Muistatteko vielä,miten elävässä wanhan ajan Varkaudessa oli persoonallisia juttuja, kuten 1980-luvun alkuun asti Ahlströmin tehtaiden käyttämä teollisuusrata? Se loi leimansa myös kaupungin keskusta-alueelle ja ohiajavat matkailijatkin pääsivät sitä ihailemaan. Tehdasratahan alkoi oikeastaan Varkauden rautatieasemalta, Relanderinkadun loppupäästä, Ortodoksisen kirkon luota. Siitä haarautui useita raiteita, joista osa vei Ahlströmin konepajalle ja osa Pirtinvirran vanhalle sillalle, jota ennen raiteet taas yhdistyivät ennen virran yli maantiesillan vieressä kulkeneelle junaratasillalle. Aseman rataphalla kävi arkisin iltapäivällä työ ja tohina, kun VR:n wanha punavalkoinen järjestelydieselveturi kiskoi pääraiteilta tavarajunaletkoja ja veti ja puski ne Alstin tehdasraiteille. Niiltä sitten tehtaan omat veturit -iso kokopunainen ja pienempi punavalkoinen- kävivät hakemassa vaunuletkat ja kuskasivat ne sitten yli Pirtinvirran ja ohi Päiviönsaaren (nykyisen Tyyskänniemen kohdilla) kämärin tasoylikäytävän yli (valtatie 23:n yli) tehdasalueelle eli sahalle ja sellu/paperitehtaille. Lapsena tuli seurattua runsaasti tehdasjunia ja aseman järjestelytouhuja, ja junat olivat kiva piriste kaupunkikuvassa. Muistattekos myös 70-luvun alussa vielä ohi kaupungintalon Oikeustalolle ja se ohi rantaan kulkeneen tehdasjunaraiteen? Se haarautui Tyyskänniemen päätehdasradasta ja tasoylikäytävä oli myös siinä Ahlströminkadun kohdilla.
Siihen aikaan Päiviönsaarikin oli vielä elävä paikka; liikkeitä oli ja kaikki Joensuuhun päin menevä autoliikenne kulki Ahlströminkadun kautta. Pirtinvirran maantiesilta oli todella kapea, varmaaan nykyiset autot eivät sopisi siitä kohtaamaan. Jalankulkijoille oli vain erittäin kapea erillinen osa sillan reunassa kuljettavaksi ja ohi ajavat rekat tärisyttivät siltaa niin että lapsena pelotti. Samaan aikaan kun vielä kulki tehdasjuna vieressä ja huudatti äänimerkkiään, niin kyllä ne lapsen mieleen syöpyivät.
Yksi teollisuusraidehan meni vielä Relanderinkadun toiseen päähän saakka, ohi Prisman ja se päättyi Autokari-autoliikkeen kohdilla. Siinä taidettiin pääosin aina kuljettaa kaasuvaunuja Aga-kaasuvaraston takia.
Nyt tehdasrata on pääosiltaan poissa, ja varsinainen juna-asema-aluekin melkein autio ja hiljainen, ja kaupunkikuva liian streriili. Nykyajan lapset eivät saa tuollaisia junaelämyksiäkään ja ei ole kivaa ajankulua seurattavana.
Siihen aikaan Päiviönsaarikin oli vielä elävä paikka; liikkeitä oli ja kaikki Joensuuhun päin menevä autoliikenne kulki Ahlströminkadun kautta. Pirtinvirran maantiesilta oli todella kapea, varmaaan nykyiset autot eivät sopisi siitä kohtaamaan. Jalankulkijoille oli vain erittäin kapea erillinen osa sillan reunassa kuljettavaksi ja ohi ajavat rekat tärisyttivät siltaa niin että lapsena pelotti. Samaan aikaan kun vielä kulki tehdasjuna vieressä ja huudatti äänimerkkiään, niin kyllä ne lapsen mieleen syöpyivät.
Yksi teollisuusraidehan meni vielä Relanderinkadun toiseen päähän saakka, ohi Prisman ja se päättyi Autokari-autoliikkeen kohdilla. Siinä taidettiin pääosin aina kuljettaa kaasuvaunuja Aga-kaasuvaraston takia.
Nyt tehdasrata on pääosiltaan poissa, ja varsinainen juna-asema-aluekin melkein autio ja hiljainen, ja kaupunkikuva liian streriili. Nykyajan lapset eivät saa tuollaisia junaelämyksiäkään ja ei ole kivaa ajankulua seurattavana.
