Helluntaikirkon johtaja Klaus Korhonen on kirjoittanut Ristin voittoon ja on huolissaan helluntailaisten nuorten menosta luterilaiseen rippikouluun ja saman tien luterilaisen kirkon jäseniksi.
Ilmeisesti luterilaisiksi menevien nuorten määrä on suurikin?
Korhonen haluaisi että luterilainen kirkko tarjoaisi edes upotuskasteen näille nuorille joista tulee luterilaisia (usko kai ei ole välttämätön upotuskasteelle).
Kotimaan verkkosivulla on haastateltu asian tiimoilta Korhosta:
http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=8756&Itemid=38
Ilmeisesti luterilaisiksi menevien nuorten määrä on suurikin?
Korhonen haluaisi että luterilainen kirkko tarjoaisi edes upotuskasteen näille nuorille joista tulee luterilaisia (usko kai ei ole välttämätön upotuskasteelle).
Kotimaan verkkosivulla on haastateltu asian tiimoilta Korhosta:
http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=8756&Itemid=38
Vastaukset 93
Vanhimmat
Tuossa Kotimaan jutussakin käy ilmi, että ilmiö on marginaalia sorttia. Äläkä ala vänkäämään asiaa muuksi.
Luulenpa, että Fifteen -leirien yleistyttyä luterilaisten ripareille menevien määrä on koko ajan vähenemään päin.
"(usko kai ei ole välttämätön upotuskasteelle)" arvailet viestissäsi. Ketä haluat tässä vakuuttaa?
Edes leirin nimikö ei ole suomea teillä? Pitää siis puhella kielillä, jotta voi olla mukana. Kiintoisaa sekin on, että olette ottaneet luterilaisilta mallin. Kaipa on tullut hätä, kun rippileirit ovat nuorison suosima instituutio.
tuotako tasoa sinun teologian opintosi ovat?
En ole opiskellut teologiaa. Pitäisikö, jotta voisi keskustella täällä? Paljonkos olet itse opiskellut, vai onko sinulla oikein loppututkintokin?
väen suulla, jos olet sitä mieltä, että hellarit halveksivat teologiaa.
Huomautan sinulle, että nyt eletään vuotta 2009, eikä tuollaisia uskomuksia kehtaa enään ottaa todesta.
ihan hyväksyttävä oppiaine ja sillä ei ole uskon kanssa mitään tekemistä tai ei ainakaan pitäisi olla.
Teologia vaan tutkii ihmisten uskoa ja uskontoja.
Se on veronmaksajien rahoilla järjestetty koulutus yliopistoissa ja luterilainen kirkko vaatii sen moniin virkoihinsa.
Et oikein halua keskustella. Otat vain yhden, pahiten hampaankoloosi jäävän asian esiin, mutta kysyttyyn et vastaa. Siis pitääkö täällä keskustellakseen olla opiskellut teologiaa ja paljonko olet itse sitä opiskellut? Miten teologianopinnot liittyvät teidän "rippikouluihinne" tai siis niiden kommentointiin?
Kyllä leiriperinne on helluntailaisilla aina vahva ollut,
usein leirillä saattaa olla iso osa luterilaisten perheidenkin lapsia.
Jos nyt yhtenä vuonna olet muutaman päivän enemmän leirillä
samanikäisten ja Jumalasi kanssa, niin keneltä se on poissa?
*
Kyllä minä sen verran peruskouluun luotan,
että 15-vuotiaille on jo perusluvut saatu opetettua.
Meidän ikäluokallamme oli paljon vaikeampaa,
sai Kotipostin nurkkapalstalta yksittäisiä
englannin sanoja ensi alkuun opetella.
Rope eli köysi oli ensimmäinen oppimani.
Mutta ajat ovat muuttuneet, Eskoseni!
tutkii Jumalaa.
teologi
sellaista josta ei ole havaintoa ei voi tutkiakaan.
Ihan ihmisiä ja ihmisoppeja Jumalasta ja uskosta se tutkii.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teologia
vapaiden suuntien nuoria uskovia näyttää päätyvän ev.lut. kirkkoon on teologinen tiedekunta. Monet vapaiden suuntien uskovat opiskelevat Helsingin teologisessa vaikka heidän omilla seurakunnillaan on omatkin raamattukoulunsa tms. En tiedä tarkaan näiden(kään) seurakuntaa vaihtavien määrää mutta aikanaan Hesan yliopistossa opiskellessani tunsin melko läheisesti teologisesta yhden jolla taas oli omassa tuttapiirissään teologisessa ym. joitakin muita samanlaisia tapauksia.
Ei teologinen tiedekunta ole mikään seurakuntaan johdattava opiskelupaikka.
Ja toisekseen helluntaitaustaisia teologian opiskelijoita löytyy muualtakin, kuin Hesasta, eikä niitä "aikanaan" kovin montaa kappaletta ollut seurakuntaa vaihtamaan. Tämän päivän helluntainuorilla on aikamoisen vahva identiteetti seurakuntapohjaa ajatellen.
vain oman seurakuntasi asian kun taas Korhonen lienee selvillä kaikkien helluntaikirkon seurakuntien asioista, koska se on järjestäytynyt yhteisö, hän johtajanaan.
