Luoti joutuu työntämään piipun ilmaa edessään, joissain aseissa osan matkaa ääntä nopeammin, mutta jos ilman sijasta piipussa olisikin heliumia, niin vastusta olisi vähemmän koska helium on kevyempää ja koska äänen nopeus heliumissa on suurempi. Vaatii erityisen aseen jonka piipun heliumreikä pitää tukkia juuri ennen laukausta.
Heliumia piippuun?
Pohtija 2852
301321
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
käytännön merkitystä. Luodin muokkautuminen rihloihin ja sen vaatima kiihdytys ovat paljon suurempia tekijöitä.
Äänen nopeudella on merkitystä lähinnä yliäänipamauksen syntyyn, ja sekin tulee piipun ulkopuolella.
Jos piippu olisi kilometrin mittainen, niin ehkä sitten pienempi vastus palkitsisi, mutta toisaalta luoti kuitenkin työntää kaasumassaa edeltään ja piipun ulkopuolella kaasu kohtaa tavallisen ilman... ?
Ennemmin piippuun pitäisi luoda vakuumi, joka imaisisi luodiin huimaan vauhtiin.
Niinku piippu suuhun ja imemään?
>
Vai imaisisiko sittenkään?
Ruutikaasun paine voi olla muutamia kymmeniä tuhansia bareja. Ulkoinen ilmanpaine taas on noin 1bar. Luotia kiihdyttävä voima syntyy tästä paine-erosta. Jos poistamme ulkoisen ilmanpaineen, kasvaa paine ero siis yhdellä barilla. Se, että kymmeniin tuhansiin bareihin lisätään vielä 1bar ei näy sitten yhtään missään.
aseilla vaihtelevat 400 bar - 8000 bar (=40 Mpa - 800 MPa) riippuen kaliiperista.
Pienimmät paineet löytyvät kranaatinheittimestä ja suurimmat tankkien tykeistä.
Käsiaseet jäävät suunnilleen näiden puoliväliin.
Kymmenistä tuhansista bareista ei ole kysymys.
Haulikon maksimipaine on noin 3500 bar (=350 MPa).
Ei ruutikaasun paine ole muutamia kymmeniätuhansia bareja aseen piipussa , vaan haulikossa n.1200, luodikoissa 2500- 4500, siis tämänsuuntaisissa paineissa pysytään. Kuka kertoi 1 bar paine-erosta, häh mitä?
Voisihan sen luodin imaista vaikka männällä -4000 bar alipaineella, johan olisi vauhtia!
Tjoo, mää alanki rustaamaan sulle Noobelin palkintohakemusta,
kun saat tuon teorian toteutumaan käytännössä.
"miinus 4000 barin alipaine", hehehee huhahohahhahhaa.
Oletko ollut peruskoulun fyssan tunneilta poissa, vaiko ihan muuten
vaan jäänyt retardiksi????
alipaine = 4000 barin ylipaine, eikö totta?
Sää voit alkaa rustaamaan Aku Ankan tilausta, siinä on sinun tasoista tietoa tarjolla.
4000 bar alipaineen luominen ei ole kovin vaikeaa, se voidaan toteuttaa vaikka ruudin avulla, no joo, nämä asiat ovat sinulle liian vaikeita, antaa olla.
kuitenkin, että miten ruudin avulla saadaan noinkin iso alipaine?
Minä kun olen ruudilla saanut vain ylipaineita.
Olen kovasti kiinnostunut.
Joo, ja ruokaa syömällä sinä olet saanut aikaiseksi vain pas k aa.
Ylipaineen muuttaminen vaikka mekaanisesti alipaineeksi, ei ole monimutkaista, sinulle kyllä.
kuitenkin ollut alalla kauemmin kuin sinä ja edelleen ruudin palaessa se synnyttää ns. ylipainetta.
Tokihan se on selvä, että jonkinlaisella mäntäsysteemillä saadaan ylipaine MEKAANISESTI tuottamaan alipainetta, mutta homma käy jopa paremmin ja helpommin ilman ruutiakin.
Siksi olisin kiinnostunut ruudista, joka ikään kuin musta aukko imaisee ympäristöönsä alipaineen. Helppo ja osaavahan voi tuollaisen keksiä.
