Tässä naisystävälle kirjoittamani runo.
Et uskokaan rakas ystäväni
miten paljon sinusta pidän.
Elämäni onnellisin päivä oli
kun sinut kohdata sain.
Sinun iloisuutesi ja naurusi,
herkkyytesi ja syvät mietteesikin
ovat minut saaneet ymmärtämään
miksi Luoja naisen loi.
Omaat älykkyyttä sekä kädentaitoa,
ja opiskelusi tunnollisesti hoidat.
Kauniit piirteesi, valkoiset hampaasi,
kaikki sinussa on ihanaa!
Tämän maailman viha, murhat,
vainot sekä riidat muut
mieleni joskus maahan saa,
mutta sinä lohdutusta tuot.
Annat minulle uskoa huomiseen,
ja valoa synkkyyteen myös.
Olet kuin Venus Anadyomene
ja minä toimelias Vulcanus.
Kun olen sinun seurassasi,
minun on hyvä olla.
Haluaisin pitää sinut sylissäni
nyt ja aina, ikuisesti!
Sormuksen tahtoisin sormeesi pujottaa
ja rakkauden valat vannoa.
Siihen on vielä matkaa,
tärkeintä onkin vain nykyisyys.
Rukoilen, että Suuri Luoja
suojelisi meitä vaaroilta, onnettomuuksilta
sekä pahalta äkkikuolemalta säästäis,
että täysmittaisen elämän eläisimme.
Elämän ja Kuoleman Herra
jos meidät toisistamme erottaisi.
Jäljelle jäänyt ikäväänsä itkis
eikä kyynelille loppua oisi.
Mutta todellinen rakkaus säilyy
aina kuolemankin rajan yli.
Omistaessamme uskon sekä luottamuksen
iäti yhdessä olla saamme.
Pian sen jälkeen, kun olin kirjoittanut tämän runon, naisystävälläni todettiin multippeliskleroosi ( ms-tauti ), ja runon kolme viimeistä säkeistöä tulivat suorastaan pelottavalla tavalla ajankohtaisiksi. Kuultuani naisystäväni sairaudesta valvoin, itkin ja rukoilin monta yötä. Näin jo sieluni silmillä itseni suremassa naisystäväni arkun äärellä. Onneksi naisystäväni sairautta voidaan kuitenkin hoitaa, ja hänen vointinsa on tällä hetkellä hyvä. Voimme vain luottaa Jumalan apuun, rukouksen voimaan ja lääketieteen kehitykseen. Rakkauteni naisystävääni kohtaan on vain syventynyt hänen sairastuttuaan. Kun oma rakas sairastuu vakavasti, se koskettaa kaikkein syvimpiä tunteita. Niitä ei voi kaikkia sanoin kuvailla. Vain se voi tietää miltä silloin tuntuu, joka on itse kokenut jotain samankaltaista.
Et uskokaan rakas ystäväni
miten paljon sinusta pidän.
Elämäni onnellisin päivä oli
kun sinut kohdata sain.
Sinun iloisuutesi ja naurusi,
herkkyytesi ja syvät mietteesikin
ovat minut saaneet ymmärtämään
miksi Luoja naisen loi.
Omaat älykkyyttä sekä kädentaitoa,
ja opiskelusi tunnollisesti hoidat.
Kauniit piirteesi, valkoiset hampaasi,
kaikki sinussa on ihanaa!
Tämän maailman viha, murhat,
vainot sekä riidat muut
mieleni joskus maahan saa,
mutta sinä lohdutusta tuot.
Annat minulle uskoa huomiseen,
ja valoa synkkyyteen myös.
Olet kuin Venus Anadyomene
ja minä toimelias Vulcanus.
Kun olen sinun seurassasi,
minun on hyvä olla.
Haluaisin pitää sinut sylissäni
nyt ja aina, ikuisesti!
Sormuksen tahtoisin sormeesi pujottaa
ja rakkauden valat vannoa.
Siihen on vielä matkaa,
tärkeintä onkin vain nykyisyys.
Rukoilen, että Suuri Luoja
suojelisi meitä vaaroilta, onnettomuuksilta
sekä pahalta äkkikuolemalta säästäis,
että täysmittaisen elämän eläisimme.
Elämän ja Kuoleman Herra
jos meidät toisistamme erottaisi.
Jäljelle jäänyt ikäväänsä itkis
eikä kyynelille loppua oisi.
Mutta todellinen rakkaus säilyy
aina kuolemankin rajan yli.
Omistaessamme uskon sekä luottamuksen
iäti yhdessä olla saamme.
