eli miten tumman hitsauslasin kanssa voi turvallisesti katsella päiväntähteämme? Noita lasien tummuusasteita näyttää olevan esim. Biltemassa (tai muissa tilpehöörikaupoissa) alkaen DIN 8, DIN 9 ja DIN 10. Ursaltakin saanee jotain "aurinkolaseja" (http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php4?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=123&ID_ASIAKAS=761612629) mutta niissä on jokin rajoitus, 3 min max kerrallaan. Noi Ursan lasit on tarkalleen ottaen auringonPIMENNYSlasit, joten soveltuuko ne täyden sanikan ihailuun, myös kesällä?
Osaako palstan joku viisaista kertoa esim. omakohtaista kokemusta asiaan liittyen. Olettaisin että tuo DIN 8 voi olla liian kirkas (=haitallinen silmille), mutta onko noi DIN 9 ja 10 liian tummia? Tummempi on tietysti turvallisempi. Onko hitsauslaseilla rajoitusta katselun kestossa kuten Ursa "aurinkolaseilla"?
Eihän sieltä tietysti mitään näy, mutta jos sattuu olemaan auringonpimennyksen kanssa samassa paikassa samaan aikaan ni silloin lasille löytyy käyttöä.
Ajattelin siis hommata sen pelkän hitsauslasin enkä sitä koko koppaa ja pidellä lasia silmien edessä tai sit duunata jotkut pokat siihen vaikka pahvista.
Osaako palstan joku viisaista kertoa esim. omakohtaista kokemusta asiaan liittyen. Olettaisin että tuo DIN 8 voi olla liian kirkas (=haitallinen silmille), mutta onko noi DIN 9 ja 10 liian tummia? Tummempi on tietysti turvallisempi. Onko hitsauslaseilla rajoitusta katselun kestossa kuten Ursa "aurinkolaseilla"?
Eihän sieltä tietysti mitään näy, mutta jos sattuu olemaan auringonpimennyksen kanssa samassa paikassa samaan aikaan ni silloin lasille löytyy käyttöä.
Ajattelin siis hommata sen pelkän hitsauslasin enkä sitä koko koppaa ja pidellä lasia silmien edessä tai sit duunata jotkut pokat siihen vaikka pahvista.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hommasin niitä aikoinaan, oisko ollut 1990-auringonpimennystä varten, reilusti koko perhettä varten, enkä muista enää niiden lukemia ja ne ovat ehtineet jo hukkuakin.
Styroksista saa helposti hyvän telineen sellaiselle. Styrokspalojahan tulee kaiken kaman suojapakkauksissa.
Sellainen rakennelma pysyy hyvin pikkukiikarin edessä ja istuu kameraankin sovitellen.
Ai miksi eri vahvuuksia? Auringon kirkkaus vaihtelee hyvin paljon auringon horisontaalisesta korkeudesta ja ilman pilvisyydestä ja selkeydestä johtuen. On hyvä, jos on tarvittaessa varaa siirtyä pimeämpään tai valoisampaan suuntaan ja voi pistää vaikka pari lasia päällekkäin.
Eikä maksa paljoa.
Sitäpaitsi hitsaajanlasin läpi on helppoa tsekata auringonpilkkutilannetta mollikan pinnalla. Pilkkuluku on menossa kohti maksimiaan, joten melkein aina näkyy.
Hieno homma että jollakin on omakohtaista kokemusta ko. asiasta, luulin olevani ainoa asialla. Pitänee lähteä tästä shoppailemaan kun arki koittaa.
Ajatus hitsauslaseista kiikareiden (tai kaukoputken) kanssa kuulostaa uhkarohkealta, jos katselee päiväntähteä kiikareilla, joissa on hitsauslasi laitettu tummentamaan valoa, nämä tummentimet jostain syystä tippuvat pois katselun aikana niin sit taitaa olla melko varmasti (opas)koiran hankinta edessä. Mut kiikarit tai kaukoputki lienee toisaalta ainoa väline, joilla noita pilkkuloita voi nähdä.... Pitää tuumata eri järjestelyjä ja niiden riskejä. URSA:lla näyttäisi olevan tommosta kalvoa jota voisi laittaa kiikarin tai kaukoputken objektiivin eteen tummentamaan.
Nyt siis tuli hankintareissu kauppaan noita laseja hankkimaan, ainakin Biltemasta saa halvalla!
Suositellaan hitsarinlasia numero 14 !
8,9,10, 11 eivät täytä vaatimuksia.
Auringon ylikulussa voi olla vähemmän himmeäkin hitsarinlasi, kun aurinko on noustessaan paksun ilmakerroksen takana himmeämpi lähellä horisonttia.
Miten olisi 2 DN10 hitsauslasia päällekkäin? Tuskin tuottaan mitään 20 vahvuutta mutta riittäisiköhän tuo?
2 x din 10 = 10+10-1=din 19
Minä katsoin kiikarilla.Oikeesta hitsarinlasista tehty kiikariinsopiva levy upotettu linssin päälle..Viikon sisällä verkkokalvossa reikä alle mm halkasia.Oikeasilmä ,ilmesty pieni hevosenkenkä ja tarkkuus kohdassa
mutkia ei näy kirjaimia.Siis leikkaukseen onneksi näkö palauitui operaatiossa.Mutta 100 varmasti en voi sanoa johtuko tämä tästä tähystyksestä.En suosittele kokeilemaan.
Miten sen on auttakaa!!!!!!!
Tuo mun profiilikuva on otettu pokkarilla, jonka linssin edessä kaksi din 10 hitsauslasia. Auringosta on noin 2/3 näkyvissä, loput Kuun takana piilossa. Sain siitä toki zuumaamalla parempiakin kuvia, mutta tuo yks hienoimmista(!)ok
Kaarihitsaajat ja plasmaleikkajat käyttävät jotain 10 tai 11. Tuossa on otettava huomioon se, että hitsausvalokaari on paljon kuumempi kuin Auringon pinta, ja se on hitsaajan silmällä tarkasteltuna kulmamitassa paljon suurempi kuin Aurinko.
Itse olen katsellut auringonpilkkuja halvalla maakaukoputken irvikuvalla, jonka kohdistin Aurinkoon ja panin okulaarin taakse pahvinpalan muutaman kymmenen sentin päähän. Tarkennus ja Voilà! Aurinko näkyi koko komeudessaan pahvin pinnalla.
Jopa vaatimaton maakaukoputki lämpenee melkoisesti ja reflektorista (peilikaukoputkesta) tulee pallogrilli, joten hyvin suositeltava on objektiivin eteen pantu himmennin, vaikka objektiivinsuojus, jonka keskellä on pieni reikä. Tämä varotoimi siis siitä huolimatta, että tähtikaukoputkien mukana useimmiten toimitetaan aurinkosuodin, joka okulaariin asennettuna mahdollistaa Auringon tähystelyn silminkin.
Kerran näin kun yks kaveri tiiraili aurinkoa ihan tavallisella lintukaukoputkella. 60 mm linssi ja 30 kertanen zuumi. Sillä oli pari kerrosta ihan tavallista talousfoliota siinä linssin edessä kumpparilla kiinni. Katelin siitä itekkin ja tosi hienosti näky pilkut ja korona.
Tuokin toimii, joskin sekä folion riittävyyteen että paikallaan pysymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota: yksi lipsahdus, folio irtoaa ja toinen silmä sokeutuu.
Joissain tähtikaukoputkissa tosiaan olen nähnyt varusteisiin kuuluvan foliosuotimen, joka kiinnittyy tukevasti putken avoimeen päähän.