Jään odottamaan.
Ei se suurempi paine luodin takana saa sitä liikeelle vaan sen etu-puolella oleva matalampi paine vetää sen luodin sieltä piipusta...... paine pyrkii aina tasaantumaan kuten sää ilmiöissä matala paineen keskys vetää ilmaa korkeapaineiselta alueelta tasatakseen paineen...
>
Höpöhöpö.
Paine on jo määritelmänsä mukaan voima pinta-alayksikköä kohden. Paineen aiheuttama voima kohdistuu aina kappaleen pinnan normaalin suuntaisesti kohti pintaa. Luodin etupuolella oleva normaali-ilmanpaine (noin 1bar) aiheuttaa luotiin voiman, joka pyrkii työntämään sitä takaisin piipun sisään. Kuitenkin palavien ruutikaasujen tuottaman paineen synnyttämä voima on niin moninverroin suurempi, että luoti työntyy pois piipusta. Siihen ei todellakaan kohdistu mitään ulosvetävää voimaa. Pieni voima työntää sitä piipun sisään, paljon suurempi voima työntää sitä piipusta ulos. Voimien tasapaino ratkaisee kappaleen liiketilan.
Taitaapi säätila tiedotkin olla sekasin sykeröllä, korkeapaine tarkoittaa sitä, että
yläilmakehästä virtaa ilmaa alaspäin alailmakehään lähelle maanpintaan ja matalapaineessa ilma virtaa yläilmakehään poispäin maanpinnasta.
Kysymys on näin ollen ilman virtaussuunnasta ylös tai alas, ja joka näkyy
ilmanpainemittarissa viisarin osoittamana paineenvaihteluna.
Matala- tai korkeapaineen keskustaa kohden maanpinnan suuntaisesti ilma
ei virtaa, vaan keskukset liikkuvat ympäröivän ilmakehän kanssa maanpintaan nähden. Sitä ilmiötä kutsutaan myös tuuleksi tai tuuliksi.
Opiskele lisää, vaikkapa "hepoasteet" ja "hadley cell" globaalissa ilmasto- dynamiikassa.
Toisella puolella luotia ei ole normaali ilmanpaine, varsinkin jos luoti on ylittänyt äänennopeuden ja ilma poistuu rihloihin hangaten eli kitkalla.
Yhtä lailla luodin lentomatkaa pidentäisi jos luodin peräosan turbulenssia vähennettäisiin luodin muotoilulla. Tykistö kranaateissa tätä on vakavissaan pohdittukin. Tasainen perä aiheuttaa vauhtia hidastavavia pyörteitä.
Btw. kuussa ammuskelu olisikin ihan toista kuin Telluksella.
"344. Jaatinen, Jussi
"Perävirtausammuksen laskentaympäristön kehittäminen", ma.prof. Hoffren, 2003. Abstract, Tiivistelmä"
http://appmech.aalto.fi/fi/julkaisut/opinnaytteet/diplomityot/lentotekniikan_opinnaytteet/
__________________________________________________
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paine
"Ylipaine ja alipaine
Jokapäiväisessä kielenkäytössä paineella tarkoitetaan toisinaan ylipainetta tai alipainetta, eli erotusta ympäröivän ILMAKEHÄN paineeseen. "
Mielenkiintoisia nämä väitteet 4000 barin alipaineesta...
Äkkiä tulisi mieleen luoti tai tykin ammus, jonka (kevyemmästä materiaalista veistetty) peräosa irtoaisi piipusta lähdön jälkeen, ja vain sukkulamainen luoti jatkaisi maaliin. Onko tämmöistä kokeiltu?
Onhan niitä torpedoluotejakin..kyllä sitä kuule on pohdittu luotienkin muotoja ja pohditaan edelleen.
Ehkä kannattaisi luodin sisälle värkätä pieni akku ja perään pieni potkuri ja akun varaus pyörittäisi potkuria niin luoti lentäisi pidemmälle.
Sillä saattaisi olla merkitystä meluhaitan pienentämisessä, kun paineaalto joutuu ylittämään kahden aineen sumean rajan piipun ulkopuolella.