Muut seurakunnathan ovat itsenäisiä yhdistyksiä omine oppeineen ja eivät siten välttämättä tiedä toistensa asiaa.
"Ei teologinen tiedekunta ole mikään seurakuntaan johdattava opiskelupaikka."
Ko. vapaista suunnista teologiseen tulleet opiskelijat olivat menneet sinne opiskelemaan mm. valmistautuakseen sitä kautta omien vapaiden suuntiensa pastoreiksi ym. Mutta jotkut heistä siis siellä opiskellessaan päättivätkin jättää aiemmat seurakuntansa (vapaakirkko, helluntai) ja liittyä ev.lut. kirkkoon.
Tuo viestissäni mainitsemani oli vain oma kokemukseni silloin "aikanaan". Muistakin olen kuullut, sekä sitä ennen että sen jälkeen. Ja kuten totesin: en todellakaan tiedä miten suuren osan he muodostavat teologisessa opiskelevista vapaiden suuntien uskovista, voi todellakin olla vähäinen. Ko. kaverini tapauksessa myös koko perhe (vanhemmat ja sisarukset) päätyivät sittemmin vaihtamaan ev.lut.kirkkoon vaikka olivat olleet aktiiveja aiemmassa srk:ssaan.
Kirkolla kun on useimmiten tarjota työpaikka teologeille ja se edellyttää kirkon jäsenyyttä.
Helluntailaisilla yhteisöillä ei juurikaan ole heille tarjota työtä uskon parissa ja työ onkin etsittävä muualta tai sitten yritettävä omaa uraa jonain ihmeparantajana tai muuna vastaavana, josta harva leipänsä ansaitsee.
kuten Korhonen sanoi. Miksi teet siitä pikkukärpäsestä nyt härkäsen?
Usko tai älä, minulla on jotain käsitystä, missä helluntaiherätys tänään menee. Sinä sen sijaan arvailet ja teet outoja johtopäätöksiä. Tuokin lausuntosi Korhosesta, Helluntaikirkosta ja "muista seurakunnista" oli aivan päätön jo asiapohjaltaan.
Jotkut noista "aikanaan" :) opiskellessani tavalla tai toisella tiedossani olleista tapauksistakin päätyivät hakemaan sitten kirkon virkoja.
valmistu vapaiden suuntien pastoreiksi.
Kuten sanottu, "aikanaan" hellarit eivät opiskelleet liiemmin teologiaa. Nyt heitä on ko. tiedekunnissa aika tavalla, enkä todellakaan usko, että kenelläkään olisi paineita vaihtaa seurakuntaa opintojen antaman opetuksen vuoksi. Miksi ihmeessä olisi? Teologian opiskelu kun on enimmässä määrin ihan muuta, kuin luterilaisen opin opiskelua.
Tottahan toki joku "kaverisi" voi hyvinkin olla sellaisen tempun tehnyt, sen uskon, eikö se nyt mikään niin kauhea asia liene?
---> Hesan Tuomiokirkossa vaikuttava Arto Antturi on taustaltaan helluntailainen. Hänestä oli muistaakseni juttua Sana -lehdessä viime syksynä.
ja jos valmistuisi niin työtä ei välttämättä olisi.
Jos vuosia opiskelee niin työpaikka on tähtäimessä ja kirkolla niitä työpaikkoja on.
Helluntailaisilla harvoja töitä on lähetystyö tai meidän veronmaksajien rahoilla tehtävä kehitysyhteistyö, joka ei saa olla uskonnollista, joten teologinen koulutus on turha ja kehitysyhteistyön uskon Fidalta loppuvan lähivuosina.
helluntaipastori on suorittanut tai suorittaa parhaillaan tutkintoa jossakin teologisessa nyt, kun sellaista ei enään katsota helluntaipiireissä pahaksi asiaksi. Aikoinaan helluntaiguru Valtter Luoto opiskeli salaa teologiaa!
Klaus Korhonen itse on opiskellut jokunen vuosi sitten maisterin paperit.
Uskonnon/filosofian opettajiksihan ne helluntailaiset opiskelevat, se on faktajuttu tässä.
Helluntaiseurakunnissa(kin) on parhaillaan käynnissä sukupolven vaihdos. Lähes jokaisessa seurakunnassa työskentelee joku nuori/nuorenpuoleinen pastori. Työtä on siis tarjolla myös teologisesta valmistuneille. Tässäkin puhut vastoin tietämystäsi, eikö niin?
"Puhut vastoin parempaa tietoa" piti sanomani.
"Ei teologisesta tiedekunnasta valmistu vapaiden suuntien pastoreiksi."
ja tietojeni mukaan heidän opiskelunsa myös noteerattiin / noteerataan omissa srk:ssaan, vähän kuin vapaiden suuntien omien samantapaisten koulutuslaitosten kautta saatava tieto, pätevyys tms. Teologisessahan ei varsinaisesti opiskella myöskään ev.lut. papeiksi vaan sen kautta saadaan pätevyys jotta vihkimystä, virkoja tms. voi sitten hakea.
"enkä todellakaan usko, että kenelläkään olisi paineita vaihtaa seurakuntaa opintojen antaman opetuksen vuoksi."
