mielipidepankki
Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen.
Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia2065 aloitusta · 26232 kommenttia
- Miten nämä pellot ja petun syöminen liittyvät toisiinsa. Avauksestani voit lukea, että maatiloiista 50 % tuottaa 80 % kaikesta Suomessa tuotetusta ravinnosta. Metsittäminen tulee tietysti kohdistaa siihen heikosti tuottavaan tai tuottomattomaan 50 prosenttiin maatiloista. Ne toimivat yleensä muita suurempien tukien varassa. Pitää siirtyä Ruotsin malliin ja tukea luontaisesti kannattavinta maataloutta EU-tuilla ja vain niillä.
- Oma muistikuvani ei ole sama. Voi tietysti olla, että jotkut tällaista leimaamista harrastivat, mutta ei se oman muistini mukaan erityisen yleistä ollut. Itse vastustin vielä 10 vuotta sitten Natoon liittymistä, mutten minkään russofobian vuoksi. Venäjän uhkaa aloin pitää todennäköisempänä Krimin valtauksen jälkeen ja silloin aloin suhtautua Nato-liittoon jonkun verran myöhemmin. Oma kantani muuttui liittymistä puoltavaksi vuoden 2021 lopulla, kun tilanne alkoi kiristyä Ukrainan rajoilla. Minuun vaikutti myös suuresti Risto.EJ. Penttilän ennuste vuoden 2021 lopulla, jolloin hän ennusti Suomen liittyvän Natoon puolen vuoden sisällä. Olen pitänyt aina Penttilää järki-ihmisenä ja siksi en sivuuttanut hänen puheitaan vaan kuuntelin tarkkaan. Penttilä on yhteyksiensä vuoksi usein hyvin perillä kv. asioista.
Oma perusteeni liittymistä vastaan olivat ensinnäkin se, että EU on meille riittävä turva, vaikka se ei ole sotilasliitto. Liiton jäseninä on kuitenkin paljon Nato-maita, jotka pitäisivät hyökkäystä EU-maata kohtaan samalla oman turvallisuutensa vakavana vaarantamisena. Suomen osalta ainakin Ruotsi ja Norja (Natomaa) olisivat reagoineet äärimmäisen voimakkaasti. Toiseksi Suomen oma puolustus on ollut suhteellisen hyvä. Kolmanneksi liittoutuminen voi sotkea meidät sellaisiin sotiin, jotka eivät meitä koske. Nythän Trump on vaatinut liittolaismaita osallistumaan jopa hyökkäyssotaan. Samaa edellytti Bush nuoremman hallinto, kun USA edellisen kerran aloitti hyökkäyssodan Lähi-idässä. Monet Natomaat kuten Tanska ja Viro ovat osallistuneet näihin operaatioihin. Lähinnä Ranska ja Saksa ovat näitä laittomuuksia vastustaneet. Tätä viimeisintä on vastustanut eniten Espanja Nato-maista. Eli neljänetenä asiana voi mainita, että liittolaisuus heijastuu myös ulko- ja turvallisuuspoliittiseen vapauteemme ja itsenäisyyteen.
Nyt kun Trump on aloittanut sähläyksensä, en ole enää yhtä varma Natosta kuin neljä vuotta sitten. Trump on muuttanut maailmaa ja liittosuhteen luottamusta erittäin paljon ja vakavasti todella huonoon suuntaan. Yhtäkkiä on alkanut tuntua, että EUlla on vihollinen sekä idässä että lännessä eikä Naton turvaan voi enää 100-prosenttisesti luottaa. Paljon varmempi luotto voisi olla sellaiseen Natoon, missä olsi vain eurooppalaisia jäseniä. Tästäkään en ole ihan varma, koska toisaalta olen ajatellut, että ehkä Nato on ollut jo enemmän Euroopan maita yhdistävä tekijä kuin EU ja nämä molemmat pitäneet Euroopan maat irti toistensa kurkuista. Siihen saakka oli aina olemassa uhka viimeisen sodan solmittu rauha olisi vain tulevan sodan uusi ponnahduslauta.
