aikomus olisi maalata talon uusittu ulkovuori itsekeitetyllä punamultamaalilla. viime kesänä tehtiin puupuhtaaseen koirankoppiin ja liiteriin testivelli, ja se, kuten vanhan päälle maalattu liiterikin on vihertävässä homeessa. liiterin räystään alunen ei homehtunut. kysymys kuuluukin että missä vika? puuro oli kypsää, ja resepti oli Kalevi Järvisen kirjasta, tosin pigmenttinä oli myös caput mortumia, koska haluamme viileän violettiin taittuvan sävyn eikä sitä oranssin italianpunaista. nyt olisikin hyvä resepti ja vinkit haussa.
keittomaalilla talonne maalanneet!
punamultamaalari
71043
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
semmoinen kysymys vielä että värjääkö esim sateen mukana valuva pigmentti sokkelin tai esim ikkunan vuorilaudan ylälipan?
lopettaa kokeilut ja ostaa maali kaupasta. Punamulta toimii hyvin ladon seinässä.
mutta miksi se ei toimisi talonkin seinässä? jälleenmaalausominaisuudet on loistavat? hintalaatusuhde loistava, ja ympäristön rasitus sekä valmistusprosessin että muunkin osalta mitätön, ja kertamaalaus riittää. Se että se on vanha systeemi ei tee siitä vielä huonoa. Kaupan maaleilla tavoitellaan ensisijaisesti voittoa maalitehtaille, ei kai sitä muuten pitäisi ensin homesuojata sit pohjamaalata ja pintamaalata pariin kertaan..? Ai että kun menee monenlaista tavaraa ja paljon! ja muuten talosi mätänee-uhka vielä voimistaa asiaa..
Perinteisesti Punamultaa teollisesti valmistettuna.
niin saa, mutta jos kuitenkin haluaa keittää itse.. Ne on tehty usein vehnäjauhoon, ja se on käsittääkseni huonompi kuin ruis. lisäksi siinä on sen teollisen ketjun haitat, joita nimen omaan haluan välttää, eli en halua tukea maalausurakallani maaliteollisuutta.
Ensinnäkin tähän jauhon valintaan, aina on käytetty sitä jauhoa mikä on ollut kulloinkin halvempaa, eli entisaikoina ruis on ollut jokatalon jauhoa, kun taas vehnäjauho on ollut kalliimpaa.Ratkaisevaa merkitystä maalin laatuun sillä ei ole. Homehtumiseen (toden näkoisesti kuitenkin levää) voi vaikuttaa myös jos keitokseen on lisätty vernissaa tai on sattumalta ollut kova siitepölykausi juuri maalaushetkellä tai seinä on ollut muuten likainen. Pigmentin laadulla ei ole tässä merkitystä, koska italian punainen ja caput mortum ovat käytännössä samaa tavaraa. Samoin voi käydä jos maalaus alusta on ollut märkä. Keittomaalilla voi kyllä maalata pikku sateella , mutta kyllä maalausalusta pitää olla kuiva. Eli jos jatkossa laitat keittomaalin alle homeenestoaineen on se hyvin kuivuttava myös keittomaalilla maalatessa. Uula- tuotteen ainakin vuorokausi. Keitokseen lisätään sen tarttuvuuden vuoksi vernissaa, mutta ei ole perinteisesti käytetty. Kun keitosta on tarpeeksi keitetty ,noin 4 tuntia, eli ei enään lähde sormiin, niin valumia ei sanottavasti ole. Entisaikaan jäljet myös ehkäistiin sillä , että lista oli ulkoreunoista hivenen irti seinästä.
Miksi keittää turhaan, kun voi tehdä perinteisen maitomaalin. Aivan yhtä hyvä kuin keittomaali, mutta paljon helpompi ja mukavampi sekoittaa tarpeen mukaan. Kurrimaitoa (=rasvaton maito tai rasvaton piimä), perussementtiä ja oksidipigmenttiä. Itsellä ollut omakotitalon seinässä kohta 14 vuotta ja näyttää kuin uudelta. Puu täysin tervettä myös maarajan lähellä (matala sokkeli) ja esim kosteahko pohjoispuoli, jossa puita lähellä. Päällemaalaus ja huolto todella helppo tulevaisuudessa.
10 litraan rasvatonta maitoa, ~1-1.5kg sementtiä ja 3kg oksidipigmenttiä (esim. Falunin punaista 2.5kg ja 0.5kg Italian punaista). Sekoita maalauksen aikana koska sekoittamatta sementti painuu muuten pohjalle.