Yksinkertainen lottovoittaja

Vanha leipuri oli todennäköisesti niin leipiintynyt että arkielämään ei mahtunut muuta kuin työ, iltapäivä olut pubissa, vaimon kokkaama illallinen, tuubaa töllöstä ja nukkumaan - ja uudestaan...
Ei tavoitteita, unelmia, intohimoja, harrastuksia, koulutusta tai sitä mielikuvitusta.

Omassakin tuttavapiirissä on ns. "vanhoja patuja" joille työ on kaiki kaikessa, vaikka se olisi kuinka paskaa. Sitten kun nämä tyypit jävät eläkkeelle niin eivät keksi muuta kuin tuijottaa jotain napakymppiä ja kitatat kaljaa, "kun ei ole muutakaan tekemistä".

Elävä ihminen kyllä keksii itselleen haasteita oli rahaa tai ei. Aloittaa / kehittää harrastustaan, toteuttaa unelmiaan - edes pala kerrallaan, matkustaa, opiskella, tehdä sitä tai tätä; hypätä laskuvarjolla, kerätä maailman täydellisin postiumerkkikokoelma, kasvattaa kylän komein kurpitsa, lähteä munkiksi Tiibettiin.
Minä keksisin itselleni enemmän tekemistä kuin koskaan ehtisin toteuttaa vaikka minulla olisi loppuelämä luppoaikaa ja rahoitus turvattu.

Kaikki lottoajat ovat yksinkertaisia. Ei pidä ylipäätään lotota vaan pitää ostaa lottorahoillakin osakkeita. Miljoonapotti on saletissa.