Kuuluin myös niihin, jotka pitivät keskinäisriippuvuuden luomista Venäjän kanssa rauhaa edistävänä asiana. Kun molemmin puolin olisi vain enemmän hävittävää, se pidättelisi sodalta. Olen myöntänyt, että tämä oli virhe. Venäjä ei toimi tämän logiikan mukaan, vaikka länsimaat varmaan tomivatkin USAta ehkä lukuunottamatta. Uskon kyllä edelleen siihen, että putler teki hirvittävän suuren virhearvion luopumalla tästä keskinäisriippuvuudesta. Hän ei todennäköisesti ymmärrä sitä, että EU-maat eivät halua uhrata taloudellista hyvinvointiaan sen vuoksi, että alkaisivat tietoisesti sotia Venäjää vastaan. - Tämä nyt ei ihan pidä paikkansa. Suomi aloitti Natoon liittymisen tosimielellä 24.2.2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ei se Suomea eikä Ruotsia silloin uhkaillut. Me tulkitsimme Venäjän aggression myös omaksi uhaksemme, joka koskee kaikkia Venäjän läntisiä naapureita. Ei tämä mikään huono peruste ollut, kun muistellaan mitä kaikkea putler sotaan ja sen aikaiseen liittyen puhui ja kirjoitti. Tulkinta siitä, että Venäjä pyrkisi saavuttamaan sen naapureita koskien oman etupiirin, on selkeä peruste liittyä Natoon. Tämä etupiiriuhka ei ollut mitenkään selvä ja perusteltu, mutta oletus lienee ollut niin vahva, että se sai Suomenkin liikkeelle. Itse kannatin liittymistä ihan tästä samasta syystä eikä Venäjä kovin aktiivisesti tuntunut yrittävän vakuutella, ettei siitä ole mitään uhkaa läntisille naapureilleen. On täysin selvää, että Venäjällä olisi pitänyt ymmärtää, että pienikin uhkakuvan realisoituminen saa Natoon liittymiseen haluavat voimat liikkeelle. Tähän olsi voinut riittää pelkkä hyökkäykselle uhkaaminenkin. Hyökkäys ilman uhkaamista oli sellainen shokki, että koko kansa kääntyi yhdessä yössä liittymisen kannalle.
Natoa ei voi verrata ilmastouhkaan. Jälkimmäinen koskee kaikkia ja on yksiselitteinen. Naton osalta on taas nähty, että asia on paljon mutkikkaampi. Olemmekin nyt yhtäkkiä tilanteessa, missä yksi maa uhkaa hajottaa koko Naton, sama maa suunnittelee sen yhden jäsenmaan ja toisen osan liittämistä omaan maahansa jopa sotilaallisin keinoin. Samainen maa syyttää eurooppalaisia liittolaisia siitä, etteivät nämä osallistu hyökkäyssotaan. Natohan on puolustusliitto, ei hyökkäysliitto eikä sopimus edes koske Lähi-itää muuten kuin Turkin osalta, jos se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Edelleen Nato-liittolaiset ovat olleet hyvin eri mieltä muutaman osallisen eli USAn ja Unkarin (Slovakian, Turkin ?) osalta Ukrainan tuki- ja Venäjän pakotepolitiikasta. Miten puolustusliitto mahtaa toimia, jos USA hyökkää Grönlantiin ja Tanska vetoaa 5.artiklaan. - Kelpaahan se. Paikallinen asukas kertoi tv:ssä, ettei hänen aikanaan ole koskaan nähty tuossa paikassa tällaista tulvaa. Se on hänen mukaansa pieni puro, jossa ei välttämättä edes ole normaalisti juurikaan vettä kesäaikana. Mikään tie ei petä puron vuoksi. Kuvissa nähtiin, että vettä tuli tulvimalla aivan tien alla.
- Kaksi demariministeriä joutui eroamaan, mutta ei suinkaan siitä Fagerhomin hallituksesta, minkä aikana nämä väärinkäytökset tapahtuivat. Väärinkäytösten suurin syyllinen eli Jussi Raatikainen ei joutunut eromaan, koska hän ei ollut ministerinä Kekkosen hallituksessa, jonka aikana syytteet vuonna 1953 päätettiin nostaa. Sen sijaan ministereinä Kekkosen hallituksessa jatkoivat Matti Lepistö ja Onni Peltonen eli ero koski vain näitä kahta. Heistäkin sitten Peltonen vapautettiin syytteistä kuten myös syytetyistä Aleksi Aaltonen. Eli Raatikainen ja Lepistö saivat tuomion siitä, miten he olivat edellisen hallituksen aikana toimineet.
