m36-intj
Olen koulutukseltani FM (HY) ja DI (TKK) . Yli 100 suoritettua kurssia, olen opiskellut fysiikkaa (HY) ja tietotekniikkaa (TKK) pääaineena. Vähän parempi sinkkumies siis (tai ainakin koulutuksen suhteen), asuinpaikka Helsinki, ikä 50v. Monet muutkin alat/asiat kiinnostavat: esim. biokemia, lääketiede, anti-age hoidot, mikrobiologia, geologia, historia, ja tähtitiede. MBTI-tyyppini on INTJ. Kirjoitan sinkut-palstalle usein tiedejuttuja anti-age hoidoista, ravintolisistä, jne., koska se on harrastukseni. Harrastan myös välillä kestävyysjuoksua, lähinnä 5 km ja Cooper.
Hyvää musaa (pidän mahtipontisesta ja/tai nopeatempoisesta musiikista)
C64/Amiga-pelien remiksattuja musiikkeja, nämä ovat mm. Encore64 v2 ja Reformation 2-5 albumeista
Last Ninja 2 Central Park R5 Version https://www.youtube.com/watch?v=BfuQBj7Rs4A
Rambo First Blood Part II R5 Version https://www.youtube.com/watch?v=TqmjbwVsUz4
A Prehistoric Tale https://remix64.com/track/jogeir-liljedahl/a-prehistoric-tale/
Hybris Turbo Imploder https://remix64.com/track/jogeir-liljedahl/hybris-imploded/
Supremacy https://remix64.com/track/peter-clarke/supremacy-encore64-v2-2/
Myth https://remix64.com/track/eivind-sommersten/myth/
Ghosts'n Goblins https://remix64.com/track/thomas-bendt/ghosts-n-goblins/
Battle Ships https://remix64.com/track/marcel-donne/battle-ships/
Delta https://www.youtube.com/watch?v=jotn1eKLNQk
Master of Magic https://m.youtube.com/watch?v=0d6u7ag4MEk
Flash Gordon https://m.youtube.com/watch?v=Zv00u-DlZ4I
International Karate https://m.youtube.com/watch?v=-xYMXmjkhwo
Ocean Loader 1 https://m.youtube.com/watch?v=7oelg2Ik8-M
Ocean Loader 3 https://remix64.com/track/jogeir-liljedahl/ocean-loader-iii-encore64-v2/
Sanxion https://m.youtube.com/watch?v=zGigwp73O50
Commando https://m.youtube.com/watch?v=1K4ZshP7CYA
Monty on Run https://m.youtube.com/watch?v=eAswYaxiKfc
Ace 2 https://m.youtube.com/watch?v=6x4jyUcJ6uk
Turrican 2 https://m.youtube.com/watch?v=a41BKzLl8I0
Lotus 2 https://m.youtube.com/watch?v=AuaUc1iYD7s
Assembly music/other remixes
Onward Ride (dope.mod remix) https://m.youtube.com/watch?v=JFbbU5fURsE
Zimmah Queue https://m.youtube.com/watch?v=XINBq7oHWRs
Molecule Man https://m.youtube.com/watch?v=hRE0BDy8uO8
Megaman 2 remix https://m.youtube.com/watch?v=YldI_JXobJU
Megaman 2 remix https://m.youtube.com/watch?v=3FYqPnHU2_w
Planeettojen, tähtien, galaksien, ja galaksijoukkojen kokovertailua
https://m.youtube.com/watch?v=GoW8Tf7hTGA
Mannerten kehitys 540 miljoonaa vuotta sitten - nykyaika
https://m.youtube.com/watch?v=g_iEWvtKcuQ
https://m.youtube.com/watch?v=bzvOMee9D1o
Mikrobiologia ja krooniset sairaudet ovat aiheita, jotka tulisi ymmärtää paremmin
ABC Catalyst - MS-tauti ja mikrobit
https://m.youtube.com/watch?v=EpMvDe8-qsM
Trevor Marshall ja Tom Perez, 6th Congress on Autoimmunity, Porto, Portugal, 2008
https://m.youtube.com/watch?v=YRBvYcckoWE
https://m.youtube.com/watch?v=qyoCRdX7-Yk
Kantasolujen mobilisaatio, Christian Drapeau
https://m.youtube.com/watch?v=gAKEfX64mvQ
Epigeneettinen rejuvenaatio, solujen osittainen uudelleenohjelmointi (OSK-tekijät)
https://www.youtube.com/watch?v=YRGejckRNpQ
Historialliset taistelut ovat myös kiinnostavia; tässä muutamia linkkejä niihin
https://m.youtube.com/c/HistoryMarche/videos
https://m.youtube.com/c/Eastory/videos
Näistä kannattaa oppia; perusperiaate on että ratsuväki suojaa jalkaväen sivustoja, ja tällä ratsuväellä pyritään myös tuhoamaan vihollisen vastaava ratsuväki. Reservejä pitää aina olla taisteluissa ja mieluiten vielä viholliselta piilotettuna maastossa. Esim. Cannaen taistelussa 216 BC Hannibal saavutti murskaavan voiton täysin ylivoimaisia roomalaisia vastaan näitä periaatteita noudattaen.