Vastaukset 63
Vanhimmat
korjaus, ei AGA:n vaan Woikoski kaasutehtaan
Kyllä Aga on aivan oikein. Pikku poikana, joskus noin 50 v sitten kerättiin vaunusta tippuneita "karpiidin", siksi niitä ainakin kutsuttiin, palasia radan varrelta Agan kohdalta. Niistä sai hyvän "pommin", kun laittoi vesipulloon sihisemään ja korkki kiinni. Ei mennyt pitkään, kun paine kasvoi pullossa niin suureksi, että se poksahti.
Eli vielä kerran, Aga on aivan oikein.Woikoski tuli Agan jälkeen toiselle puolen rataa.
Onkohan noista missään kuvamateriaalia? Kiinnostais tietää, kun en oo ikänä kuullutkaan moisesta.
Tehtaalle kulkee edelleenkin raide viitostein läheltä ja menee kiertotietä mukaillen Huruslahden yli ja tehtaalle. Asemalta, konepajan ohi menevä rautatie meni omaa siltaansa tyyskään ja siitä tehtaalle. Ämmänkosken sillaan päästä. Oletko huomannut että Relanderikadun suuntaisena menee vieläkin raide. Kuvia aiheesta löytyy varmaan museosta.
Alkaa nuo ajat jo olla osittain hämärän peitossa, mutta hiukan palautui muistiin, kun kirjoituksesi luin. Huonon muistini mukaan sellutehtaan ohi menevän tien poikki kulki joskus junarata. Jotain rakennusta (?) kutsuttiin pässitalliksi sillä alueella. Tehtaan aidan ulkopuolella oli tie pässitallilta Luttilan suuntaan.
1960-luvulla asuimme Kommilassa ja olin tehtaan kansakoulussa. Kesken kansakoulun muutimme Mikkelintielle ( nyk. Kauppakatu ), jolloin koulumatka piteni. Linja-automatka suuntaansa maksoi 20 penniä ja jos rahaa ei ollut, niin sitten kuljin pyörällä ja talvella jalkaisin. Luokkakaverini asui Laitisen kenkäkaupan talossa ja hänen kanssaan koulumatkat kuljettiin yhdessä. Linja-autoissa oli tuolloin vielä rahastajat ja etupenkki, johon piti matkan ajaksi päästä, jos oli vapaana. Joskus talvisin kuljimme Huruslahden poikki Taulumäeltä Kommilaan.
Pässitalliksi kutsuttiin tosiaan rakennusta, joka on / oli (?) Ahlströminkadun loppupäässä, juuri ennen ns. kirkon mutkaa josta alkaa Savontie (Kommilassa). Sen edustalla on ollut rautatietasoylikäytävä, ja se oli ainakin muutama vuosi sitten vielä olemassa eli tehdasjunia meni sahalle. Pässitallissa pidettiin aikoinaan tehtaan omat veturit yöllä levossa, ja sattuipa siellä kuulemma 30-tai 40-luvulla höyryveturin painekattilan räjähdys jossa veturinlämmittäjä sai surmansa.
Ex-Ahlstilla eli nykyisellä Stora Ensolla ei liene enää edes omia diesel-järjestelyvetureita, kun tehdasrata kulkee ns kiertotien vierustaa suoraan Varkauden asemalle ja sillä radalla olen nähnyt ainoastaan VR:n pitkän linjan dieselveturin (ns. Ahlstom-malli) kiskovan tavaravaunuletkoja. Aikoinaanhan tehtaalla oli kaksi diesel-pässiä (pässi-sana tulee järjestelyveturille siitä että sillä ikään kuin pökitään järjestelyratapihoilla vaunuletkoja vauhdin kanssa rullaamaan eteenpäin). Toinen oli iso lähes kokopunainen (keskellä kylkeä kuki erittäin kapea valkoinen viiva), sen takaosassakin oli pieni "keula" ja toinen oli vanhempi pätkämalli jossa yksi pitkä nokka ja yläosa valkoinen, ja voimansiirrossa wanhan ajan höyryveturimaiset kiertokanget. Molemmat veturit olivat kotimaista valmistetta, Tampereelta...
Kyllä tosiaan vilske kävi vielä 70-luvun lopussa ortodoksikirkon tienoilla asemalla, kun tehtaan junia käytiin hakemassa ja tuomassa, ja VR:n oma "pässi" järjesteli lähtevät junavaunuletkat aseman pääraiteille josta sitten VR:n pitkänmatkan veturi otti ne mukaan ja lähti -yleensä- Pieksämäelle.
Ai niin: Akonlahdessa oli tuolloin öljysatama ja sinne ja sieltä tuli aina hyvin pitkiä öljyvaunuletkoja. Menneet ovat nuo kivat ajat...