Noilla srk:ia vaihtavilla tapauksilla taitaa olla vähän jokaisella omat syynsä jos / kun päätyvät vaihtamaan srk:aa, annettava opetus ei välttämättä ole se ainoa. Osaahan siihen jotenkin varautuakin jos sinne kerran hakee ja joutuu lukemaan pääsykoekirjat joista jo saa jonkinlaisen kuvan annettavan opetuksen suunnasta, ainakin tietyiltä aloilta.
"Tottahan toki joku "kaverisi" voi hyvinkin olla sellaisen tempun tehnyt, sen uskon, eikö se nyt mikään niin kauhea asia liene?"
Eihän nuo srk:n vaihtamiset niin kauhea asia ole (tosin sellaisten tapausten mainitseminen näyttää herättävän välillä jonkinlaisia allergisia reaktiota :) ).
on sattuneesta syystä pappispula, mitä syrjemmäksi Suomessa mennään.
teologisessa olet opiskellut, jos saa kysyä?
pääaineeni oli humanistisessa tiedekunnassa. Teologisen kanssa yleensä olen tosin ollut melko paljon enemmänkin tekemisissä sen jälkeenkin erinäisistä syistä.
Noista vapaiden suuntien kuolutuslaitoksista: Tuosta helluntailaisten Isosta Omenasta (oliko oikein?) ei itselläni ole tarkempaa tietoa mutta vapaakirkon Hankoniemen kristillisestä opistosta kyllä on omaa myönteistä kokemusta, joskus vielä kauemmin silloin "aikoinaan", vaikken vapaakirkkoon ole kuulunutkaan.
nykyään luterilaisia. Mitähän johtopäätöstä siitä pitäisi vetää?
sitä pitää ollakin ja noin yksinkertaisen asian voi laskea laskukoneella , jos ei päässälaskusta selviä.
Luterilaisten potentiaali on satakertainen helluntailiikkeeseen verrattuna ja omaisuuskin valtava, jotta voivat työpaikkoja tarjota.
Helluntailiike on edes samaan suhteeseen päästäkseen perittävä jäseniltä ihan oikeat kymmenykset ja enemmänkin mikäli mielivät järjestää jäsenilleen uskonnollista työtä palkkansa eteen.
teologisen opiskelijathan suorittavat osan opinnoistaan Teologisessa Instituutissa (eli kirkon herätyssuuntien ylläpitämässä laitoksessa) ja heidän suorituksensa hyväksytään teologisessakin vaikkakin ainakin joskus pitkin hampain. Teologinen Instituutti on teologista tiedekuntaa tunnustuksellisemmin "kristillisempi" (jos asian voi näin ilmaista) eli sellaiset, jotka kokevat teologisen opetuksen liikaa kaikonneen "uskovaiselle sopivammasta" opetuksesta suorittavat mielellään niitä kursseja siellä missä aineissa se vain on mahdollista. Ehkä tuossa joidenkin luterilaisten halussa opiskella Isossa Kirjassa on jotain samaa - ?
motiiveista opiskella lahkolaisten teologisissa laitoksissa. Piispa sormuset kääntyisivät haudoissaan muutaman kerran ympäri, jos tietäisivät moisesta. Onneksi he ovat synkkine mielipiteineen jo mullan alla.
Osalle luterilaista nuorista Iso kirja on kiintoisa välivuosipaikka, eikä kavereiden perässä Keuruulle meno liene myöskään syistä vähäisempiä.
kansanopisto-oikeudet saanut ja siten oikeutettu myös veronmaksajien tukeen kuten useat kymmenet muutkin "kristilliset" kansanopistot kuten Päivi Räsäsen miehen raamattu-opistokin.
Joillain kansanopistoilla on ihan yleisesti käypiä tutkintoja, mutta miten on Ison kirjan tutkinnot...siellä on vastaava tutkinto teologian kandinaateille ja maistereille, vaan hyväksyykö luterilainen kirkko niitä työtä hakiessa.
Ja kun on vaan vastaava tutkinto, niin ei ole oikeaa tutkintoa titteleineen.
tietenkään hyväksy muuta kuin oman kirkkokunnan tutkinnon suorituksen virkoja täyttäessään. Kanttorin hommiin sentään pääsee helluntailainenkin. Kaksi ystävääni harrastaa sellaista ekumeniaa, toinen tosin Ruotsissa!
opiskelumotiiveista milloin missäkin aina tiedä. Itselläni oli tuota ed. viestiä kirjoittaessa mielessä että haluttaisiin jollain tavalla "tieteellisesti pätevää" opetusta mutta samalla myös "tunnustuksellista kristillistä" opetusta. STI (eli Suomen teologinen instituutti) siis tarjoaa sitä omalta osaltaan mm. yliopiston teologisessa opiskeleville. Ja ehkä tuo Iso Kirjakin olisi sitten hieman samantapainen tapaus opiskelupaikkana. Tosin, kuten mainitsin, en tiedä tarkkaan Ison Kirjan opetuksesta (tasosta tms.) mutta se vähä mitä tiedossani on on tai ainakin tuntuu lupaavalta. Silloin "vielä kauemmin aikoinaan" koin tuon Hankoniemen kristillisen opiston sellaisena vaikka nykyään, Raamatusta ym. lähinnä kulttuuri- ja uskonnonhistoriallisista motiiveista kiinnostuneena (enkä esim. uskonnollisen vakaumuksen takia) saattaisin odottaa siltäkin enemmän.
on tuonut Iso kirjan tarjoamaan palettiin lisää ulottuvuuksia. Entisajan "raamattuopistosta" ei siis voida enää puhua.
