Ystävälleni on muutama kuukausi takaperin ilmaantunut reuma oireita. Kovat kivut turvonneissa jalka/varvas nivelissä. Normaalisti käveleminen ja jalalle astuminen on hänelle mahdotonta, kävely on "ontumis"tyylistä. Arcoxiaa syö, mutta slti kivut ovat kovat.
Miten näitä kipuja saisi edes vähän helpotettua? Kannattaako liikkuminen, vaiko lepo? Minkälainen liikunta olisi parasta?
Miten olla henkisenä tukena, jonka kivut ovat niin kovat, että henkilö alkaa todella masentua kipujen ja sen takia, ettei pysty enään samalla tavalla kuin ennen liikkumaan ja työskentelemään?
Kaikenlaiset vinkit terrvetulleita. Tekee niin pahaa katsoa ystävää joka kärsii kivuista, ja purskahtelee itkuun "kykenemättömyyden" takia.
Miten näitä kipuja saisi edes vähän helpotettua? Kannattaako liikkuminen, vaiko lepo? Minkälainen liikunta olisi parasta?
Miten olla henkisenä tukena, jonka kivut ovat niin kovat, että henkilö alkaa todella masentua kipujen ja sen takia, ettei pysty enään samalla tavalla kuin ennen liikkumaan ja työskentelemään?
Kaikenlaiset vinkit terrvetulleita. Tekee niin pahaa katsoa ystävää joka kärsii kivuista, ja purskahtelee itkuun "kykenemättömyyden" takia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kylmää tai lämmintä kipukohtaan - kumpi toimi on aika yksilöllistä, joten kokeilemalla se selviää. Jotkut vannovat kaalin lehtikääreisiin, minä en ole kokeillut.
Liikuntaa kipujen mukaan. Usein vesiliikunta on hyvää nivelille ja sitä pystyy tekemään kipeilläkin jaloilla. Jos liikunta tuntuu pahentavan oireita, niin sitä pitää välttää, mutta monella se helpottaa. Eli jälleen kokeilemaan.
Hurja muutos reuma on ihmiselle, mutta sen kanssa oppii elämään ja lääkitykset ovat nykyään todella tehokkaita. Vie vaan aikansa sopeutua tilanteeseen.
Hänellä on varmaan lääkitys/ kivunlievitys reumalääkärin toimesta kohdillaan.
Liikuntaa sen rajoissa mitä itse pystyy, uiminen on superia kun ei rasita niveliä niin kovasti.
Itsellä auttaa huonoina päivinä hyvä seura. Ei mitään voivottelua kuinka mua nyt sattuu voivoivoi.. Se vie vaan ajatukset kipuun. Kaikkea muuta ajateltavaa pitää saada niin toimii parhaiten.
Lähde ystäväsi kanssa syömää tai elokuviin/ teatteriin - ajatukset pois inhottavista asioista =)
Aravaharavaan on pakko yhtyä. Mikään ei ole inhottavampaa kuin voivottelu.
Niin, onko kyseessä todella reuma vai joku muu sairaus ? (vaikkapa kihti) - ei muuta kuin lääkäriin....
Tuollaiset pikku varvaskivut ovat vasta pelkkä kivun kalpea varjo, jos kyseessä on reuma. Tauti ei saa ohjata elämää vaan se kulkee mukana, kun itse elää sitä elämäänsä. Mitään ei kannata jättää tekemättä taudin takia, paitsi sellaiset asiat mitkä sattuu, kuten juoksu tai benjihyppy.
Arcoxia ei ole mikään reumalääke vaan lähempänä buranaa. Tramalia ja muita vastaavia kehiin niin helpottaa olo.
Sääli on sairautta! Jäätynyt pikkulintu putoaa pakkasella kuolleena oksalta, tuntematta hetkeäkään itsesääliä.
Tuo kuulostaa niin tutulta. Ihan kuin omasta elämästäni. Kivut olivat pahat ja alkoivat ensin varpaiden nivelistä ja menivät sitten polviin joihin kertyi uudelleen ja uudelleen nestettä. Loppuvaiheessa en sitten enään kävellytkään.
Kamalaa oli myös se ettei lääkäreistä tahtonut olla apua kunnes tuttava lääkäri sitten pisti lähetteen reumapolille jossa sain ensimmäiset reuma- ja tulehduskipulääkkeet.
Vähintään vuoden ajan kärsin päivittäisistä kivuista ja se masensi ettei pystynyt liikkumaan.
Tuskinpa ystäväsi jaksaa harrastaa liikuntaa mutta uimista suosittelen. Ja kylmää kipukohtaan.
Seura piristää aina mutta sääliä ei ihmistä saa. Kyllästyin jatkuviin säälimisiin.
Kivuista huolimatta olin koulussa ja tein päättötyöni valmiiksi ja valmistuin vielä kiitettävin arvosanoin
kortisonipiikki auttaa heti. ehdottomasti reumalääkärille lähete. kokeilkaa ruokavaliomuutosta.
Kortisoonipiikki todella paras hoito kipeisiin niveliin. Suolen toiminnasta kannataa huolehtia eli syödä maitohappobakteereja aina pois jättää vehnäjauhotuotteet.
27 vuotta ollut reuma näillä olen pärjännyt.