Luin jostakin kirjasta, että Suomen museoissa esillä olevat reen jalakset useimmiten olisivatkin nahkaveneiden kölilautoja. Miten tämä asia nykyään ajatellaan arkeologiassa, ja onko asia museoissa korjattu, jos se on tosi? Onko tietoa?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Hyss shhh, joku voi herätä...
Yksijalaksisia rekiä ne veteli pitkin suon pohjaa, uso se! Tunnilla kuuntelin ja kirjassa se seisoi. Kokeissa opettajakin kysyi, kyllä, hyvin meni, reenjalas se on!
Kalliopiiroksissakaan ne ei ole nahkaveneitä, maalarin käsi vaan haparoinut, se vaan näyttää kölilaudalta. Puutahan veneet on. Olleet aina. Mitä nyt eskimot tätä ei tienneet, annettakoon anteeksi.
P.s. Huomenna joku löytää jännän kiven tai luun (viimeistään ensiviikolla) ja tämäkin aloitus haihtuu sivuille 3 ja 4.
Eskimoilla on ollut "hieman"niukemmin puuta käyttää kun esim Suomessa.
Miten sen kalliopiirrustuksesta erottaa sen veneen materiaalin, kiveä???
Ennustus toteutui. kivi löydetty ja ilmoitettu foorumille 24.8.09. Jään odottamaan "outo luu"-juttua... Tai jotain atlantista tai pyramidia tai Lemminkäisen temppeliä...
Tarkoitus ei muuten ollut harhauttaa. Kalliopiirros ja kalliomaalaus on tietenkin eri asioita. Materiaalia ei tarvitsekaan kivestä erottaa, veneet on puuta ja reessä yksi jalas.
Teidän saamarin huumorista ei nyt käy selväksi, miten tämä asia olisi ajateltava ja miten nykyään opetetaan. Minä en ole lukenut arkeologiaa yliopistossa, etten tosiaan itse tiedä.
Ihan omasta päästä tulee nyt... Kun ajatellaan että kivikaudella oli muutama aste lämpöisempää kuin nyt ja tahtoo ainakin täällä etelässä jo nyt talvet olla hiukka lyhyitä, niin siitä voitaneen päätellä, tarvittiinko silloin veneitä vaiko rekiä. Jos oli rekiä, oli vetäminen ehkäpä hiukan vaikeaa lumen puutteen vuoksi. Hirvi nurin, nylky ja rungon päälle vedettiin koko nahka ja pää jäi siihen kokkaan. Sehän näkyy kalliopiirroksissa. Mikä muuten veti rekiä, jos niitä oli?
Joo, kalliopiirroksista tämä käsitys on tullut. Nahkaveneitä oli varmasti ja niissä puinen kölipuu. Ja hirvenpää kokassa.
Kesällä todennäköisesti käytettiin nahkapäällisiä veneitä kuten arvelet (muut vaihtoehdot esim. tuohikannootti tai umpipuu haapio).
Kivikauteen sisältyy myös nykyisenkaltaisia ja kylmempiä jaksoja jolloin talvisin tarvittiin koirien (peurojen?)vetämiä kulkuvälineitä. Pulkka tai reki on silloin ollut käytössä.
Varmasti oli rekiä, mutta kysymys nyt oli lähinnä siitä, onko Suomen museoissa olevat reenjalakset oikeasti nahkaveneiden kölipuita ja mitkä niistä, ja onko tätä asiaa jo huomioitu museoissa?
Vaikka niille työntäisi minkälaista dokumenttia ei ne muuta käsitystään kun se on joskus niin päätetty.Kun se on kerran nimetty reen jalakseksi niin sellaisena se myös pysyy.
Siis museoissa ne on edelleen reenjalaksina eikä nahkaveneen kölipuina? En ole viime aikoina käynyt katsomassa. Täytyy kai käydä Satakunnan Museossa. Voihan niiltä museoihmisiltä sittten myös kysyä asiaa, ja informoida asiasta.
Pulkka toimii hyvin sekä lumessa että vedessä!
Olen itse sauvonut paremman puutteessa poron pulkalla Pohjois-Norjassa erään tunturijärven yli ja hyvin toimi.
Ja paluumatkalla toin pulkan takaisin, tietty!
1500-luvulta olevat Olaus Magnusonin karttapiirrosten hevosen tai poron vetämät suuret reet muistuttavat ihmeen paljon saamelaisten pienempiä ahkioita malliltaan.
Olisikohan niillä joku yhteinen pohjoismainen malli pohjana näille kulkuvälineille, mene ja tiedä
Museoissa lienee turha väittää mitään absoluuttista totuutta tiedettävän tästä. Kuten Olli.S olet huomannut, on kilpailevia näkemyksiä ainakin nuo kaksi.
Ennen kuin jostakin suosta pulpahtaa kiistatta oleva todistuskappale jommasta kummasta käyttötavasta, ei kumpaakaan ole nykytietämyksellä poissuljettu.
Viisainta olisi kun museossa sanottaisiin: "tämä on XXX ja sitä on arveltu käytetyn joka A tai B tavalla."
Suomen arkeologinen tutkimus (kuten arkeologia yleensäkin) on täynnä pieniä arvailunvarassa olevia yksityiskohtia. Esimerkiksi: "tyypin XXX nuolenkärkeä on käytetty tehtävään XX..." ja tieto nielaistaan tällaisenaan koska se kirjassa lukee. Kyseessä on tutkijan akateeminen ja omaan kokemuspohjaan kuuluva arvelu, joka esitetään faktan muodossa.
Kokeilemalla näitä teorioita käytännössä saatais karsittua idiooteimpia ehdotuksia helposti, mutta rahaa tuollaiseen tutkimukseen täällä ei ole. Kaivetaan kyllä jo suht hyvin tunnettua muinaisuutta lisää varastoihin...
Kaksi teoriaa on, enkä kyllä millään usko etteikö jokaisesta laudankappaleesta aivan hyvin pystyttäisi tutkimaan kumpi se on. Varmaankin molempia ilman muuta on, mutta kun niitä usein on vain yksi niin useimmiten lienee kysymys nahkaveneen kölipuista. Se on vaan harmillista, kun selvää asiaa ei korjata, eikä tunnusteta.
Siinäpä varsinainen ryhmä joka haaveilee kaivauksille pääsyä EGYPTIIN tai ETELÄ-AMERIKKAAN.
Vitut ne mitään välitä mitä täällä on joskus ollut tai onko ollut mitään.Faaraot ja Inkat niitä kiinnostaa kovan palkan ja hyvien ulkomaan päivärahojen toivossa niin pääsee sitten vuosiksi kirjoittamaan mitään sanomatonta tutkielmaa johonkin yliopistoon.