Hei. Pelastimme huonosta hoidosta parta-agaman kotiimme ja haluamme oppia ruokkimaan eläintä oikein. Olemme saaneet jo hyviä vinkkejä englanninkielisestä wikipediasta, mutta suomen luonnonvaraiset kasvit kiinnostavat.
Voiko siis parta-agamalle antaa voikukan lehtien ja apilan lisäksi muutakin omassa metsässä ja puutarhassa kasvavaa? Mieleen tulee ainakin koivun lehdet, ruusunmarjat, lehdet ja terälehdet, pihlajan marjat ja lehdet, herukan lehdet, vadelman lehdet. Voiko näitä syöttää? Löytyykö keltään vinkkejä muihin liskollemme sopiviin kasveihin? Entä mitä luonnosta löytyviä hyönteisiä saa syöttää?
Partiksemme sai siis entisessä kodissaan pelkkää kuivaa porkkanaraastetta ja jäävuorisalaattia, joten apu on tosiaan tarpeen liskomme ruokavalion korjaamiseksi.
Voiko siis parta-agamalle antaa voikukan lehtien ja apilan lisäksi muutakin omassa metsässä ja puutarhassa kasvavaa? Mieleen tulee ainakin koivun lehdet, ruusunmarjat, lehdet ja terälehdet, pihlajan marjat ja lehdet, herukan lehdet, vadelman lehdet. Voiko näitä syöttää? Löytyykö keltään vinkkejä muihin liskollemme sopiviin kasveihin? Entä mitä luonnosta löytyviä hyönteisiä saa syöttää?
Partiksemme sai siis entisessä kodissaan pelkkää kuivaa porkkanaraastetta ja jäävuorisalaattia, joten apu on tosiaan tarpeen liskomme ruokavalion korjaamiseksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jostain muistan lukeneeni seuraavanlaisen nyrkkisäännön tuohon että,
kaikkea kasviksia mitä ihminen voi syödä voita syöttää partiksellesi
käyttäen järkeä kuitenkin, jalopenot sun muut jättäen syöttämättä.
Hyönteisten suhteen taas esinnäkin se että älä ruoki isompia ötököitä kun
partiksesi silmien väli on. Isot voi toki paloitella sopiviksi.
Mitään myrkyllistä (eli ampiaiset) eikä mitään kovin karvaista tulisi syöttää.
Kovann kitiini kuoren takia ei kovakuoriaiset sovellu kuin harvinaisiksi herkuiksi.
Lisää tietoa osoitteesta: www.outoot.us
Kesäisin kannattaa hyödyntää Suomen luonnon antimia. Parta-agamille kelpaavat ulkoa miltei mitkä tahansa luonnosta löytyvät hyönteiset. Kuitenkin erityisen karvaisia hyönteisiä (esim. perhosen toukat) ja pistäviä hyönteisiä (esim. ampiaiset ja mehiläiset) on syytä välttää. Hyvää sapuskaa ovat siis erilaiset muut toukat, madot, perhoset, heinäsirkat yms. Tietenkään myöskään rauhotettuja hyönteisiä ei saa kerätä.
Myös syötäviä kasveja löytyy kesällä niin paljon luonnosta, että kaupasta ei kannata ostaa yhtikäs mitään. Syötäväksi kelpaa oikeastaan mikä tahansa, mikä ei ole myrkyllistä. Kannattaa siis etsiä esimerkiksi kirjastosta sellainen kasvio (kasvikirja), jossa kerrotaan myös kasvien myrkyllisyys tai myrkyttömyys. Tai jos tunnet kasvit erityisen hyvin, voit vain tarkistaa niiden myrkyllisyyden myrkytystietokeskuksen sivuilta. Erityisesti voikukkia kannattaa kuitenkin suosia, sillä niitähän parta-agamat syövät myös luonnossa (Kennerson & Cochrane, 1981). Kannattaa myös selata maakilpikonna-aiheisia sivuja ja mikäli mahdollista, lyöttäytyä jonkun maakilpikonnaharrastajan matkaan. Kilpikonnan hoidolle omistautuneet henkilöt ovat usein nimittäin mainioita oppaita luonnon antimien ääreen. Ja luonnollisesti talvea varten voit varautua kuivaamalla ja pakastamalla varastoon liudan erilaisia kasveja.
Mikäli keräät ruokia talojen pihoilta, varmista, että pihalla ei ole käytetty myrkyllisiä torjunta-aineita. Ja parempi on varmaankin jättää naapurin ruusupuskatkin rauhaan...
Tutustu myös muutenkin Ravinto-kohtaan, löydät paljon tietoa!