Ei historiaa tarvitse salata. Onhan tämä jo useimmille tuttua lukioajan historian kirjoista ja opetuksesta. Ehkä ei enää nykyään, kun noista ajoista on jonkun verran vierähtänyt.
Mainittakoon, että näistä tuomittu Matti Lepistö jatkoi poliittista uraansa ryhmässä, jota kutsuttiin Kekkosen ottopojiksi. Tämä ryhmä halusi osallistua Kekkosen nimittämään hallitukseen vastoin puolueensa johdon ja enemmistön tahtoa. Seurauksena oli, että ryhmä erosi SDP:stä ja perusti oman puolueen TPSL:n, joka oli lähempänä kommunisteja ja etäämmällä tannerilaisista demareista.
Poliittinen okeisto ei vaikuttanut olevan erityisen halukas syyttelemään näitä demariministereitä. Asiassa olivat aktiivisia ennen kaikkea kommunistit, jotka vihasivat neukkujen tapaan demareita kuin ruttoa. Eli asialla vaikutti olevan tällaisia ideologisia ja ulkopoliittisia ulottuvuuksia. Rötös sinänsä oli ihan kiistaton erityisesti Jussi Raatikaisen osalta. Ja kun myös Lepistö tuomittiin, hänenkin osaltaan. Kaksi muuta demariministerinä toiminutta siis vapautettiin syytteistä. - Avaus on ajankohtainen, koska siinä on samankaltaisuuksia parhaillaan vireillä olevan Orpon Garden tuen kanssa. Tottakai salaputkijuttu on tuttu tällaiselle historian harrastajalle.
Salaputki Oy haki toiminnalleen avustusta vuonna 1949 ja hallitus myönsi sen. Kävi lmi, että demariministeri Jussi Raatikainen oli Salaputki OYn osaomistaja. Jutussa olivat selvästi aktiivisimpia kommunistit, jotka neukkujen ohella vihasivat demareita. Asia eteni kuitenkin verkkaisesti.
Eduskunnassa esim. vasta vuoden 1951 lopulla Veikko Vennamo piti tulikiven katkuisen puheensa asiasta vaatien ministerien saattamista vastuuseen. Vennamoa motivoi paitsi ehkä väärinkäytökset myös se, että hän oli itse joutunut tutkinnan kohteeksi siirtolaisuusrahojen osalta. Vennamohan toimi evakkoväestön asuttamisesta aktiivisesti ja johti ansiokkaasti sitä. Valtiontalouden tarkastusviraston johtajana sattui olemaan demari ja tämän on epäilty aiheellisesti vaikuttaneen Vennamon toimintaan. Vennamon välit demareihin kyllä korjaantuivat, koskapaljon suurempi vihan kohde molemmille oli Kekkonen. Yhteinen vihollinen yhdisti enemmän kuin pikkuasiat erottuvat. Myöhemminhän Vennamo tuki esim. Koiviston presidentiksi pääsyä.
Ehkä tätä puhetta vuonna 1951 voi pitää myös alkupisteenä Vennamon rötösherrajahdille, vaikka hän vielä silloin oli Maaseudun puolueen kansanedustajana. Väärinkäytökset olivat selviä. Jussi Raatikaisen lisäksi toinenkin demari sai tuomion, mutta kaksi muuta syytettyä vapautettiin valtakunnanoikeudessa.
Orpon kohdalla ei ole kyse näin vakavasta väärinkäytöksestä enkä usko se etenevän valtakunnanoikeuteen. Orpon kohdalla tullee korkeintaan poliittisia seuraamuksia, jos niitäkään. - Ei paljastunut. Salaputkijuttu paljastui jo vuonna 1949, kun avustushakemus jätettiin ja käsiteltiin.
- Tulvia on esiintynyt aiemmin kevättalvella jäiden sulaessa ja lähtiessä liikkeelle. Somero, missä nyt tie putosi tulvimisen vuoksi pari metriä alaspäin, ei liene mitään kaupunkialuetta. Tai voihan sekin sitä, jos asiaa katsoo sieltä missä lähimpään naapuriin on 10 - 50 km.