- Oman käsitykseni mukaan elämää kyllä kehittyy kaikkialle, silloin kuin edellytykset ovat olemassa. Maapallolla (ja muuallakin) monimutkaisen elämän kehittyminen vie aikaa, koska planeetan jäähtyminen kestää niin kauan (miljardeja vuosia). En usko, että asteroiditörmäyksillä on mitään merkitystä isossa kuvassa tähän asiaan.
- Ei nykyisillä teleskoopeilla pystytä näkemään mitään yksityiskohtia eksoplaneettojen pinnoista. Ne ovat niin pieniä ja kaukana meistä. Mutta eksoplaneettojen ilmakehän koostumusta voidaan analysoida infrapunakuvasta. Löytyykö happea, typpeä, vetyä, metaania, hiilidioksdia, vesihöyryä, jne.
- Tekoälyn mukaan:
James Webb -avaruusteleskooppi (JWST) on maailman tehokkain infrapunateleskooppi, joka on suunniteltu näkemään maailmankaikkeuden kaukaisimmat ja himmeimmät kohteet. Toisin kuin edeltäjänsä Hubble, joka havaitsee pääasiassa näkyvää valoa, Webb tarkkailee lähi- ja keski-infrapunan aallonpituuksia (0,6–28 mikrometriä).
Pölypilvien läpäisy: Toisin kuin näkyvä valo, infrapunasäteily kulkee helpommin kosmisen pölyn läpi. Tämän ansiosta Webb voi nähdä tähtienvälisiin kaasu- ja pölypilviin, joissa uudet tähdet ja planeetat muodostuvat.
Punasiirtymän havaitseminen: Varhaisimmista tähdistä ja galakseista lähtenyt ultravioletti- ja näkyvä valo on venynyt infrapunaksi matkalla Maahan. Webb pystyy näin havaitsemaan kohteita, jotka syntyivät yli 13,5 miljardia vuotta sitten.
Kylmien kohteiden tutkimus: Planeetat, kääpiötähdet ja pölykiekot säteilevät pääasiassa infrapuna-alueella. Webb pystyy analysoimaan esimerkiksi eksoplaneettojen ilmakehien koostumusta erittäin tarkasti. - Joo, näinhän se vähän on. Olen huomannut, että tekoäly on usein minua pätevämpi tekemään yhteenvetoja eri aiheista. Sitä kannattaa silloin käyttää, säästää myös aikaa.
- Tekoälyn mukaan:
Vaikka varsinainen epävarmuus ei ole älykkyyden mittari, tutkimukset ja psykologiset teoriat nostavat esiin seuraavia näkökohtia:
Dunning-Kruger-ilmiö: Tämä kognitiivinen vinouma osoittaa, että vähän osaavat ihmiset usein yliarvioivat kykynsä, kun taas todelliset asiantuntijat saattavat aliarvioida ne. Älykkäät ihmiset ymmärtävät asioiden monimutkaisuuden paremmin, mikä voi johtaa varovaisuuteen ja omien tietojen kyseenalaistamiseen.
Intellektuaalinen nöyryys (Intellectual Humility): Tutkimuksissa on havaittu, että kyky tunnistaa omien tietojen rajallisuus on yhteydessä parempaan yleistietoon ja kognitiiviseen joustavuuteen. Älykkäät ihmiset ovat usein avoimempia muuttamaan mielipiteitään uuden tiedon valossa.
Huijarisyndrooma (Imposter Syndrome): Korkea älykkyys ja osaaminen voivat altistaa tunteelle, että omat saavutukset ovat vain onnea ja että henkilö on "huijari". Tämä ilmiö on erityisen yleinen korkeasti koulutettujen ja älykkäiden ihmisten keskuudessa.