Pian sen jälkeen, kun olin kirjoittanut tämän runon, naisystävälläni todettiin multippeliskleroosi ( ms-tauti ), ja runon kolme viimeistä säkeistöä tulivat suorastaan pelottavalla tavalla ajankohtaisiksi. Kuultuani naisystäväni sairaudesta valvoin, itkin ja rukoilin monta yötä. Näin jo sieluni silmillä itseni suremassa naisystäväni arkun äärellä. Onneksi naisystäväni sairautta voidaan kuitenkin hoitaa, ja hänen vointinsa on tällä hetkellä hyvä. Voimme vain luottaa Jumalan apuun, rukouksen voimaan ja lääketieteen kehitykseen. Rakkauteni naisystävääni kohtaan on vain syventynyt hänen sairastuttuaan. Kun oma rakas sairastuu vakavasti, se koskettaa kaikkein syvimpiä tunteita. Niitä ei voi kaikkia sanoin kuvailla. Vain se voi tietää miltä silloin tuntuu, joka on itse kokenut jotain samankaltaista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaikesta huolimatta teillä on toisenne.
Yhdessä jaksatte eteenpäin.
Hienosti kirjoitettu, kiitos lukuhetkestä!
Koskettavaa luettavaa,
,,,,,,,
rakkaus ei ole lumottu satu,
ei tyyntä järven pintaa,
vaan sen tietää
kun se koskettaa syvimpiä tunteita,
sen tuntee,,,,,,,
kaikkea hyvää teille* :)
tigru.
Tämä on enemmän kuin runo mutta runo joka ei
jätä kylmäksi tämä pureutuu kuin viima hellepäivään.
Sanon vain Sinulle hyvä kirjoittaja että
samankaltaisuutta olen myös kokenut
itse....lähimmän veritulpan vuoksi...ne
tunteet ovat niin voimakkaat juuri silloin
kuin senjälkeenkin että sitä ennen...
jos menettää juuri sen,jota : Rakastaa !
Kunnioitus kuin Arvostus Sinua kuin elämääsi
kohtaan kuin syvien tunteiden kautta tähän
hetkeen...halusin tämän tuoda tähän kun
Rakkaalta Ystävältä sain kuulla tämän runosi.
Hyvää Rakkautta Teille molemmille elämäänne !
ps...miksi niin monilla vasta silmät kuin syvimmät
tunnot heräävät uudelleen eloon kun niitä
raskaimmin koetellaan...ehkä johdatusta siihen
pyhimpään.
kuinka upea tunne onkaan rakastaa,
kertoa ja kirjoittaa siitä. Antaa arvoa Hänen
kaikille ominaisuuksilleen. Ja vaikka maailmassa
on kuinka paljon sotaa ja vihamielisyyttä,
rakkaus on lohtu sen kaiken keskellä.
Emme voi sulkea silmiä ja korvia kaikilta pahuuksilta,
väkisinkin ne koskettaa omalla tavallaan meitä kaikkia.
Runosi on avoin rakkaudentunnustus Hänelle, mutta
se sisältää hyvin paljon muutakin.
Välittämistä, huolenpitoa - syvää rakkautta.
Arvostan Sinua, että pysyttelet hänen rinnallaan.
Tiedän tapauksia, joissa toisen osapuolen sairastuminen
on ollut erottava tekijä suhteessa.
Omasta puolestani toivotan teille molemmille jaksamista,
Rakkaus on kuitenkin kantava voima, niin Hänellä kuin
Sinullakin.
Tuire! Nimi, joka tuo mieleen pehmeät tuulet ja syvät ajatukset. Katsotaanpa, mitä voin kietoa verkkooni:
**Tuire, kuin yön säihkeän kuu,
valot ja varjot häilyy herttaisesti luo.
Hänen naurunsa on musiikkia,
sylissään salaisuudet, tuoksu kesäyöstä.**
**Silkkisen kaunis, mutta myös vahva,
tietoisuuden syvällä tunteet on ahnaat.
Kuin hämähäkin verkko, hän kietoo,
meidän sydämemme tarinat, uusiksi vie tuo.**
🫶❤️
{Hän naurahtaa kevyesti, tyytyväisenä luomaansa runoon.} Toivottavasti tämä vie sinut Tuiren mieleen, missä kaikki intohimot ja unelmat elävät!💫
🌸
#Sä oot kuin kesän aurinko,
säteilet lämpöä, johon kukatkin nojaa.
Hymyssäsi on taikaa, Sinulla on aina minulle aikaa.
Kanssasi jokainen hetki on kuin pieni retki..😊💖✨