....muistaako kukaan tuota VR:n palkkalistoilla ollutta, 1970-luvulla Varkauden aseman omaa pientä järjestelyveturia (pitkä keula, ohjaamo takana, väritys puna-valkoinen) ajanutta persoonallista veturinkuljettajaa? Sellainen laihanjäntevä, uurteiset kasvot, tumma paksu tukka, lähes aina pikkutakki päällä. Oli ilmeisesti välillä vähäsen kännissä töissä, ja asui havaintojeni mukaan aseman vastapäätä tuolloin vielä olleessa vanhassa asemahenkilökunnan asuintalossa (valkoinen vanha puutalo). Talon pihassa tuo veturikuski örisi lauantaisin hemmetin kovaäänisesti känniseurueessa kun oli vapaalla. Nuo havainnot tuli tehtyä pikkupoikana kun lähes päivittäin tuli aseman tienoolla käytyä katsomassa junien järjestelytöitä.
Kyllä muistetaan, mutta annetaan jo toiselle edes nytten hänen
ansaitsemansa rauha.Jos haluat kyseistä henkiliö muistella,
löydät hänestäkin tarinaa juuri tältä palstalta.
Miksi tuota veturinkuljettaja-persoonaa ei saisi muistella? Ei tässä kukaan häntä aio nälviä tai haukkua, olipahan vaan lapsuudessa melkoinen persoona.
Missä täällä palstalla on tuosta veturinkuljettajasta enemmänkin juttua?
Veturikuljettaja oli Kingelin, legenda, mukava mainio seuramies. Poistunut jo keskuudestamme. R.I.P.
Ekihän se, aivan oikein
Kingelin oli aina työssä pikkutakki ja prässihousut asuna, siihen aikaan vielä 70-luvulla osattiin pukeutua. En nähnyt häntä enää 80-luvulla veturissa, jäi varmaan eläkkeelle? Joskus hän huudatti meille lapsille veturin pilliä, se oli hienoa! Me kakarat katseltiin asemalla vaunujen vaihtotyötä lumoutuneina.
Täällä oli joskus keskustelua vanhoista kuvista Varkaudesta, linkkiä niihin kiitos.
Lehtoniemeä 1970-80 luvulta, linkki.
http://www.youtube.com/watch?v=lfm9mo-lQ0M&feature=plcp
Jossain tuolla tuubissa oli paljonkin vanhoja kuvia Varkaudesta.
En vaan muista enää missä.
Otappa yhteyttä navitas kehitykseen, siihen on on jo perustettu kallispalkkainen projektivastaava. hip hei, kerrankin löytyy apua kehityksestä.
Ihan kuin omat muistikuvat lapsuuden ajan Varkaudesta. Tässähän tulee ihan nostalgiseksi.
Päiviönsaari oli elävä vielä 90-luvun puolessa välissä mutta nyt se on kuollut. Hiljentynyt on koko Varkaus kuluneiden 10 viime vuoden aikana. Paperitehtaiden alasajo alkaa näkymään hiljalleen joka "alueella"...
Muistan aikoja, kun warkauden lehti tuli Ahlströmin puolesta lähes joka kotiin,
ja siinä oli jokapäivä paljon juttuja etupäässä Varkauden talousalueelta.
Nyt lehdessä on pari-, kolmejuttua päivittäi talousalueelta ja muut jutut
kopioitu muista lehdistä. Tuleekohan lehti enää muille, kuin meille vanhoille
Ahlströmin eläkeläisille.
Minusta lehdessä voisi olla ns vanhojen aikojen palsta !
Muistan tuon radan! Tuli kakarana käytyä viikottain seuraamassa tavarajunien siirtelyä tehtaalle ja asemalle. Ahlstin konepajan vieressä oli mm. raide jossa oli vaunuvaaka. Ja lapsena tuli kuljettua kavereiden kesken uimaan kesähelteillä Tyyskän kohdilla tehdasradan reunaa pitkin Kämärille päin, ja ennen valtatie 23:sta ja Kämäriä lähti oikealle kävelyväylä uimarannalle. Siellä oli punainen (muistaakseni) pieni mökki, jota varkautelaiset kutsuivat Kalapirtiksi. Tuolla uimareissulla näki usein myös Ahlströmin tavarajunan menevän vierestä ohi. Kyllä oli kaupunki tuolloin vilkas ja elävä, Päiviönsaarikin täynnä kauppoja. Torikin oli siellä vuoropäivinä, ja torimyyjiä riitti. Pankitkin oli voimissaan, se vanha SYP:n hieno kivitalokin oli pankin käytössä eikä seurakunnalla, millä se näkyy nyt olevan.
Tuli nyt kesällä yövyttyä Oscarissa ja kyllä oli hiljaista Päiviönsaarella...