Yhteistyö esim. Walesin yliopiston kanssa on myös oma lukunsa Iso kirjan opinto-ohjelmissa.
vaan valtion koulutus.
Se on täysin valtion (yliopiston ) tiedekunta ja luterilainen kirkko vaan hyväksyy sen tutkinnon.
kanssa avaavat todella erilaisia mahdollisuuksia kuin jos kyse olisi jostain perinteisemmästä ns. "raamattuopisto"-tyyppisestä jutusta. Tietysti noiden yhteistyökumppaneiden oman toiminnan laatu (tieteellinen taso, tunnustuksellisuus tms.) vaikuttaa myös mutta melkoisella varmuudella voi odottaa että niiden kautta tarjoutuu mahdollisuus tutustua hieman erilaiseenkin ajatteluun kuin mitä omalla opiskelupaikalla on tarjolla. Muusta enemmän tai vähemmän itse opiskeluun liittyvästä "annista" puhumattakaan.
Oma helluntailaisuuteni kesti niin vähän aikaa, joten en oikein tunne asiaa, mutta sama ilmiö esiintyi myös Vapaakirkossa.
Ensimmäinen piikki oli rippikouluikä, aivan kuin Korhonen mainitsi halu mennä kavereiden mukana.
Sitten teologisessa opiskelevat, seurakuntalaiset eivät olleet vakuuttuneita heidän armoituksestaan seurakuntatyöhön, joten työhön sijoittuminen oli hieman epävarmaa tuon koulutuksen pohjalta ja jotkut päätyivät luterilaisuuteen.
Näin siis n.15v sitten, nykytilanteesta en tiedä, kun en ole enää hallinnollisten asioiden kanssa missään tekemisissä, eikä se taitaisi enää onnistuakaan, kun olen kertonut rikollisesta menneisyydestäni, hyvä kun hyväksyivät jäseneksi Vapaakirkkoon.
Prometheus-leirejä jotka ovat ovat rippikouluikäisille tarkoitettuja.
Rippikouluissa sanan mukaisesti ripitetään , mutta Prometheus-leireillä ei, eikä muutenkaan riidellä kasteista eikä muustakaan.
http://www.protu.fi/
Miten sinä määrittelet ns. helluntainuoren?
......"ja on huolissaan helluntailaisten nuorten menosta luterilaiseen rippikouluun".....
helluntailaiset vanhemmat.
Jos toinen vanhemmista on helluntailainen tai jopa ei ollenkaan, jos on ollut säännöllisesti helluntai-liikkeen järjestämässä nuorisotoiminnassa voi olla helluntainuori.
No noita viimeksi mainittuja tuskin onkaan.
Luultavasti siten Klaus Korhonenkin heidät määrittelee.
"Sillai että on helluntailaiset vanhemmat."
Helluntainuoreksi ei riitä, että on helluntailaiset vanhemmat. Helluntainuori on uskoon tullut teini, jolla on ripari-ikä edessä.
Tuossa iässä saattaa vetää kavereiden mukana tuoma mukavuus leirille mukaan, mutta uskotonta helluntainuorta ei saa mihinkään uskonleirille eikä uskon-nuorisotoimintaa mukaan.
Toki on poikkeuksia, mutta he ovatkin kilttejä lapsia jotta eivät tuottaisi mielipahaa vanhemmilleen, mutta mielipaha tulee sitten itselleen joskus myöhemmin, nooh ei tietenkään kaikille.
Helluntaipiirissä kasvanut on helluntailais-nuori vaikkei uskoa olisikaan ja jos ei uskoa ole niin on toisinajatteleva omassa yhteisössään ja silloin siinä tulee toisenlaiset vaihtoehdot esiin heti kun kynnelle kykenee.
Tokihan voi olla helluntailaisten lapsia, joille ei ole helluntailaisuutta vanhempien toimesta tuputettu ja ei silloin ole helluntailaisnuori, joten siinä asiassa olen kyllä väärässä.
"Helluntaipiirissä kasvanut on helluntailais-nuori vaikkei uskoa olisikaan..."
Millä ajatuksenjuoksulla määrittelet asian noin?
Jos helluntailais-nuori on mukana seurakunnan toimissa, niin hän on silloin h-nuori ja oivaltanut ja vastaanottanut uskon.
Tuputtamallako lapsesta saadaan helluntailais-nuori?
Ei tuputtamalla saada mitään henkilökohtaista uskoa aikaiseksi.
ole kiinni.
Minäkin olen suomalainen vaikka kuinka uskoisin olevani ruotsalainen tai kiinalainen.
Olet nyt vähän känkkäränkkä ja pitkästynyt työkoneellasi :))
laitan vielä selvennystä sekavista ajatuksistani:
"Tuputtamallako lapsesta saadaan helluntailais-nuori?