äänen nopeus ilmassa normaalissa lämpötilassa: 340km/h
helium kaasussa: 900km/h
Tosin jos ennen laukaisua piipusta vuotaa heliumia suunnitellusti, se muodostaa optisesti aaltoilevan rajan joka hankaloittaa tähtäystä jonkun verran.
Lisäksi helium toimii suojakaasuna joka voi vähentää väläystä ja jäähdytyksen edistäjänä koska helium on hyvä lämmön johtaja ja koska se on pakko pitää virtauksessa vuotamisen takia.
Vety on halvempaa ja sillä jatkettu heliumseos ei syty ilmassa jos heliumin osuus on tarpeeksi korkea.
m/s ei km/h
Voitaisiinko suojakaasulla varustetulla luodilla pienentää ampumavahinkojen määrää?
Isäni oli sodassa ilmakivääriampujana.Paljon tuli pudotuksia ilmasta.
Palkittiin sitten 70-luvulla korpinnatsoilla
Varsinaiset ydinfyysikot vauhdissa. Eli pitäisi ymmärttää että paineen kanssa lähdetään nollasta. Vallitseva ilmanpaine n. 1 bar. Näiden välistä kutsutaan alipaineeksi.
Eihän tämä mikään ydinfyysikoitten keskustelupalsta ole, mutta asiaa on perusteltu jokseenkin oikein. Mitä arvostelet kun et juuri itse pysty parempaan.
Tuo heliumin käyttö suhteessa ilmaan sijaan ei juuri tuo etua. Ruutikaasun paine on niin suuri, ettei väliaineen pienellä tiheuden muutoksella ole merkitystä. Eri asia olisi, jos ammuttaisiin veden alla.
Periaatteessa voidaan ajatella, että luoti toimii mäntänä joka alkaa puristaa piipun sisällä väliainetta kasaan. Ulos virtausta ei ehdi tapahtua huomattavaa määrää. Väliaine siis painu kasaan lähes piipun suulle saakka kunnes työntyy luodin edellä piipusta ulos.
Helium 0,1787×kg/m3 ja ilma 1,293 kg/m3 eli ilma on kymmenen kertaa tiheämpää. Toisaalta ruutikaasun paine on tuhakertainen tiheyksiin verrattuna, joten tiheyksillä ei ole kuin marginaalinen merkitys.
Enemmän asiaan voi vaikuttaa pienentääkö helium piipun sisästä kitkaa luodin ja seinämän välillä.
Entäpäs jos rakentaisi kiväärin jossa luoti lähtee ensiksikin hylsystä normaalisti ruudin palaessa mutta sitten matkalle piippuun tehtäisiin sivukanavia joista annettaisiin luodille lisää vauhtia lisäpatruunoilla joiden ruutipanos syttyisi hieman viiveellä.
Patruunan ruutimäärä riittää mainiosti tavallisiin kivääreihin, joten ideasta hyötyisi vain tolkuttoman pitkäpiippuinen ase. Siinäkään ei painetta voi entisestään nostaa vaan ideana olisi vain antaa luodille enemmän aikaa kiihtymiseen. Paineen nostohan antaisi enemmän vauhtia lyhyelläkin piipulla, mutta ase ei kestäisi esim. pelkän nallimassan tai dynamiitin käyttöä ruudin sijaan.
Hitler teki kuvailemasi pyssyn, joka oli vuoren seinään rakennettu pitkä putki jossa oli montakin ruutisäiliötä sivuilla piipun matkalla. Sillä oli tarkoitus ammuskella nuolimaisia ammuksia Saksasta Englantiin asti ja varsin epätarkasti kun matka on pitkä. Asetta ei voinut edes käännellä vaan se oli rakennettu osoittamaan Englantiin. Se ei muutenkaan ollut mikään menestys eikä sitä kannata nykyään edes ottaa piirustuspöydälle paranneltavaksi. Sähkötoiminen rail gun korvaa tällaiset enemmän kuin hyvin.
Tuosta railgunista pitäisi rakentaa vaan käsiaseversio,kivääri tai pistooli,tykkiversiona lähtönopeudet aivan omaa luokkaansa verrattuna ruutiaseisiin.
Mielenkiintoista