Monissa moottoriveneissä näkyy olevan nk duoprop vetolaite mutta mitä konkreettista hyötyä kaksoispotkureista on. Luulisi että potkuriteho olisi pienempi kuin vastaavissa ykslapa jos kyseessä on sama koneen teho.
Ainakaan missään kilpaveneilyssä ei käytetä duoproppeja joten nopeampia ne eivät olu vai mitä.
Ainakaan missään kilpaveneilyssä ei käytetä duoproppeja joten nopeampia ne eivät olu vai mitä.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Pito on parempi, eli ei kavitoi niin helposti. Kaksoispotkuri poistaa myös yksipotkurin kampeamisen. Nopeissa veneissä yksipotkurisella päästään parempiin suorituksiin. Kilpaveneen potkurinhan kuuluukin esim. kavitoida.
Käytännössä ei mitään muuta kuin pienenpieni paremmuus kiihtyvyydessä. Sen sijaan käyttökustannuksissa merkitys on isompi (=kalliimpi ostaa ja hajottaa).
Duopropilla saadaan suurempi lapapinta-ala kuin normalilla potkurilla eli saadaan siirrettyä suuria tehoja veteen. Mercury'llä oli joskus perävetolaite, johon mahtui iso halkaisinen potkuri mutta luopui siitä heti kun moittimansa duopropin patenttisuoja loppui.
Volvo-mies muistaa väärin. Bravo II on edelleen valmistuksessa ja potkii hyvin. Kovassa kelissä hakkaa duopropit pidollaan.
Nuo muiden vastaajien kertomat ominaisuudet eivät oikeastaan ole tuttuja, ts. en ole huomannut niitä käytännössä. Mutta satamamanöövereissa duoprop on vastaan tulleita yksipotkurisia verrattomasti helpompi tapaus. Se ei vedä yhtään sivulle, joten erityisesti peruuttaessa vene menee kuin juna juuri siihen, mihin haluat. Meneehän muutkin, jos ottaa sivuväännön huomioon, mutta dp:n kanssa ei tarvitse semmoista lainkaan miettiä.
Mihin suuntaan potkuri vetää peruutettaessa, ja miksi ?
Toivottavasti taakse päin.
Samalla tavallahan se yksipropellinen vetolaite vääntää sivulle kuin akselivetoinenkin, kätisyydestä riippuen ja peruuttaessa toisinpäin kuin eteenajaessa.
Niin, tätä juuri ihmettelin,
Ei potkuri itse vedä sivulle, vastoin yleistä luuloa tai sitten en ole tarpeeksi perillä fysiikasta.
Jos kuitenkin joku niin esittää, niin edes jonkinlaiset perustelut olisi hyvä kuulla.
Se on kai, että potkurinlapa työntää vettä paine-erosta johtuen vain suoraan lapapinnasta poispäin ja suurinousuinen potkuri pienessä nopeudess tai paikallaan siirtää vettä jopa 45 astetta akselista sivulle, joka sivuttaisvirtaus osuessaan runkoon aiheuttaa juuri sen uppoumaveneen käyttäytymisen.
Duopropin toisen potkurin tarkoitus on ensisijaisesti muuttaa se sivulle suuntautuva "puhallus" suoraan taaksepäin, jotta se saadaan työntövoimaksi pyörteilyn sijaan.
Kun nopeus kasvaa, niin tehollinen kohtauskulma pienenee ja takimmaisesta potkurista on vain haittaa.
Ja kun suuremmilla nopeuksilla potkurin teho keskittyy lavan ulko-osiin ja pienillä nopeuksilla/suurella luistolla veden sivuttaisvirtaus on suurempi lähempänä keskiötä, on takimmainen potkuri edullisempaa olla etummaista pienempi ...Ja silleen jotenkin ja jne.
Potkurit itse ne eivät vetele sivuun, ei eteenpäin eilä peruutettaessakaan...
Luulisin.
Sanoisinpa, että esitit juuri melko täydellisen esimerkin yhdentekevästä täsmällisyydestä :) Fysikaalisessa mielessä saatat olla jokseenkin oikeassa, mutta veneilijän arkikokemuksen kannalta potkuri vetää/kampeaa sivulle.
Ilmiö ei tosin koske vain uppoumaveneitä, kyllä liukuvakin vene single propilla yleensä pyrkii vääntämään toiselle sivulle vauhdissakin.
Perävetolaitteissa ja perämoottoreissa potkurivirta osuu kavitaatiolevyyn ja lisäksi momentti pyrkii kallistamaan venettä, joista tulee vaikutelma että potkuri vetäisi sivulle .
Kokemusta on useampi kymmenen vuotta uppoumarunkoisella ja asiaa on testattu monet kerrat, taaksepäin ei käänny kuin toiseen suuntaan, mutta eteenpäin ajettaessa ei minkäänlaista vaikutusta , vaikka kuinka muuttaisi tehoja.
Hyvä, tai vaikka huonompikin selvitys sivuttaisvedon syystä olisi tehokkaampi , kuin pelkkä "kyllä minä tiedän paremmin"
Yksinkertaisesti sen potkuriakselin vääntömomentti aiheuttaa sivuttaisvoimaa. Potkurin ympärille rakennetaan siksi tunneli - kompensoidaan mm. sivuttaisvoimia. Toki muitakin etuja.
Lentokoneen potkuri vääntää konetta myös sivulle.
Lentokoneista tuo duoprop on siirtynytkin veneisiin.