Metakognitiiviset taidot: Älykkäillä ihmisillä on usein vahvat metakognitiiviset taidot eli kyky tarkkailla ja arvioida omaa ajatteluaan. Tämä jatkuva itsearviointi voi ilmetä ulospäin epävarmuutena, vaikka se on todellisuudessa merkki syvällisestä analysoinnista. - piti olla, "on tietysti ollut yrityksiä selittää pimeä aine".
- Pimeä aine ja pimeä energia ovat tällä hetkellä termejä jollekin, jota ei vielä täysin ymmärretä. On tietysti ollut yrityksiä selittää pimeä energia muuttamalla olemassaolevia vakiintuneita teorioita, mutta näissä kaikissa on ongelmansa.
Tekoälyn mukaan:
Suosituin vaihtoehto pimeälle aineelle on Modified Newtonian Dynamics (MOND). Tämän teorian mukaan painovoima ei toimi suurilla etäisyyksillä tai hyvin pienillä kiihtyvyyksillä täysin Newtonin lakien mukaisesti.
Perusajatus: Sen sijaan, että galakseissa olisi ylimääräistä näkymätöntä massaa, itse painovoiman voimakkuus muuttuu galaktisessa mittakaavassa.
Vahvuus: Selittää erittäin tarkasti galaksien pyörimisnopeudet (rotaatiokäyrät).
MOND oli pitkään vain matemaattinen "temppu" Newtonin fysiikkaan. Sen laajentaminen Einsteinin yleiseen suhteellisuusteoriaan (kuten TeVeS-malli) on tehnyt teoriasta erittäin monimutkaisen ja "epätyylikkään".
MOND on loistava galaksitason työkalu, mutta se murenee heti, kun siirrytään suurempiin rakenteisiin (esim. galaksijoukkojen törmäys), tai tarkastellaan koko maailmankaikkeuden historiaa. Simulaatiot osoittavat, että pimeä aine toimi "siemenenä", jonka ympärille galaksit ja tähdet tiivistyivät varhaisessa maailmankaikkeudessa. Ilman pimeää ainetta (pelkällä MONDilla) on vaikea selittää, miten maailmankaikkeuden suuren mittakaavan rihmarakenteet ja galaksit ehtivät syntyä nykyiseen muotoonsa universumin iän puitteissa. - Kyllä näin, kirjoitin tuossa 23:10:24 viestissäni vahingossa pimeästä aineesta, vaikka tarkoitin pimeää energia.
- Ei, kyseessä on pimeä ENERGIA, joka kiihdyttää avaruuden laajenemista. Pimeästä AINEESTA ei mainittu juurikaan mitään.
Tekoälyn mukaan:
Pimeä energia on globaali (tasaisesti jakautunut): Se täyttää koko maailmankaikkeuden ja on jakautunut sinne tasaisesti. Se ei kerry tiettyihin paikkoihin, vaan toimii avaruuden ominaisuutena, joka aiheuttaa maailmankaikkeuden kiihtyvän laajenemisen.
Pimeä aine on lokaali (keskittynyt): Pimeä aine kerryttää massaansa galaksien ja galaksijoukkojen ympärille, muodostaen "haloja" näkyvän aineen ympärille. Se ei ole jakautunut tasaisesti, vaan noudattaa painovoiman ohjaamaa rakennetta.
Tässä keskeiset syyt pimeän aineen käyttöönotolle:
Galaksien pyörimisnopeudet: Galaksien reunalla olevat tähdet liikkuvat niin nopeasti, että niihin vaikuttavan näkyvän aineen painovoima ei riittäisi pitämään niitä radallaan. Ilman pimeää ainetta galaksit hajoaisivat.
Galaksijoukkojen dynamiikka: Galaksijoukoissa galaksit liikkuvat liian nopeasti suhteessa siellä havaittavaan näkyvään aineeseen. Tarvittiin "näkymätöntä massaa" tuottamaan riittävästi painovoimaa, jotta galaksit pysyisivät yhdessä.
Gravitaatiolinssi-ilmiö: Valo taipuu havaittua enemmän kulkiessaan galaksijoukkojen ohi, mikä viittaa siihen, että painovoimaa on enemmän kuin mitä näkyvä aine selittää.
Pimeä aine ja pimeä energia muodostavat noin 95 % maailmankaikkeudesta, mutta niiden luonne on tuntematon. Pimeä aine sitoo galakseja yhteen painovoimallaan, kun taas pimeä energia kiihdyttää avaruuden laajenemista. Tavallista näkyvää ainetta on vain noin 5 %. - Korjaan, pimeä energia, pimeä aine on eri asia.
- Tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja kertoo MTV:lle, ettei hän usko ihmiskunnan saavan hänen elinaikanaan vastausta siihen, miksi maailmankaikkeus on olemassa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011756278.html
Ehkä tähän menee vielä jonkin verran aikaa, mutta jos tämä mainitsemani hypoteesi pimeästä aineesta pitää paikkaansa, olemme kyllä vähän viisaampia taas. Silloin ei tarvitse miettiä niin paljon miksi maailmankaikkeus on olemassa, kun se syntyy aina uudelleen tietyin väliajoin. Tämä selitys riittää minulle. Meille ei varmaankaan jää paljon todisteita aikaisemmista alkuräjähdyksistä tutkittavaksi. - DESI-hanke ei vielä pysty toimittamaan tietoja, jotka todistaisivat kiistatta, että pimeä energia ei ole vakio. Tämä voi kuitenkin muuttua lähivuosina, sillä hanke on vasta alussa.
Mutta myös:
Pimeän energian spektroskopiainstrumentin (DESI) tuoreet tiedot viittaavat siihen, että pimeä energia, maailmankaikkeuden kiihtyvää laajenemista ajava voima, saattaa heiketä ajan myötä.
Lähivuosina saadaan varmaan paljon lisää tietoa asiasta.
https://tieku.fi/maailmankaikkeus/uudet-mittaukset-universumi-menettaa-puhtiaan
https://www.desi.lbl.gov/ - Miksi avaruus ei voisi olla ääretön? Sehän on periaatteessa "ei mitään", joten merkillisempää olisi, jos jossakin kohtaa tulisi vastaan vaikka jokin seinä, jonka läpi ei voisi mennä. Toisaalta avaruus voisi myös kaareutua kuten pallonpinta, jolloin kysymys avaruuden loppumisesta ei olisi relevantti, vaikka avaruus olisi äärellinen.
Mittaukset kuitenkin osoittavat että havaittava maailmankaikkeus on laakea, eli ei kaareudu isossa mittakaavassa. Tämä ei ole ristiriidassa yleisen suhteellisuusteorian kanssa, koska avaruuden kaareutuminen on massan (tähdet, mustat aukot) aiheuttama paikallinen ilmiö, kun taas "tasamaisuus" kuvaa aika-avaruuden yleistä, laajamittaista geometriaa. Havaittavan maailmankaikkeuden ulkopuolella emme kuitenkaan tiedä miten asiat ovat. - Itse en taas osaa olla kateellinen, astronautin työ on vaarallista. Kun raketti laukaistaan, astronautit istuvat jättimäisen vetytankin päällä, jos jokin menee vikaan, niin raketti voi räjähtää taivaan tuuliin jo alkuvaiheessa. Vetytankin seinät ovat nimittäin ohuet, jotta painoa ei olisi liikaa. Sitten myöhemmin avaruusromu ja meteoriitit voivat vahingoittaa rakettia. Jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, ja vaikka polttoaine loppuu kesken kaiken, niin eipä siinä kukaan tule pelastamaan. Ja laskuvaihe on sitten vielä edessä, toimivatko kaikki laskuvarjot, ja sitten ilmakehän kitka aiheuttaa kuumuutta.
- Tekoälyn mukaan:
Alkuräjähdys (Big Bang) on tieteellinen teoria, ei pelkkä hypoteesi. Se on vahvasti perusteltu malli, joka selittää maailmankaikkeuden laajenemisen kuumasta ja tiheästä tilasta 13,8 miljardia vuotta sitten. Sitä tukee massiivinen näyttö, mukaan lukien kosminen taustasäteily ja Hubblen laki. Se alkuräjähdyksen hehku näkyy havaittavan maailmankaikkeuden reunalla.
Nythän näyttää siltä mittausten perusteella, että maailmankaikkeus laajenee kiihtyvällä vauhdilla, mutta joskus tulevaisuudessa asia voisi olla toisin, eli maailmankaikkeus rupeaisi taas supistumaan, ja lopulta räjähtäisi uudelleen. Silloin meidän ei tarvitse miettiä että miksi on ollut vain yksi alkuräjähdys, kun niitä on voinut olla ääretön määrä aikaisemmin, ja nyt ollaan vain jossakin vaiheessa sykliä. - Hiukkasfysiikan standardimalli (Standard Model) on teoreettinen kehys, joka kuvaa parhaalla tavalla aineen perusrakenneosat ja niiden väliset vuorovaikutukset. Tämä on paras malli mitä meillä on tällä hetkellä.
