mieleen, kun näin kääpiökasvuisen naisen, pituus vähän päälle metri, että millainen prosessi on oppia hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja olla välittämättä muiden reaktioista. Seurustelukumppanin löytyminenkin voi olla vähän kiven alla. Kävi sääliksi, mutta tuskin kukaan sääliä kaipaa.
Tuli
.......
2727
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei sääliä vaan ystävyyttä. Lyhyet tarvitsevat aitoa ystävyyttä. Se auttaa kestämään muiden reaktiot.
Sehän riippuu tosi monesta asiasta, minkälaisessa ympäristössä on kasvanut, ja kuinka kotona on suhtauduttu? Onko ystävä piiri hyväksyvä, samoin suku.
Itse olen hyväksynyt itseni aina, eikä sitä ole tarvinnut edes miettiä. Minut on hyväksytty ja olen ollut tasavertainen ihminen muun perheen joukossa. Itsetuntoni on sen vuoksi hyvä, eikä minua hetkauta lainkaan se mitä muut minusta ajattelevat, ja että hyväksytäänkö minut. Jos joku ei hyväksy se on hänen vahinkonsa, en minä sillä itseäni rasita.