en itte juurikaan muista et mua olis kannustettu, lähinnä lytätty vaan.
kuinka tärkeää on lastenkasvatuksessa vanhempien kannustus on.
kuinka tärkeää on lastenkasvatuksessa vanhempien kannustus on.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Sain kuulla olevani helvetin kakara, vittupää, uuno jolla on vain sahajauhoja päänupissa, idiootti, vaivainen ja kaikki on minun syytäni jne. Että en osaa mitään eikä minusta koskaan tule mitään, koska olen niin tyhmä.
Mutta harvinaisen tasapainoinen ja suhteellisen selväjärkinen ihminen minusta on tullut kaikesta huolimatta.
Äitiäni en rakasta, enkä häntä edes kunnioita tai arvosta. Kyllä väleissä olen hyvinkin (lapsen kyky antaa kaikki anteeksi?) .
Isäni taas piti minua ihan normaalina muksuna.
Kuinka tärkeää lapsen kasvatuksessa on äidin ja isän lapselle osoittama hellyys, esim. halaukset, suukotukset, kutittelut?
En muista että kumpikaan olisi minua koskaan halannut.
selkeesti :)
en muista että kumpikaan vanhemmistani olisi pitänyt minua sylissä. Isovanhemmat kyllä pitivät.
periaatteella "teet aina väärin", tai "paremmin voi tehdä".
positiivisesti
Toisissa lapsissa vanhempien kannustamattomuus ja lyttääminen saa aikaan näyttämisen halua ja voitontahtoa ja toiset lapset lannistuvat tällaisesta.
On mielestäni todella väärin kasvattaa lapsia lyttäämällä. Aiheesta kehuminen kannustaa.
Tuttujeni perheessä oli lyttääjä isä. Perheen pojista tuli toisesta kovinkin menestyvä ja eteenpäin pyrkivä, kun taas toinen hakee vielä aikuisena itseään ja on epävarma vaikka rahkeita olisi kuinka menestyä monessakin asiassa.
Vanhempanne olivat täysin oikeassa! Teistä tuli pelkkiä joutavia kirjoittajia miesten logiikalle, ei yhtään enempää.
hyvää päivänjatkoa sulle
Omalla vajavaisella tavallaan kai saattoivat kannustaa. Molemmat työssäkäyviä ja lapsia 5, ajastakin saattoi olla kyse. Suoraa kannustusta tarvitaan, vaikka oppiihan lapsi esimerkistä.
Vanhemmat ei taida aina muistaa, miten tärkeää kannustaminen ja täysillä rakastaminen on, joka päivä. Kaikki haluaa lapsensa parasta, mutta yksinkertaiset asiat on vaikeimpia.
Kannustamista on lapsen näkemisesta ja kuulemisesta ilahtuminen. Se taas painaa lapsen matalaksi, jos käsketään olla hiljaa tai mennä pois tieltä. Onko lapsi riesa vai suurin ilo elämässä?
Ei oikealla tavalla minua kannustettu.
Minua kannustettiin olemaan vaan tyttö ja vielä sellainen tyttömäinen.
En ikinä unohda niitä reissuja kun jouduin seisomaan ykstyisompelijalla, ja neulat pistivät ihoani ja piti seistä ihan paikallaan...kun erilaisia mekkoja soviteltiin. Ja hiusteni piti olla aina letillä ja erilaisia solkia pää täynnä.
Omaan itseeni minua ei kannustettu koskaan.
Häpesin niitä mekkoja ja vaatteitani.
Positiivinen kannustus on tosi tärkeetä lapselle ja just se mihin lapsi itse haluaa.
tyttömäisyys. Minä puolestani en antanut edes hiuksiani kammata eikä minulla ole koskaan ollut yhden yhtä solkea päässä.
poistanut ikäsi...
Olin yksinäinen lettipää...13 pojan laumassa, kasvoin serkkujeni ja veljieni kanssa, ei ollut yhtään tyttökaveria mulla. ja monesti minut uitettiin kuralätäköissä.
Mutta mä opin siinä poikien metkut myös.
Niin suljin profiilini siten että ystäväni näkevät sen vain, ei puskat.
Mutta kyllä se ikä pelkästä kuvastakin yleensä näkyy. Näytät kyllä nuorelta ikäiseksesi (ja se ikä oli se 45)
Onko sulla jokin ikäfetissi, vai mikä on vaivana? Jos on 30 se on ok, jos on 40 sekin on ok, jos on 90 vielä parempi!
Mikä sua vaivaa mun iässäni? Onko 39 paha vai mikä sulla on?
Sun iässäsi vaivaa varmaan monet vaivat kun siihen pääsen, mut voihan kuuskymppinen olla kuitenkin terve :)
Niin ja katkerat juonteet ovat pahimpia mitä nainen voi kantaa:)
Ooksä nainen?? Joo, mun näössä taitaa olla vikaa, kuten viimeksi kun pläjäytin ikääsi 10 vuotta lisää ;)
vai onko sun tarkoitus vain käydä provoillen rekattujen kimppuun.
..
mitä iloa siitä on?
...en ole oikein asiaa ajatellut koskaan.... mutta olen tiennyt lapsesta asti mistä pidän ja mistä en ....
..luulisin että liika paapominenkin on pahasta.... =))
koiraansa liikaa ja paikalle saapuu eläintenpelastustiimi. Koiravanhus Blackie ei selviä kävelylenkeistään. Nelonen 19.30.
....ja niin juuri.... =)
ja on lytätty. Enempi ehkä jälkimmäistä, mutta oleellista että positiivistakin palautetta sai edes joskus.
"kuinka tärkeää on lastenkasvatuksessa vanhempien kannustus on "
Mun mielestä vielä arvokkaampaa kuin kannustus on se, että on lapsena saanut olla lapsi. Osaa sitten aikuisena paremin leikkiä aikuista, silloin kun se on tarpeen.
Enemmän äidin taholta, koska hän oli arjessa enemmän läsnä. Isäni oli paljon työn takia poissa. Kun oli vuosia koulukiusaamista, niin onneksi kotona oli kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri, muuten en olisi jaksanut. He eivät tosin tienneet kiusaamisesta, mutta kuitenkin.
Sitten jossain vaiheessa oli koulussa alisuoritumista muuten ja jotkut opettajat ottivat keskusteluunkin minut ja äitini, koska en noin vuoteen lukenut läksyjä. Kokeet silti menivät ihan hyvin. Silloinkin äitini kannusti, että teet mitä teet, lopetat vaikka koulut kesken, niin kyllä sinä aina pärjäät, olethan MUN tytär :) Muistan sen hetken, miten se kannustus jotenkin sai taas tsemppaamaan ja yrittämään..
Vanhempien kannustus on hemmetin tärkeää. Se luo ihmiselle sen kuvan, joka itsestä on. Ja se kuva muuttuu todeksi, jos siihen uskoo.
ku täytyy jatkuvasti vakuuttaa vanhemmat et kykenee johonkin, ku vois suoraa keskittää sekin energia toimimiseen.
kannatella niin pitkään, että omat siivet kantaa, ei kiskoa alas..
Arvatkaa muuten minne olen kohta lähdössä. Thai-hieromaan miehiä! :)
hieno taito joka kuuluis jokaisen osata.
kannustaneet. Olin sen luonteinen että se olisi voinut johtaa huonoihin lopputuloksiin...?
Kai se jollain tasolla tärkeää on, mutta en alkaisi 4-vuotiasta kehumaan koska eihän se osaa vielä mitään...kehuisin lasta kun se tekee hyvin jonkun asian kuten keittää minulle hyvät kahvit aamulla.