Esim. Espnajasta on viime vuosina uutisoitu poikkeuksellisen kovista helleaalloista, myrskyistä, rankkasateista ja niiden aiheuttamista tulvista. Tulvavahingot ovat olleet mittavia eivätkä ne ole rajoittuneet kaupunkeihin. - Unohtui tuo yksi linkki asiaan, mutta liirumlaarumiksihan sinä varmaan kuittaat.
https://wmo.int/news/media-centre/earths-climate-swings-increasingly-out-of-balance?access-token=YRLw1npw7lypmz5jlfJAuseDuYjOppwk3PLUrnCOHFY - Sinun milestäsi kyse on liirumlaarumista. Ilmastotieteilijät ja muut asiaa ammatikseen tutkineet vaikuttavat olevan pääosin eri mieltä kanssasi. Voit olla uskossasi vahva, mikäs siinä. En väitä olevani aiheen asiantuntija, mutta en näe mitään syytä asettua tieteen valtavirtaa vastaan tässä asiassa. Olisiko todellakin niin, että asiaa selvittäneiden tiedemiesten enemmistö olisi mennyt tutkimuksiin niin harhaan, että koko ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on vain kuvitelmaa eikä sillä ole mitään vakavia seurauksia. Jos tiedeyhteisö tuntuu varsin yksituumaisesti olevan sitä mieltä, että sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, niin en minä kykene väittämään sitä vastaan. Luuliisi nyt, että nimenomaan tiedemaailmassa, jossa kaikki on läpinäkyvää ja kenen tahansa tarkistettavissa, asiassa olisi esiintynyt laajoja vastaväitteitä. Tiedehän ei ole mitään salatiedettä vaan siihen sisältyy aina pääsy lähdeaineistoon ja mahdollisuus tutkimuksen toistamiseen sekä krititsoimiseen.
Minusta on hyvin kummallista miten vähän ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten kiistämiseen liittyvää tutkimustietoa löytyy. Kun muistellaan tupakan vaaroja koskevaa tutkimusta, tupakkateollisuus pestasi läjäpäin tutkijoita ja tuki tutkimuksia, missä yritettiin todistella, ettei tupakka aiheuta terveysongelmia. Nyt teollisuudessa olisi moninkertaiset voimat tekemään vastaavaa, koska fossiillisiin polttoaineisiin liittyvä teollisuustuotanto on valtavaa. Vaikuttaa siltä, että teollisuus ja sen johtajat eivät ole oikein lähteneet aiheen tutkimukseen vaan tyytyneet osittain vain kiistämään ilmastonmuutoksen vaikutukset. USAssa presidentti Trump kehottaa vain poraamaan, poraamaan ja vieläkin poraamaan öljyä pelkästään väittämällä, että ilmastonmuutos on huijausta eikä palvele Yhdysvaltojen etua. Jos ilmastonmuutokseen kiistämiseen löytyisi todellisia ja kiistattomia perusteita, ainakaan rahaa tämän asian selvittämiseen ei tulisi puuttumaan. Niin valtavat taloudelliset intressit on pelissä. Koko öljy- ja kaasuteollisuus panisivat kaiken ylimääräisen rahansa tällaiseen tutkimukseen, missä osoitettaisiin, että koko ilmastonmuutos on keksittyä humpuukia. Jos tutkimus täyttää tieteelliset kriteerit ja osoittaa ilmastonmuutoksen perusteet ja vaikutukset vääriksi, suunta muuttuu takuuvarmasti. Koko maailma huokaa helpotuksesta ja sanoo, ettei se sittenkään ollut kuin pahaa unta. Miksi teollisuuden ala, jota uhkaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa tuhoutuminen ei ole ryhtynyt massiivisiin tutkimustoimiin ja niiden rahoittamiseen kuten tupakkateollisuus teki - tosin turhaan ja tuloksetta lopulta myöntäen tupakan vaarat. - llmasto on lämmennyt viimeisen 150 vuoden aikana 1,5 asteella. Ilmasto kyllä muuttuu ajan myötä eri syistä, mutta ei välttämättä näin nopeasti. Voi se toki muuttua nopeamminkin, jos maapallolla sattuu suurimittaisi tulivuorenpurkauksia tai suurikokoinen meteoriitti törmää maahan. Mutta muuten 150 vuodessa tapahtunut muutosnopeus on paljon tavanomaista nopeampi.