Ei tuputtamalla saada mitään henkilökohtaista uskoa aikaiseksi"
Eiköhän useimmille usko tule tuputtamalla ja jos ei tulisi niin silloin helluntai-liikkeessäkin olisi yhtä vähän h-nuoria kuin ateistien lapsissa tai niiden kansojen lapsissa jotka ei helluntailaisuudesta mitään kuullutkaan.
Tuskinpa on yhtään Jeesukseen uskovaakaan, niiden ihmisten joukossa jotka ei edes hänen nimeään ole koskaan kuulleet.
Käsittääkseni ajattelet että Korhosenkin mainitsemia "helluntailaisia-nuoria" ei ole olemassakaan.
Siinä tapauksessa helluntailaisten lapset jotka ovat uskossa eivät olisi helluntailaisia nuoria vaan uskovia nuoria, koska helluntailaisuus tulisi vasta kastamalla helluntailaisella tavalla.
on sellainen nuori ihminen, joka on itse uskis ja aktiivinen seurakunnassa, yleensä nuorisoporukoissa.
Helluntainuoret ovat usein jo srk jäseniä eli siis kastettuja.
Niinhän se on esim. luterilaisuudessakin, jossa tunnetaan käsite "seurakuntanuori". Eivät kaikki luterilaiset nuoret ole seurakuntanuoria, vaikka kuinka olisivat vauvana kastettuja.
Kaikki helluntailaispiireissä kasvaneet nuoret eivät siis ole helluntainuoria.
Aktiivisuuden asteesta on siis kiinni.
Helluntailaisen opin mukaan ei kuitenkaan ole ainuttakaan kastamatonta helluntainuorta, vaikkakin Klaus Korhonen heistä kertoo.
alan kiivailemaan nyt tuosta nimityksestä "helluntailasinuori".
1. Usko ei puhkea kukkaan tuputtamalla.
2. käsite helluntailaisnuori on nuori henkilö, joka on uskossa! ja pläjäys päälle; uudestisyntynyt, ja upottamalla kastettu.
3. Helluntaivanhus? Mikäs se on? Sinun tajunnanvirran mukaan , se on ihminen joka on syntynyt helluntailaiskotiin ja sitten vain elänyt ilman uskoa vanhuuteen asti.
Huomio esmerk. Veteraani on sodan käynyt henkilö, mutta henkilö, joka ei ole sotaan osallistunut tai on ollut liian nuori taistelukentille tai ilmavartioon ei ole veteraani!
Ihminen määritellään vasta sitten, kun hän on oman lokerikkonsa löytänyt. Sinä määrittelet nyt ikääntyneenä itsesi ateistiksi, mutta teininä sinut määriteltiin tavalliseksi nuoreksi, jos et ollut sitten jo silloin itseäsi määritellyt johonkin lokerikkoon.
Tottakai Korhosen mainitsemia helluntainuoria on olemassa. He ovat juuri niitä teinejä, jotka ovat ottaneet kodin perimänä tai muutoin vastaan helluntaiuskon.
Altistuminen ei tarkoita sitä, että tartunta on edennyt suun tunnustamisen asteelle tai vedenalaisen maailman kautta ylös happitilaan.
enpäs huomannutkaan; selkeästi ja havainnollisesti huomioitu.
Thänks.
itse nuorena kristitty nuori riippumatta siitä mikä oli oma suhteesi uskontoon? Minusta nimitys "helluntailaisnuori" vaatii nuoren omaa identifioitumista siihen mitä nimitys edustaa.Vain jos uskonnon pohja on etninen, kukin ryhmään syntynyt tietyn ikäinen on ryhmänsä "nuori".
Sanot kohdassa 2. jotta helluntainuori pitää olla upottamalla kastettu, joten sen mukaan Korhosen mainitsemat ei ole helluntainuoria, koska heitä ei ole kastettu ollenkaan.
Ei helluntaivanhuksena voi syntyä.....kyllä ihminen voi elämänsä aikana muuttua ihan toisen aatteen tai uskonnon edustajaksi ja juuri nuorena ne asiat tulee ekaa kertaa mieleen, kun sitä ennen mennään vanhempien kasvattamalla linjalla.
Sulla ja todélla tuntuu olevan vain kinastelun halu mitättömästä sivu-asiasta josta ollaan todellisuudessa lähes samaa mieltäkin.
pitää esittää Korhoselle kun hän ne mainitsee.
Lapsihan on lähellä sitä mikä aikuinenkin on ja ajatusmaailman itsenäistyminen alkaa useimmilla tapahtumaan kouluaikoina ja joillain harvoilla ei koskaan.
Tapa-luterilaisten lapsia ei kutsuta luterilaisiksi tai muiksi vastaaviksi , koska ylempänä mainitsemaani tuputusta ei vanhempien tai muiden kasvattajien taholta ole tullut.
Aktiivisuudesta on kiinni se millä nimikkeellä ketäkin kutsuu ja jokainen kutsuja päättää itse sen asian, kun kysehän on mielipiteen vapaudesta, asiassa jossa ei voi olla yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa.
