Oletteko huomanneet, monissa satumaisen kauniissa ja kuuluisissa design-huonekaluissa on ihan hirveän huono istua.
Itselläni on Wassily-tuoli, käytännössä koriste. Mulla tulee ainakin selkä kipeäksi jos tuolissa ei ole tyynyä selän tukena.
Charles Rennie Macintosh: Hill House tuoli, istumakorkeus n 30-35 cm ja istuin niin pieni että jopa pieni pylly ei siihen mahdu.
Gerrit Rietveld: Puna-Sininen tuoli. Teräviä kulmia ja hirveä istuma- asento.
Marcel Breuer: Venetsia tuoli: Repii sukkahousut, kaatuu eteenpäin.
Aalto: Paimio tuoli. Et voi istua nojaten, jos et jännitä jalkoja, tai valut lattialle.
Aalto-jakkara: Kaatuu. 3-jalkainen suunilleen aivastuksesta.
Mies van der Rohe: Barcelona tuoli: Ihana istua, mutta istuminen alas ja nouseminen helvettiä.
Eileen Gray: Pikkupöytä: Heiluu pienimmästäkin tönäisystä.
Lepakkotuoli: Sopii kissalle, koska mirri on ainoa joka siitä pääsee ylös ilman ongelmia.
Säkkituoli: Kenelle se on oikeasti tarkoitettu?
-80 luvun postmodernismi: mitä jäi lopulta käteen?........lasku.
Onko meitä oikeasti kustu linssiin?
Itselläni on Wassily-tuoli, käytännössä koriste. Mulla tulee ainakin selkä kipeäksi jos tuolissa ei ole tyynyä selän tukena.
Charles Rennie Macintosh: Hill House tuoli, istumakorkeus n 30-35 cm ja istuin niin pieni että jopa pieni pylly ei siihen mahdu.
Gerrit Rietveld: Puna-Sininen tuoli. Teräviä kulmia ja hirveä istuma- asento.
Marcel Breuer: Venetsia tuoli: Repii sukkahousut, kaatuu eteenpäin.
Aalto: Paimio tuoli. Et voi istua nojaten, jos et jännitä jalkoja, tai valut lattialle.
Aalto-jakkara: Kaatuu. 3-jalkainen suunilleen aivastuksesta.
Mies van der Rohe: Barcelona tuoli: Ihana istua, mutta istuminen alas ja nouseminen helvettiä.
Eileen Gray: Pikkupöytä: Heiluu pienimmästäkin tönäisystä.
Lepakkotuoli: Sopii kissalle, koska mirri on ainoa joka siitä pääsee ylös ilman ongelmia.
Säkkituoli: Kenelle se on oikeasti tarkoitettu?
-80 luvun postmodernismi: mitä jäi lopulta käteen?........lasku.
Onko meitä oikeasti kustu linssiin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Muotoilu nyt tahtoo olla.
Helpoin esimerkki on arvoisa funktiolismin airuemme Aalto- Kolmijalkainen tuoli joka ei pysy pystyssä. kukka vaasi jossa ei voi pitää kukkia, tarjoiluvaunu jota ei voi työntää, konserttitalo missä akustiikka on totaalisusi jne
Tuolit on kai siksi niin suosittuja kaikilla designereillä, koska se on niin pirun haastava juttu. Siis kun hyvä tuoli on kehitetty tuhansia vuosia sitten, eli se on valmis. Koita sitten keksiä tuoli uudestaan...
Wassily-tuoliin ei saa laittaa miotään tyynyjä, silloin menee istuttavuus. On kyllä ihan mukava istua.
Wassily-tuoli on mielestäni tosi hyvä istuttava. Vaimoni taas ei pidä lainkaan.
Olisiko istujan koolla jotain merkitystä.
luulenpa, että jos tuolista nousu tuottaa vaikeuksia ja perse ei tahdo mahtua tuolille, on syytä otta yhteyttä painonvartioihin eikä syyttää ajatonta Designia…ei liene sattumaa, että suuri osa näistä ikonisista esineistä on suunniteltu ennen, kuin ihmisistä tuli NÄIN SAAMARIN LÄSKEJÄ!
Mukavuus ennen kaikkea, tyyli ei saa tulla elämän tielle. Ihmisen kuuluu istua mukavasti. Tämä on kaiken A ja O. Elämä on tehty istuttavaksi hyvin tuoleilla ja otettavaksi rennosti näin, eikä tähän ole mitään vaihtoehtoa. Istumislepoa tarvitaan aina. Seisominen on luonnotonta, istuminen luonnollista. Tämän vanhat viisaudetkin tietävät. Mitä enemmän istut, sen paremmin elät.
Liika seisominen myrkyttää mielen ja ruumiin, eikä se ole ihmistä varten. Ihminen on luotu istumaan.