Tekoälyn mukaan:
Kokeellinen vahvistus: Kaikki standardimallin ennustamat hiukkaset, viimeisimpänä Higgsin bosoni, on havaittu kokeellisesti, esimerkiksi CERNin LHC-kiihdyttimellä. Rajoitteet: Vaikka malli on menestyksekäs, se ei selitä kaikkea. Se ei sisällä gravitaatiota (yleistä suhteellisuusteoriaa), pimeää ainetta eikä pimeää energiaa. - Tai siis imaginaarinen aika on vain matemaattinen työkalu, joka helpottaa laskemista joissakin tapauksissa, mutta jolla ei ole vastinetta reaalimaailmassa.
- Nämä ylimääräiset dimensiot ja imaginäärinen aika ovat tässä vaiheessa spekulaatiota, tai hypoteeseja, joita on vaikea todistaa kokeellisesti oikeiksi. Säieteoriaa pidetään myös laajalti epäonnistuneena "kaiken teoriana", koska yli 30 vuoden tutkimus ei ole tuottanut kokeellista näyttöä tai ainutlaatuista, todennettavissa olevaa ennustetta. Sivutuotteena on silti syntynyt ehkä hyödyllisiä matemaattisia menetelmiä.
- Lukiossa opetetaan kyllä atomi- ja ydinfysiikkaa yhden kurssin verran. Tässä kurssissa käydään läpi myös kvanttifysiikkaa (esim. Bohrin atomimalli, Paulin kieltosääntö, valosähköinen ilmiö, radioaktiivinen hajoaminen). Tämä on osa modernia fysiikkaa.
Suhteellisuusteoriat (suppea ja yleinen) jäävät lukiossa kyllä vähiin, mutta ne ovat molemmat matemaattisesti hankalia. Yliopistossa sitten kaikki fysiikkaa pääaineena lukevat joutuvat oppimaan suppean suhteellisuusteorian melko perusteellisesti, mutta yleistä suhteellisuusteoriaa ei juurikaan käsitellä, koska se on matemaattisesti hankala (tensorilaskentaa). Yleinen suhteellisuusteoria kuuluu teoreettisen fysiikan syventäviin opintoihin, ja harvat sen kurssin suorittavat. - Olen opiskellut kvanttifysiikkaa, mutta se oli vain yksi kurssi. En muista että sillä kurssilla olisi edes mainittu mitään Bellin epäyhtälöistä. Tästä kvanttifysiikan filosofiasta voisi varmaan kirjoittaa paljon, mutta yleensä opetuksessa ollaan enemmän kiinnostuneita siitä miten asioita lasketaan kvanttimekaniikan avulla, ja siitähän riittää juttua enemmän. Näitä filosofisia ongelmia on kvanttifysiikassa kuitenkin myös paljon.
Yksi hyvä kurssi aiheesta: https://www.mv.helsinki.fi/home/syrasane/run2022/
osa 4: kvanttimekaniikka, jossa mainitaan Bellin epäyhtälö ja miten se liittyy Kööpenhaminan tulkintaan ja dekoherenssiin.
Tekoälyn mukaan:
Keskeisiä filosofisia ongelmia ja aiheita:
Tulkintaongelmat: Kvanttimekaniikan matemaattinen formalismia voidaan tulkita useilla eri tavoilla, eikä tiedeyhteisössä ole konsensusta siitä, mikä tulkinta on oikea.
Kööpenhaminan tulkinta: Niels Bohrin ja Werner Heisenbergin kehittämä perinteinen tulkinta, jonka mukaan hiukkasella ei ole määritettyä ominaisuutta (kuten paikkaa) ennen mittausta.
Aaltofunktion romahdus: Mittaustapahtuma "romahduttaa" aaltofunktion, mikä tekee mittaajasta osan systeemiä.
Realismi vs. epärealismi: Kysymys siitä, onko kvanttimaailmassa olemassa objektiivinen, mittaajasta riippumaton todellisuus.
Epälokaalisuus ja kietoutuminen: Kvanttikietoutuneet hiukkaset vaikuttavat toisiinsa välittömästi välimatkasta riippumatta, mikä haastaa perinteisen lokaalisuuden käsityksen.
Determinismi: Kvanttimekaniikka on luonteeltaan probabilistinen (todennäköisyyksiin perustuva), mikä kyseenalaistaa klassisen fysiikan deterministisen maailmankuvan.