Sanoisin, että lähes ainoa hyöty laikanpulskeassa matkaveneessä on se, että ohjaus ei kampea millään kierrosluvulla. Tosin yksipotkurisessakin ilmiö saadaan aika hyvin hallintaan trimmievää säätämällä. mutta optimalisesti se toimii vain määrätyllä nopeudella. Voi olla, että polttoainetalous on hieman parempi.
Nopeassa ja tehokkaassa veneessä potkuri pitää paremmin kiihdytyksessä ja antta jonkin verran paremman huippunopeuden, koska luisto on pienempi.
Haitat sen sijaan ovat myös merkittävät. Kaksipotkurisessa jo vähäinenkin raapaisu pohjaan voi aiheuttaa potkuriakselin taipumisen varsinkin teräspotkureilla. Jos harrastaa paljon luonnonsatamien etsiskelyä, kaksipotkurinen ei ehkä ole ideaalinen vaihtoehto, joskin ainakin Volvolla se käytännössä alkaa olla ainoa vaihtoehto.
Ei ole verrattavissa kun väliaine on eri, mutta ilmailussa mentiin kontra potkureihin silloin kun mäntämoottorien tehot nousi WW II lopulla.
Monilapaisetkaan potkurit eivät enää pitäneet ja potkurien nopeusalueen yläraja tuli vastaan.
Nykyään noita on pienimmissä liikennekoneissa joissa on potkuriturbiini.
Muutama kuva:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=contra rotating prop&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.&biw=1899&bih=875&wrapid=tlif130873144173331&um=1&ie=UTF-8&tbm=isch&source=og&sa=N&tab=wi
Eli voitaisiin päätellä, että jossakin tulee vastaan raja kuinka tehokas/vääntävä moottori on voi olla yksipotkurisessa vetolaitteessa.
Tai tottakai voi olla vaikka kuinka tehokkaassa, mutta jossain vaiheessa saadaan hyötyä duopropista.
Hyöty sitten taas voi olla marginaalista esim polttoaineen kulutuksen kannalta tai liukukynnys voi olla käytännössä sama. Miten missäkin tapauksessa...
Markkina miesten omaltakannalta katsottuna hyöty varmasti on ollut ja on suuri.
Yksiselitteisesti kumpikaan tuskin on kaikissa tapauksissa (mikä vene, millainen moottori, kierrosalue, pohjanmuoto) paras mahdollinen.
Molemmissa on sen verran sama periaate, että työnrövoima syntyy ulkopuolista massaa vastakkaiseen suuntaan siirtämällä.
Se ero on siinä, että ilma, päinvastoin kuin vesi on kokoonpuristuvaa ja lavan pinta-alan kasvattaminen(leventäminen) ei lisää sen tehoa, joten pyyhkäisypinnan peittoa on kasvatettava lapojen määrää lisäämällä, joka huonontaa aina hyötysuhdetta, ja on rajallinen muutenkin.
vrt. miksi tehokkaissa tuulimyllyissä on vähän ohuita lapoja.
Vedessä lapanopeudet ovat aivan eri tasolla, ja kavitointi lienee rajana, kokoonpuristumattomuus mahdollistaa leveämpiä lapoja (jopa yli 100% peitto, mutta heikentää smoin hyötysuhdetta), pyyhkäisy(lapa)pinnan lisäykseen toinen vastakkaiseen suuntaan pyörivä potkuri on huono ratkaisu, eikä se siksi DP.ssä olekaan.
Luulisin
E.d.K.
En ole muuta väittänytkään ja kuten alkukaneettina on sanottu "Ei ole verrattavissa kun väliaine on eri"
Päättely eroista kuitenkin suuntaa antava.
Ei tule huviveneissä yksipotkurisena teho raja vastaan... Esim. topfuel drag boatit ja unlimited hydrot pärjäävät yhdellä potkurilla ja toisaalta isoissakin hinaajissa voidaan käyttää yhtä potkuria. Muut syyt puoltavat useampien potkurien käyttöä.
http://wn.com/Budweiser_Unlimited_Hydroplane_Record Tuossa linkissä on näytillä hieman nopeamman veneen potkuri..
Eikös noissa topfuel dragboateissa ole 2 potkuria rinnakkain ?
Ensinnäkään se ei ole veto- vaan työntölaite.
Ja toisekseen - siinähän mietit. Älä menetä yöuniasi...
Aloitukseen sanoisin ettei mitään muuta hyötyä kuin rajallisen ajan kestävä mainosmarkkinakikkailuhyöty eli hetken huuma.
Lisää turhaa tekniikkaa, lisää rikkoutumisalttiita osia ja paljon lisää kustannuksia vaurion sattuessa...siinäpä se noin pähkinänkuoressa.
Tässä historian havinaa ja faktaa, sekä markkina höpötystä.
Alkuperäisiä dp videoita...
https://youtu.be/MBd0mtMHT6w?feature=shared
Kyllä se hyöty on potkurin pinta-ala ja siirettävä teho.
Joskus oli jopa neljän potkurin versio, 2 eteen ja 2 taakse.
Harvoissa huviveneissä on tilaa 600mm potkurille.
Mutta potkurin pinta- alahan lisääntyy jos laitetaan isompi potkuri...
Aivan oikein, kuinka ison halkaisijan pystyt asentamaan.
Ei halkaisijaa asenneta...
Kyllä asennetaan, se että et osaa, ei merkitse että sitä ei tehtäisi.