Ei todé´, to tai Pakanainen päätä sitä, ketä milläkin nimellä toisen saa kutsua, kunhan ei ketään loukkaavasti kutsuta.
Helluntailaisilla äärikristittyinä on helluntailaiseen yhteisöön kasvatus monin verroin aktiivisempaa kuin tapa-kristityillä.
Luterilaisilla on omat aktiiviset ryhmänsä kuten lestadiolaiset.
kohta 2 helluntainuori on -upottamalla kastettu- ainakin hyvää vauhtia menossa -upotuskasteelle-, mutta pääasia on että helluntainuori uskoo Kristuksen sovitustyöhön.
todésta en tiedä, mutta minä en joutavista pienistä asioista kinastele tai saivartele, olen suurpiirteisesti ja laaja-alaisesti katsova henkilö joka puuttuu vain räikeisiin väärinkäsityksiin.
sitä paitsi itse toteat että olet suomalainen vaikka kuinka uskoisit olevasi ruotsalainen.
tämä helluntainuori -selvennys- probleemi sai jakaukseni vaihtamaan paikkaansa.
terv. TK-42, Syväri
vaikka vanhempani olivat aktiivisia helluntailaisia.
"Luterilaisilla on omat aktiiviset..."
Kyllä niitä aktiiveja eli uskovia luterilaisia löytyy ihan tavallisten kirkonpenkin kuluttajien joukoista tai he niitä varsinaisesti ovatkin. Ei tarvitse olla minkään evluttilaisen herästysliikkeen jäsen ollakseen uskova luterilainen.
mutta kun on itse saanut haukkumasanana lapsuusajan kavereiden vanhempien taholta kuulla "helluntailaistenkakara", niin sitä nyt ajattelee näinikkäästi että helluntainuori on se nuori, joka kokee itsensä helluntainuoreksi eikä se nuori joka sattuu vain syntymään helluntailaiseen kotiin.
Peku itse väittää kummallisia, eikä käännä päätään, vaikka asian kuinka vääntäisi yksinkertaiseen rautalankamalliin.
asioita silviisii kuin me, me kun ollaan kasvettu siitä helluntailaisten siemenestä.
Toinen meistä sai jyvän itämään ja toisen jyvä ei itänyt.
Sinähän tiedät maanviljelijänä nämä jyvät, jotka ovat pudonneet hyvään multaa tai huonoon multaan.
on jäänyt paljosta vaille.
annetaan luonnostaan jotain jota toisella ei ole:(
:D :D
vaille jäänti tarkoittaa esim. sitä, kun tässäkin ketjussa olen kahdessa viestissä erehtynyt kertomaan sulle jotta luterilaisen kirkon hyväksymä teologinen koulutus on verorahoilla järjestettyä yliopisto-koulutusta eikä suinkaan luterilaisen kirkon koulutusta.
Poika meni rippikouluun luterilaisen kirkon järjestämään.
Poikaa ei oltu kastettu lapsena kirkon vaatimusten mukaisesti.
Rippikoulun käytyään poikaa ei suostuttu konfirmoimaan
ennenkuin tämä suostuisi kastettavaksi.
Ei uskovan kasteella, vaan kuten vauvalle hiukan vettä tiputetaan päähän.
Luterilaisessa kirkossa uskotaan, että kasteessa vauva siirretään pois perkeleen vallasta Jumalan valtakuntaan.
Tämä käsitys on Jumalan sanan vastainen.
Uskovalle kaste on hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta.
(Hyvän omantunnon liitto Jumalan kanssa)
Jumalan lapseksi hän syntyi uskoon tullessaan ja parannuksen tehdessään.
Pojan kohdalla tapahtumat aiheuttivat suurta sekaannusta ja hän ajautui
kriisiin, josta selviäminen oli vienyt useita kuukausia.
Kriisin aiheutti se, että poika tiesi mikä oli Jumalan tahto,
mutta kirkko vaati häntä toimimaan Sanan vastaisesti.
Onneksi nykyisin on laajalti levinnyt feftiin leiritoiminta,
(rippikoulua vastaava, mutta Raamarun mukainen opetus)
jossa nuoria tulee uskoon ja sen jälkeen kastetaan uskovan kasteella
ja liitetään paikallisseurakunnan yhteyteen.
Jumalan armoa tarvitaan,,,hapatus pyrkii leviämään ja
sokaisemaan Kristuksen evankeliumin näkymisen.
opetus" on aikamoisen äkkijyrkkä ja omahyväinen. Armollisuus saa pahan kolauksen tuollaista tekstiä lukiessa.
Eiköhän juuri meneillään olevalla Iso kirjan Fifteenillä ole tänäkin kesänä luterilaisia nuoria. Pelkään pahon, että joku heistä joutuu kastekriisiin!
Jassåå, että sellaistakin usko tuo mukanaan kuin kastekriisi:)))
kristittyjen keskinäinen kastekriisi joka on ketjun avauksenkin aihe.
Lapset on aikuisille ja heidän johtajilleenkin, tuon kastekriisin välineitä , ja pelkästään mitättömässä asiassa, siitä paljonko pitää olla ämpärissä vettä ja vielä Raamatun valossa merkityksettömässä sivu-rituaalissa, jota nykyisin voi verrata vaikka siihen, missä sormessa vihkisormus sijaitsee.