Lämpeneminen lisääntyy, jos kasvuhuonepäästöjä ei vähennetä. Se lisääntyy, vaikka päästöjä vähennettäisiinkin, mutta muutosvauhti ja lämpötilan nousua voitaisiin hillitä.
Kun puhutaan ilmaston pahentumisesta, lämpötilan muutos ei sinällään kerro vielä siitä mitään. Voimmehan ajatella, että se paranee, kun ei tarvitse palella. Sen vuoksi on tärkeä tuntea lämpenemisen vaikutukset.
Vaikutuksia voi olla runsaasti ja useimmat niistä eivät ole erityisen hyviä kuin ehkä paikallisesti. Otan pari tunnettua. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Kuivuus, helle, myrskyt, sateet. Nämä eivät aina osu samaan paikkaan. Helle voi edesauttaa autioitumista, sateet taas tulvimista. Juomaveden saanti voi paikoin vähentyä. Nyt näyttäiisi esim. siltä, että metsäpalot ovat lisääntyneet helteiden ja kuivuuden vuoksi eri puolilla maailmaa. Muutokset pysyvät jossain mielessä piilossa niin kauan, kun emme koe niitä globaalisti samaan aikaan taikka jos ne eivät aiheuta suuria vahinkoja ja laajoa evakuointeja.
Kun maapallo lämpenee kasvihuonepäästöjen vuoksi, myös vesistöt lämpenevät. Tätä saa aikaan meren pinnan nousua, vaikka jäätiköitä ei edes sulaisi. Jäätiköiden sulaminen lisää vain meren pinnan nousua. Meren pinta nousee veden ominaisuuksien vuoksi. Vesi nimittäin laajenee molekyylirakenteensa vuoksi aina, jos lämpötila nousee 4 asteen ala- tai yläpuolelle. Tämän vuoksi pakkasilla täytyy varoa, etteivät vesiputket jäädy. Merenpinnan nousu on erittäin huono asia alaville maille. Esim. koko Hollannn valtio on vaarassa hukkua mereen pienten saarivaltioiden lisäksi.
Ilmastonmuutoksen suurin ongelma taitaa olla se, että se on edennyt peruuttamattoman pitkälle siinä vaiheessa, kun vaikutukset aletaan globaalisti havaita, ymmärtää ja tunnustaa. - Tuotiin ja paljon. Ensin havupuuta ja sitten 70-luvulla koivua. Ihan älyttömiä määriä. Kauppa perustui clearing-järjestelmään eli Suomesta vietiin NL:oon kaikenlaisia koneita ja laitteita, joita he eivät osanneet itse rakentaa. Neukkupuuta lojui usein junavaunuissa päivästä toiseen, kun logistiikka ei siihen aikaan aina pelannut. Muistan itsekin nähneeni tuohon aikaan itäisessä Suomessa näitä junalasteja.
- En ole mikään metsän kasvatuksen tuntija. Uskoisin kuitenkin, että Suomessa on aika pitkä ja laajalle levinnyt kokemus metsien kasvattamisesta. Kun se on onnistunt tähänkin asti, arvelisin ettei poika ole polvesta kovin paljon pahennut eli osataan sitä edelleenkin.
- Kuka niitä sitten piilottolee jonnekin muualle? Miksi sijaintikunnat kaavoittavat alueita tuulivoimaa varten. Eihän niiden ole sitä mikään pakko tehdä. Tuulivoimaa on hankala rakentaa etelärannikolle sen vuoksi, että täällä asuu niin paljon ihmisiä. On vaikea löytää paikkoja, missä etäisyys asutuksen on säädettyjen mittojen rajoissa.
Haittoja toki on. Ei sitä kukaan kiistä. Mistäpä yritystoiminnasta ei jotain haittaa tulisi. Lintukuolemia on alettu pyrkiä estämään värien avulla. Tutkimukset ovat ainakin alustavasti osoittaneet, että tietynväriset siivet pelottavat enemmän lintuja kuin valkoiset, joita on nykyisin paljon.
