kammioperäiset rytmihäiriöt

kuntosalita käskivät, kun aina kun yritin saada tehdyksi niin tuli just sellaisen tunne kun nyt sitten todettiin nuo pyrähdykset ja niin huono olo, että jopa oksensin, vaikka syke ei noussut 150 korkeammalle, sitten tuli niin huono olo, että olen joutunut lopettamaan. Muita rytmihäiriöitä en tunne, mitä nyt satunnaisesti saattaa muljahtaa, mikä sinänsä on kai vaaratonta. Kait tästä pitää kysyä ainakin joltain lääkäriltä, mutta kun olen vähän huono menemään lääkäriin. Aina sitä ajattelee, että mitä turhaa, ei mulla mitään kuitenkaan ole. Toisaalta yletön väsymyksen syy voisi löytyä.

hullunkurinen sydän kirjoitti:

kuntosalita käskivät, kun aina kun yritin saada tehdyksi niin tuli just sellaisen tunne kun nyt sitten todettiin nuo pyrähdykset ja niin huono olo, että jopa oksensin, vaikka syke ei noussut 150 korkeammalle, sitten tuli niin huono olo, että olen joutunut lopettamaan. Muita rytmihäiriöitä en tunne, mitä nyt satunnaisesti saattaa muljahtaa, mikä sinänsä on kai vaaratonta. Kait tästä pitää kysyä ainakin joltain lääkäriltä, mutta kun olen vähän huono menemään lääkäriin. Aina sitä ajattelee, että mitä turhaa, ei mulla mitään kuitenkaan ole. Toisaalta yletön väsymyksen syy voisi löytyä.

selvitys on hyvä ja riittävä aihe mennä lääkäriin selvittämään asiat!

Juuri tämän vuoksi en haluaisi hakeutua lääkärin, kun en halua leimautua hysteerikoksi, jolla rytmihäiriöitä hoidetaan psyyken vuoksi . Itse olen kuitenkin kokenut, että kyllä on voimaton olo . Toisaalta itselläni oli noita pyrähdyksiä niin monta, että kuinka paljon niitä saa olla terveellä vuorokauden aikana?

Olen jatellut, että kaipa lääkärin luulisi ottavan yhteyttä luettuaan holterin tuloksen, jos on aihetta. Laitoin tänään sykemittarin, kun tuntui koko ajan spurtteja, että näkyykö siinä mitään ja ihmeekseni huomasin, että kerran pulssi nousi äkillisesti 240 ja laski kyllä yhtä nopeasti, enkä kyllä mitään muuta oiretta tuntenut sydämessä, tuli vain tunne, että istumaan ja siksi vilkaisin sykemittaria. Taidanpa seurailla vähän enemmän. Syke kyllä vaihtelee sitä vauhtia, että voiko tuohon mittariin edes luottaa. Esim. kun istun, niin syke 60 ja kun nousen heti 90 .. toisaalta taas se tulee joka kerta. Luulisi olevan surkea kunto, mutta siihen en usko vaikken himo urheilija olekaan.

odottelen, josko lääkäri ot... kirjoitti:

Olen jatellut, että kaipa lääkärin luulisi ottavan yhteyttä luettuaan holterin tuloksen, jos on aihetta. Laitoin tänään sykemittarin, kun tuntui koko ajan spurtteja, että näkyykö siinä mitään ja ihmeekseni huomasin, että kerran pulssi nousi äkillisesti 240 ja laski kyllä yhtä nopeasti, enkä kyllä mitään muuta oiretta tuntenut sydämessä, tuli vain tunne, että istumaan ja siksi vilkaisin sykemittaria. Taidanpa seurailla vähän enemmän. Syke kyllä vaihtelee sitä vauhtia, että voiko tuohon mittariin edes luottaa. Esim. kun istun, niin syke 60 ja kun nousen heti 90 .. toisaalta taas se tulee joka kerta. Luulisi olevan surkea kunto, mutta siihen en usko vaikken himo urheilija olekaan.

Minulla todettiin verenpainetauti alapaineen lievällä kohoamisella v 1978. Verenpainetautia alettiin hoitaa verenpainelääkityksellä v. 1994 aluksi Codzaar + Emconcor + Zanidip. Lääkitys ei ollut oikea, koska minun verenpainetaudin aiheuttaja on lisämunuaisen erittämä hormoni, joka vaikeuttaa Kalium´in imeytymistä. V. 2007 aloitettiin uusi lääkitys: Spiresis 37,5 mg + Emconcor 7,5 mg + Amlodipin 10 mg.
Kolme vuotta sitten minulle alkoi tulla eteivärinää ja rytmihäiriöitä, 8 kertaa on jouduttu rytmi kääntämään sinusrytmiin sähköllä. Olin hiljattain rasituskokeessa, jossa todettiin kammiolisälyöntejä.
Olen hiihtänyt useita kertoja Finlandia-hiihdon, viimeksi 1989. Nykyisin käyn kuntosalilla 3 x viikossa, käytän säännöllisesti sykemittaria. Minulla leposyke istuttaessa on beettasalpaajan vuoksi alueella 50-55, kun nousen ylös syke nousee hetkessä alueelle 65-75, liikkuminen nostaa sen vielä alueelle 75-95 rasituksesta riippuen. Minulla sykymittari näyttää silloin tällöin sykkeen nousevan alueelle 100-210 ilmeisesti eteisvärinästä johtuen. Tällaisessa tilateessa tunnen sydänalassa hetkellisen tykytyksen. Kuntosalilla pyrin pitämään sykkeen alle 100 tason, vaikka lääkärini kehoittaa sykkeen nostamista 75 % maksimisykkeestä. Kuntopyörällä tehdyssä rasituskokeessa syke nousi 150, jolloin kammion lisälyönnit tulivat. Flimmereitä, joissa syke on ollut 100-175, minulla on ollu viimeisen 4 kuukaden aikana n. 25 kpl, sähköinen rytminsiirto on tehty kahdesti. 4-5 kertaa flimmerin kesto on ollu 1-3 tuntia ja palautunut kotihoidossa sinusrytmiin. Nyt lääkäri on tutkimassa eri vaihtoehtoisia lääkkeitä estämään rytmihäiriöt. Tambocor tuntui ensin sopivalta, mutta kammion lisälyönnit estävät sen käytön. Eläkkeelle jäin viime kesänä 68-vuotiaana myyntipäällikön tehtävistä, toimiala oli CAD/CAM eli tietokoneavusteinen suunnittelu/valmistus. Toivon tämän kuvauksen antavan jotain tietoa samaa sairautta sairastavalle.