LAKI JA SYNTI
Room. 7:7-25
---
7:7 Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Pois se! Mutta syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse".
7:8 Mutta kun synti otti käskysanasta aiheen, herätti se minussa kaikkinaisia himoja; sillä ilman lakia on synti kuollut.
7:9 Minä elin ennen ilman lakia; mutta kun käskysana tuli, niin synti virkosi,
7:10 ja minä kuolin. Niin kävi ilmi, että käskysana, joka oli oleva minulle elämäksi, olikin minulle kuolemaksi.
7:11 Sillä kun synti otti käskysanasta aiheen, petti se minut ja kuoletti minut käskysanan kautta.
7:12 Niin, laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä.
7:13 Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi? Pois se! Vaan synti, että se synniksi nähtäisiin, on hyvän kautta tuottanut minulle kuoleman, että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi käskysanan kautta.
7:14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
7:15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
7:16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
7:17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
7:18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
7:19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
7:20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
7:21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
7:22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
7:23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
7:24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
7:25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.
Room. 7:7-25
---
7:7 Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Pois se! Mutta syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse".
7:8 Mutta kun synti otti käskysanasta aiheen, herätti se minussa kaikkinaisia himoja; sillä ilman lakia on synti kuollut.
7:9 Minä elin ennen ilman lakia; mutta kun käskysana tuli, niin synti virkosi,
7:10 ja minä kuolin. Niin kävi ilmi, että käskysana, joka oli oleva minulle elämäksi, olikin minulle kuolemaksi.
7:11 Sillä kun synti otti käskysanasta aiheen, petti se minut ja kuoletti minut käskysanan kautta.
7:12 Niin, laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä.
7:13 Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi? Pois se! Vaan synti, että se synniksi nähtäisiin, on hyvän kautta tuottanut minulle kuoleman, että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi käskysanan kautta.
7:14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
7:15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
7:16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
7:17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
7:18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
7:19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
7:20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
7:21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
7:22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
7:23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
7:24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
7:25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Paavali on voimakkaasti julistanut, kuinka lain tie ei voi johtaa ketään Jumalan vanhurskauden osallisuuteen.
Paavalin julistus on synnyttänyt kuulijoissa mielikuvan, että Jumalan laki onkin Paavalin mukaan jotain pahaa ja syntiä.
”Onko laki syntiä?” (7)
Tämän johtopäätöksen Paavali torjuu jyrkästi. Laki on pyhä, oikea, vanhurskas ja hyvä (12). Laki on hengellinen (14). Se on taivaasta ja tarkoitettu varjelemaan elämää.
Lain tehtävänä on sanoa synti synniksi (8,9).
Jumala sanoo Sanassaan, että kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat kelvottomia (Room. 3:9-20).
Kukaan ei ole vanhurskas, Jumalalle kelpaava, itsessään. Olemme lihallisia, myyty synnin alaisuuteen (14).
Meidän lihassamme ei asu mitään hyvää (18), vaan olemme syntymästämme lähtien syntisiä ja turmeltuneita (17, 20). Paha riippuu meissä kiinni (21).
Ihminen kyllä tahtoo täyttää Jumalan tahdon, mutta hänellä ei voimaa hyvän toteuttamiseen (20).
Siksi ainut mahdollisuus ihmiselle on ottaa vastaan Jumalan tarjoama vanhurskaus, jonka Kristus on meille hankkinut.
Lain tehtävä on ottaa pois ihmiseltä omat luulot ja kasvattaa (kurittaa) Kristukseen (Gal.3: 24)
Lain sisältämiin lupauksiin liittyy aina ehto. Laki lupaa elämän, mutta ei ilmaiseksi vaan vastineeksi käskyjen täyttämisestä.
Sen sijaan Uuden Testamentin lupauksiin ei liitetty mitään ehtoa.
Ne eivät vaadi meiltä mitään ansioita, eikä niiden täyttäminen riipu meidän arvollisuudestamme.
Aivan ilmaiseksi ne tuovat ja lahjoittavat meille anteeksiannon, armon, vanhurskauden ja ikuisen elämän Kristuksen tähden.
Tämä on mitä hirmuisinta mielettömyyttä ja hullutusta meidän järjellemme. "Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat" (Room 8:1).
Lain tekoihin luottava ei voi sietää pelastumista yksin uskon kautta.
Virsi 265
--
1.
Jeesus armon soi, voiton meille toi,
hän on valkeus, tie, totuus, elämä.
Hän vanhurskaus, armo, laupeus,
meille nyt on ilmestynyt ylhäältä.
Hän koitto on, hän valaisee
ja kuolon kahleet katkaisee,
poistaa orjuuden, kuorman syntien.
Nyt jo aavistaa me saamme autuuden.
2.
Kirkas aamun koi päivän uuden loi,
meitä ohjaa taivaan tietä kulkemaan.
Riennä syntinen, luokse Jeesuksen,
ota vastaan armo hänen armostaan.
Hän kärsi ristinkuoleman,
pois otti synnit maailman.
Siihen luottaa saa, siihen turvatkaa.
Ristin tiellä Kristuksessa riemuitkaa!