Eivät Vihreät tuulivoimaloiden sijainnista päätä. Sen tekevät tuulivoimayhhtiöt, tuulivoimaa haluavat kunnat ja maanomistajat, jotka haluvat myynti- ja vuokratuloja. - Kyllä se kasitie erottuu. Suomen suurin tuulivoimapaikkakunta lienee Kalajoki, missä on ehkä noi 100 voimalaa. Suuria tuulivoimapaikkakuntia ovat myös kasitien varrella olevat Pyhäjoki, Ii ja Simo sekä etelämässä Kristiinankaupunki. Onhan noita sitten muuallakin kuten Oulunjärven liepeillä Kajaanissa ja Vaalassa.
On erikoista, että tuulivoimaloiden vastustus on suurinta siellä, missä niitä on eniten. Tässä on kyse kuitenkin kuntien omasta päätöksenteosta ja maanomistajien ratkaisuista. Niitä on takuuvarmasti motivoitunut rahanhimo, koska kunta saa paljon kiinteistöverotuloja ja maitaan myyneet tai vuokranneet myynti- ja vuokratuloja. Itse olen asian tiimoilta kohdannut enemmän uutisointia siitä, että monet kunnat haluavat tuulivoimaloita aluelleen. Kun katselen Kalajokea muualta käisin kuin särkiltä, niin rumaltahan tuoli tuulivoimameri näyttää. Ei se mikään kaunistus kuntiin todellakaan ole. Mutta niistä saatavat tulot lienevät maisemaa tärkeämmät. Samahan koskee suuria metsä- ja metalliteollisuusyhtiöitä. Jotkut niistä ovat kuin helvetin esikartanoita ja saaste- sekä hajuhaitat ovat aistin tuntuvat useina päivinä vuodessa. Ihmiset sietävät sitä, koska nämä tehtaat tuovat leivän heille. Niihin nähden tuulivoimala on pelkästään esteettinen haitta.
Eiköhän maanomistajat suostu peltojensa metsittämiseen, jos siitä saa pienenkin korvauksen. Onhan se tyhjää parempi. Jos pelloilla ei ole käyttöä, niittyinäkö maanomistajat alkavat niitä pitää vai annetaanko niiden pusikoitua. Itse arvelen, että tällaisille alueille alkaa tulla metsänomistajilta kysyntää. Metäsyhtilöthän ovat jatkuvasti viestineet raaka-ainepulasta ja koko ajan kohonneesta hinnasta. Ja jos siitä vapaasti pusikoituvasta ja metsittyvästä pellosta muodostuu hiilinielu, niin mikäs siinä. - Saatat olla siinä oikeassa, että tuulivoimalat sopivat huonosti sisä-Suomeen. Kuten kerroin suurin osa niistä on onneksi sijoitettu meren rantojen tuntumaan, missä ihmisen toiminnan tuloksena metsiä ei ole paljon jäljellä ja nekin ovat merituulien vuoksi heikkokasvuisia. Itäiseen Suomeen ei varmaankaan pidä sijoittaa yhtään tuulivoimalaa. Muutoin tuulivoima on tietysti tarpeellista, koska sillä korvataan fossiilista tuontienergiaa. En pidä todennäköisenä, että siirtyisimme takaisin esim. venäläisen öljyn käyttöön. Ainakaan sen varaan ei pidä missään tapauksessa asettautua. Ehkä se on sinulle aatteelisista tai muista syistä tärkeää, mutta eiköhän se juna mennyt jo ja lopullisesti.
Suomen talous elää lännestä ja merityhtyeksistä. Koko rannikkoseutuun kannattaa eteläisen Suomen lisäksi panostaa. Ihmiset ovat asuttuneet asumaan pääoisin niille seuduin ja talouselämä on niillä vilkkainta ja kannattavinta. Muuta Suomea kannattaisi ajatella enemmän luonnonvarojen keräämispaikkoina, erämaiden virkistysalueina, metsänä ja luontona eläinkantoineen.
