"Salamitaktiikka" millä Kekkonen ja Moskova viipaloivat SDP:n. Apuna toimi takkinsa kääntänyt Simonen ja TPSL.
Eli verot ja sosiaaliturva alas. Sekä paikallinen sopiminen käyttöön työpaikoilla.
Käytännössä mitätöitiin koska vaalien voittaja Kokoomus ei " yleisten syiden" vuoksi kelvannut hallitukseen jonka eduskunnan sijasta oli nautittava Kekkosen ja Moskovan luottamusta.
Kansalaisyhteiskunnassa jota mm. arvostettu sosiologi ja kova juoksumies Jari Ehrnroth on hahmotellut sosiaaliturvan maksaminen ei ole enää itsestäänselvyys. Eli ne jotka ensisijaisesti kykenevät auttamaan itse itseään …
Erittäin hyvän, asiapitoisen ja kielellisesti hyvän kommentin hallituksen tulevaisuuden näkymistä. Ketään ei kiinnosta. Ainako täällä pitää provota Kekkosesta ja markkinaliberalismista että saa äänensä kuuluviin. Aika p…
Vanha stalinisti joka puhuu paskaa Rytistä ja Ribbentrop-sopimuksesta, häpäisee veteraanit ja natsittelee. Väännetään nyt tälle rautalangasta. Se että olimme natsien kanssa löyhässä sotilasliitossa ei tehnyt meistä itse…
Takinkääntöä ja opportunismia Jatkosodan aikaiselta Rovaniemeltä lähtien.
Suomen talous tarvitsee eräänlaista shokki hoitoa. Eli tuloverotuksen lasku prosentuaalisesti saman verran tuloista riippumatta. Tällä tavoin kovasta työnteosta ja kyvykkyydestä palkitaan ei rangaista. Yritysverotuksen …
Stalinin kuoltua mielevänä puheen tämän kunniaksi.
Saivat jättipotin vuoden 1968 valitsijamiesten vaalissa vaikka Oikeistodemarit jäivät kotiin. Kekkonen suuttui tästä niin ettei 1974 suostunut ehdolle vapaissa vaaleissa.
Yksi kunnon Natottaja niin asiasta uskallettaisiin keskustella. Nyt tuntuu että Stubb ja Lehtinen ovat olleet ainoat jotka välttämättömyyden uskaltaneet sanoa.
Johannes Virolainen sai K-linjalta ikuisen stigman kun erehtyi menemään hallitukseen joka nautti vain Suomen Eduskunnan eikä Moskovan luottamusta.
1. Ryti 2. Paasikivi 3. Koivisto 4. Svinhufvud 5. Ståhlberg 6. Ahtisaari Sitten muut en ala järjestykseen laittamaan paitsi että listan viimeiset ovat Halonen ja Kekkonen.
Nootin 1961 ystäviltään Moskovasta.
Ruplakassalla ?
Päättää omasta valtionpäämiehestään syksyllä 1961. Totuus on että Kekkonen pelästyi Honka-liiton poliittista voimaa. Kekkonen kehoitti "kriisin" jälkeen ansaitsemaan Moskovan luottamuksen päivittäin.
Kekkonen tapasi Hella Wuolijoen järjestämillä päivällisillä NL:n edustajia. Keskustelun aiheena oli K.A. Fagerholmin hallituksen kaataminen.
Yritys- ja maataloustukina ennemmin kuin sosiaalitukina. Ensin mainittu johtaa tuottavuuden kasvuun. Mikä lisää työpaikkoja. Jälkimmäinen ei vaikka Keynesiläisissä utopioissa niin uskotaankin. Siksi yritys- ja maatalous…
Urho Kekkonen oli "maailmankuulu Suomessa".
Jakaa rahaa yritys- ja maatalous- kuin sosiaalitukina. On Keynesiläinen harha että varallisuus kasvaa sosiaalitukia jakamalla.