Tässä muutama jae, joiden valossa kasteasiaa tutkittaessa joutuu kyllä tunnustamaan, että sillä on todella suuri merkitys uskovan elämässä, uskovan kasteella.
Rm.6:3. Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
4. Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
Kol.2:11. ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella:
12. ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.
1.Piet.3:21. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän *omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,
(*Hyvän omantunnon liitto Jumalan kanssa)
Vaan epätietoisuus ja epäilys siitä mikä on oikein.
Nuori, joka ei ole ehkä perehtynyt asiaan tarkemmin Raamattua lukemalla,
joutuu kriisiin,
etenkin jos on kuullut toisenlaista opetusta
ja nähnyt sitä käytännössäkin toteutettavan,
mutta joutuu sitten
aivan erilaisen opetuksen piiriin, joka vaikuttaa epävarmuutta ja epäilystä.
Raamatun Sanan ja tapahtumien kanssa sopusoinnussa oleva opetus.
Uskovan kaste Kristukseen on oikein.
Toisaalta, jos luterilaiset tulevat vakuutetuiksi, uskoon tultuaan,
että Raamatussa on vain yksi Jumalan tahdon mukainen kaste,
tekevät he oikein kastattaessaan itsensä Kristuksen kuolemaan
ja ylösnousemuksen osallisuuteen.
Rm.6:4. Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
Kastekriisi näin päin tuskin on kriisi,
nythän uskoon tullut nuori tekee ratkaisun
Jumalan Hengen johdossa.
Ehtoollista ei evätä siksi, ettei tule kastetuksi uskovan kasteella.
Riittää kun on tullut uskoon ja tunnustanut uskonsa,
siinä on eroa.
pelastua voi monella lailla
Siinä tapauksessa osapuolilla on toistensa mielestä väärä tapa pelastua.
Miten väärä tapa pelastua, soveltuu Raamatun oppiin?
juttu asiasta.
Korhonen ja jotkut helluntailaiset kirjoittajat ovat tarkoittaneet asiassa helluntailaisperheiden lapsia.
Juttu on myös ristiriitainen.
"Helsingin Saalem-seurakunnassa tällaiset tapaukset ovat tulleet ilmi, kun samat nuoret ovat myöhemmin halunneet upotuskasteen."
"Korhosen tiedossa ei ole tilanteita, joissa nuori myöhemmin haluaisi helluntaiseurakunnan jäsenyyteen ja pitäisi valelemalla toimitettua kastetta raamatullisen"
Samassa jutussa kyseisessä seurakunnassa on tullut ilmi tapauksia, mutta kyseisen seurakunnan johtaja ei ole asiasta sitten tietoinenkaan.
Juttu kuitenkin osoittaa riidan olevan pelkästään kasteveden määrästä, ja lapset on siinä törkeästi laitettu pelinappuloiksi.
Ja pelinappuloiksi vieläpä Raamatun valossa niinkin mitättömästä sivu-rituaalista kuin kaste.
http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/uutiset/helluntainuorten_rippikouluissa_ottamat_valelukasteet_ongelmallisia_135/
Korhonenhan tarkoittaa, etteivät myöhemmin helluntaiseurakuntaan tahtovat nuoret pidä valelukastetta raamatullisena. Pitävät sitä riittinä, ja kastattavat itsensä myöhemmin uskovien kasteella.
siinäkin kun seurakunnassa sanotaan olevan mainitsemasi ongelma ja samassa tekstissä samaisen seurakunnan johtaja kiistää ongelman ja kuitenkin kyseisen jutuin perusongelmakin on tuo samainen kastettujen uudelleenkastamis-ongelma.
Ja ongelmakin on siinä kun he näkevät sen ongelmaksi vaikkei sitä oikeasti ole jos vain jostain löytyy isompi vesiastia.
täytyy lähteä katsoo armottomia että jakaus menee kohdalleen, tuo on jo niin armotonta menoa ettei enää kestä...
Tuo teksti on kuin Antero Vipusen arvoitus
kuka hän oli ja mitä hän teki?
jos hän olisi ollut sellainen jollainen hän oli ei hän olisi ollut sellainen jollainen hän oli.
esittää saman asian otaksuen sen menevän perille teidän naisten loogisiin aivoituksiin.
Pikkupoikana oli tapana repiä (jostain syystä) tyttöjen letistä ja nyt te kahdestaan roikutte minun letissä kun se Eroelainenkaan ei ole palstalla.
Pääsinpä kuiteski näyttämään teille närhen munat (öhöm...siis vertauskuvannollisesti närhen munat ) ehheheheheehhehheh...umpiheteroa lainaten.
näkemys ko. asiasta.
Noh, arvasitko Antero Vipusen arvoituksen?
Kuka teki ja mitä?
arvaa ja pitäisikin kysyä entiseltä tutultani joka on viäntänyt meidän kotoisen Mooseksemme (Vipusen) savon kielelle.
"Siinä virsikäs Vipunen itse tuon sanoiksi virkki:
"Mont' olen syönyt, monta juonut, tuhonnut tuhatlukuja;
moint' en vielä konsa syönyt, kuin söin vanhan
Väinämöisen!