Belgilaisen väestötieteilijän mukaan kantasuomalainen väestö supistuu seuraavan sadan vuoden aikaan alle puoleen nykyisestä. Jos pidättäytydymme edelleen maahanmuutosta eli persuunnumme väestötasolla, emme tarvitse asumiseen kuin näitä rannikkoalueita ja eteläisintä Suomea. Satsataan siis taloudellisesti kannattavaan. - Minä tietysti kannatan tällaista innovointia. En kykene sanomaan yksityiskohdista mitään sellaista, jota joku muu ei tietäisi minua paremmin. Minä innovoin yhden idean ja se poiki sinulta lisää. Tätä juuri toivon paikallaan seisomisen sijaan.
- Tottakai ruuan tuottaminen kiinnostaa tai sen pitäisi kiinnostaa. Maaseudun tulevaisuus on kepuvoideltu lehti, joka tuottaa asiasta yhtä näkökulmaa ja se on huonoksi havaittu.
Vertailukohta löytyy ihan meren takaa Ruotsista. Siellä maatalous on keskittynyt Tukholmasta etelään. Siis luontaisesti parhaimpiin olosuhteisiin. Tuottavuus ja kustannussäästöt ovatkin ihan toista luokkaa kuin Suomessa. Ruotsi ei maksa mitään kansallisia tukia ja sen tuet ovat selvästi matalammalla tasolla kuin Suomessa. Suomessa suositaan eniten kaikkein kannattamattominta maataloustuotantoa, arktista maataloutta maan joka kolkassa. Jos Suomessa haluaa lukea järkevästä maatalouspolitiikasta, kannattaa tutustua liberaalien julkaisuihin. Sieltä löytyy sitä järkeä. - Lehmä tai muu laiduneläin syö ruohoa olipa se sitten luomua tai lannoitettua. Se ruoho jauhaantuu lehmän monissa mahoissa ja pääsee ilmoille lehmän eläessä röyhtäilyinä, pieruina, sontana sen sijaan, että se olisi sitoutunut kasvustoon ja maaperään. Maahan ja kasvustoon sitoutuminen on olennaista. Esim. Siperian maaperässä on valtavat määrät metaania, jotka voivat ilmaston lämmetessä päästä ilmakehään.
Suomessa on hakattu paljon metsäalaa pelloiksi, minkä lisäksi on kuivatettu soita. Ei peltoalaa enää lisätä. Se on tehty aiempien vuosikymmenten aikana. Oma arvaukseni on, että tuuliivoimaa varten hakattejuen metsien määrä on murto-osa siitä, mitä ajan kuluessa on hakattu metsiä varten. Tuulivoimaloiden vuoksi tehtyjä hakkuita voinee verrata pikemminkin sähkölinjoja varten tehtyihin hakkuisiin taikka teiden tekemistä edellyttäneisiin hakkuisiin. Väittäisin ihan lonkalta, että esim. Pohjois-Pohjanmaalla, missä on paljon tuulivoimaa, on hakattu enemmän metsää kaikenlaisten pikkuteiden tekemiseksi kuin tuulivoimaa varten. Pikkuteitä on jouduttu tekemään tuhansittain, kun on harjoitettu tätä "pidä maan joka rotko, notko ja suonsilmäke asuttuna. Haja-asutusinto on tarkoittanut moninkertaisia hakkuita ihan asuinalaa varten verrattuna tuulivoimaloihin.
Jopeen vetoaminen oli paikallaan. Ei pidä olla niin laiska, että kysyy vastauksia eri asioihin, kun on mahdollista ottaa niistä itsekin selvää. Enhän minä nyt sentään mikään palstan tietotoimisto ole, vaikka paljon eri asioista tiedänkin. - Vastasinhan minä. Kyse ei ole mistään lisähiilestä, vaan siitä, vapautuuko sitä ilmaan vain sitoutuuko se esim. metsiin. Kun hiilidioksidi muuttuu metaaniksi, sen vaikutukset ilmaston lämpenemiseen ovat moninkertaiset verrattuna hiilidioksidiin. Siihen en osaa vastata, kuinka paljon lehmät piereksivät ja röyhtäilevät yms. Olet siis ihan siinä vastauksen ytimessä, kun sanot itsekin, että metaani on se vaarallisempi kasvihuonekaasu.
Itse uskoisin, että suurimmat päästöt "aiheuttaa" metsien hakkaaminen pelloiksi, kun nämä eläimet tarvitsevat ruokaa ja laiduntamista. Tällä tavoin hiilinielut vähentyvät.