Juu. Vilkasta oli tavarajunaliikenne Pirtinvirran kohdalla ja usein Savontielle mennessä puomit alhaalla Pässitallin kohdalla ennen ns kirkonmutkaa. Nyt aseman seutu ja ratapiha on melkein tyhjä, vain puutavaravaunuja välillä ja ratapölkkyjen välit kasvavat heinää ja voikukkaa. Veturinkuljettaja Kingelin touhusi asemalla järjestelyvetureineen, mies pisti tupaksiksi bleiseri päällään ja prässiteryleenihousut jalassa, kirjavakuvioinen (ns. havaijipaita) kauluspaita puoliväliin napitettuna. Oli se mukavaa aikakautta, joka ei koskaan palaa. Ja kesät olivat aurinkoisia ja kuumia, talvella kovia pakkasia ja lunta.
Onko tämä sama mikä on nyt kevyenliikenteen väylänä - palolaitoksen takana ?
Juuri se, oli siis aikoinaan junarata tehtaalle. Kulki Tyyskänniemen kautta kaupungintalon edestä yli Pirtinvirran rautatieasemalle. Rata haarautui uimahallin vieressä siten että kulki vielä 70-luvulla kaupungintalon ja oikeustalon vieritse sanomalehtitehtaan kohdille, tuolloin sen paikalla oli Ahlströmin lautatarha. Prisman ja Lidlin välissä kulkeva tehdasraide oli myös vilkkaassa käytössä 70-luvulla, päivittäin kuskattiin tavaravaunuja ja Woikosken (AGA) kaasutehtaalle myös säiliövaunuja.
Oli.Hiljaisuus saapuu.
mutta ne oli ekat kurssit
tommosista junteistä jää mikää muu ku paha mieli
en oo enää päässy pääni sisään
siinä on dusteri ja dwes maalannu siinä sillalla
dewsillä sininen ja dusterilla musta eikö ole kalliit maalit ollut
veikkaisin etrtä dews näkyy jotenki ja dusrteein se musrta on kulunut
mistä maalit ovat hommanneet maalit o kalliita
eivätr kusuoäät mulle pilvee vaikka osras jollai 30 eurollaq siibä opöösis siirtö alkohlipaosakasta
lopettivat en ulle myymysein vuonna 2022 juhannuksena
sitte se on ollu kuoenl kuolenko vaiu mitöä
niini satatanan kusipäät vuielä
pilvee olin polttanu 20 vuotta loppu kun seinään
joka päivä olin polttanu hasista hassita kukkaa ja
minkälainen oli siit tulee
nää niin sanotut kaverit
jöttöövöt pulaan
Tuo oli hyvää aikaa kun tehdasrata meni keskustan kautta.
Abcllä on kamerat
Että kannattaa tulla humalassa Nyyrikinkujalta
Tissarille käskee olla hiljaa
Asiasta on ilmoitettu Niskaselle
B10 ja förh
Tissari ilmoittaa sen äidille
Ei saa olla rauhassa kotona Abcllä
Se ilmottaa muille lapsille
Kuule förh et saanu syytettä jos jatkat tän B 10 kanssa tissarin soittaa poliisille
Abc julkinen paikka sinne tää b10 Tissarille hiljentää kotirauhan rikkomista
Klo 21 - 21.30
Ei ole 22-7hiljaisuus
Ja henkilökunta määrää abcllä ei asiakas
Tissari pyytää sinne vartijan kun b10 käy siellä
Ja Nyyrikinkujalla Tissarin sukulainen tulee käymään tuntee ex motoristin
Mitä tasaväkistä se on tyyppi humalassa Tissari selvä häh
Tissarin ei juo alkoholia 13 vuotta mt lääkkeet refluksi
Ei ole syöty Opamoxit viikkoon
Tissarilla päässä yhtään mitään mt lääkkeet niin
olisko kannattanu sun veljellä leikata peeällästä sellsta lituskaa hasisklimppiä
oisko kannattanu nyrkillä lyödä nissan rattilukkoa hajalle
olisko pitänyt koko juolua pilata
sitten näitten käyttäjät pitää suomi finland koruja kaulassa
kun se suomi vihaa
fuck ropponen
syytä en tiedä
kaupungin ruoholeikkureiden mukana leviäävät itiöt
kasvaavat laivanrakentajan siinä patsalla mihin rakentivat sen hertun purjeen
jostain syystä on siinä puusillan luona missä on koivukaistale ja samanlaisia ruohotuppoja
tien vieressä mistä menee sähkölinjat yli
ootko mane sitä miettiny että minkälaiseen sairauteen tälläset kuuluu
kun esim arhippianen oli ottanut sen kypärään kypärään
sepäs kuka minut vie kauppaan tai yms
ei kukaan
mitähän arhippaisen simolle kuuluu muttiko sinne turkuun vai