Hyvin laait tultuasi, teet paremmin, kun paloat."
http://sacred-texts.com/neu/kvfin/17.htm
-----------------------
Esitän sulle myös arvoituksen.
Metsästä kuuluu suorastaan kaunista ja helävää laulua, joka uppoaa sydämeni syövereihin.
Arvaas mikä siellä metsässä laulelevi?
A.Vipusen arvoituksen, siinä ei esiintynyt teon sanaa.
-kuka hän oli ja mitä hän teki?
jos hän olisi ollut sellainen jollainen hän oli ei hän olisi ollut sellainen jollainen hän oli.-
tämä menee oikein
-kaksi söi sellaista jollaista heissä ei ollut jos heissä olisi ollut sellaista jollaista heissä ei ollut niin he eivät olisi olleet sellaisia jollaisia olivat?
tämä on helppo ja vastaus on
kaksi laihaa söi läskiä:=o
mutta olisiko se kaiku?
Siinä sen näkee että me ei ymmärretä enää vanhaa omaa kieltämme.
Yhtä vähän ymmärtävät hepreankieliset vanhaa heprean kieltä ja vielä vähemmän ulkomaiset kääntäjät joten Raamatussa ei ole alkuperäistä nimeksikään.
luki arvoituksessa.
Suorastas siellä lauloi
En nyt uskalla alkaa näkyvästi nauramaan...
Onneksi sentään joku vielä opiskelee vanhaa hebreaa, jotta alkuperäistekstit ovat luettavissa yhä tarkemmin käännettyinä.
Kukaan ei enää pysty opiskelemaan vanhaa hepreaa eikä vanhoja Suomessa puhuttuja kieliä, kun niiden osaajat ovat kuolleet aikoja sitten.
Vanhoja tekstejä on jäljellä mutta niitä ei täysin voi enää ymmärtää koska kieli ja sanojen merkitykset on muuttuneet ja alkuperäisiä tarkoituksia ei useinkaan selkeästi tiedetä, joten ne pitää käytännössä arvailla.
Kalevalan tekstit ovat meille suomen kieltä puhuville hyvänä esimerkkinä siitä miten vanhojen sanojen merkitys on hämärtynyt.
sitä pitäis olla, että kelpais? Aika vanhaa voi edelleen opiskella.
tahansa voi opiskella, mutta kaikkia sanojen silloisia tarkoitusperiä ei kukaan nykyisin tiedä.
Uusi testamentti on kreikaksi ja sama juttu se on jollain tavoin mukana kaikissa kielissä ja kun niitä on jo silloin käännelty niin voi vain olettaa mikä on ollut silloinen kielimuuri ja kirjoittajien ymmärrystaso muista kielistä ja siten virheet siirtyvät eteenpäin.
sillä en ole ornitologi, tunnen vain; lokin, variksen, mustarastaan ja joutsenen laulun.
Mutta olipas ovela kysymys:))
nikki Betsy sanoi, että kun Jumala hävitti Babylonin niin Hän silloin jo antoi kaikki kielet (9666kpl) sekä kaikki murteet ihmiskunnalle.
Näin voimme ajatella, että todékin viäntää Babylonin tornin aikaista murretta.
meillähän on siitä hyvänä esimerkkinä edesmennyt Pentti Saarikoski, joka osasi kääntää suomeksi muinais Kreikan kieltä mm. Periklekesn aijoilta n. 495 eaa.-429.
Vanha hebrean kieli oli unohduksissa aina 1900 luvun alkuun asti ja sitten
tuli kielitieteilijä Elizier Ben-Jehuda, joka elvytti unholaan vaipuneen hebrean kielen.
http://www.goodnewsmedia.com/hebrew_eng.htm
että molemmilla eukoilla on jokin babylonin murre käytössä kun eivät ymmärrä minun kirjoittamaa suomen kieltä.
Saarikoski käänsi ´sellaiseksi kuin sen itse näki ja Elizier Ben-Jehuda omalla tavallaan tulkitsi.
Vanhojen kielien tulkinnat on samaa nykykieltä puhuvillakin eroavaisia ja silloin syntyy tulkintavirheitä kun 2000 vuotta sitten kirjoitetussa tekstissä on sellaisia sanoja joidenka merkitystä ei nykyisin kukaan voi tietää ja niille joudutaan silloin keksimään jokin oma tulkinta.
Jos meidän esiäitiemme kieltä olisi tallella yhtä kaukaa niin ei sitä paljoa ymmärrettäisi mutta tulkintoja ja käännöksiä silti tehtäisiin.
Sinä ylempänä annoit ymmärtää opiskelleesi teologiaa, kun täälläkin keskustelet. Kai itse hepreat tiedät, mitä muilta turhaan kyselet.
sinulta jää lustitarhan ruohonpäristäjät näkemättä. todé ne näkee ihan omalta näkypaikalta.
kysellyt hebrean opinnoista, vaan Pekulta sitä, kuinka vanha hebrea tälle kelpaa.
sitä se tämä juuri onkin, ja peku voi siis luottaa käännöksiini ja tulkintoihini täysillä.
2-1
taisi suorastas olla joku turkkulai rääkymäs.