Silmämääräisesti näyttäisi siltä, kuin kalan keho olisi yksi yhtenäinen lihas, mitä nyt pieniä lihaksia evissä. Linnut ja nisäkkäät näyttävät olevan täynnään erillisiä lihaksia. Tietääkö joku jotain tästä?
Kalan lihakset?
kansanmies
71366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kalan parilliset evät ovat homologisia maaselkärankaisten raajojen kanssa. Koska kalojen luusto ei ole vielä raajojen suhteen erityisen kehittynyt (ei ole vaikkapa lantioluita, jotka kiinnittyisivät selkärankaan, raajalihaksia on vähemmän kuin esim. nisäkkäillä. Pään alueelta löytyy paljonkin pieniä lihaksia. mutta koska hartiarakenteita ei ole, eikä varsinaisia niskanikamia ole vielä eriytynyt, pään ja eturaajojen liikuttamiseen tarvittavat lihakset ovat vähälukuisemmat kuin maaselkärankaisilla.
Maaelämän vaatimukset ovat vaikuttaneet tuki- ja liikuntaelimistöön. Luita ja lihaksia on maaselkärankaisilla siksi enemmän kuin kaloilla.
Kalalla kuitenkin on paljon enemmän lihaksia kuin ensinäkemältä näyttää - hännän suuret lihakset ovat aika dominoiva elementti.
Maaselkärankaisilla nuo kalojen isot lihakset ovat dorsaaliosaltaan selässä, ventraaliosaltaan hännässä, jos häntää on. Sinnekin on tullut lisälihaksia lantiorakenteiden myötä.
Tässä hieman vertailevaa kuvaa: kala, sammakkoeläin, matelija
http://people.eku.edu/ritchisong/epaxhypaxials.jpg
Kiitos, bioloogikko. Oli kyllä valaisevaa.
millä vitulla ne voi toimia tehokkaasti kun vertakin on niin vitun vähän.
Jääkaloilla Etelämantereen lähelllä ei ole verta ollenkaan!
"kalpea veretön", ihanko totta? Millä sitten lihaksiin kulkeutuvat ravintoaineet ja millä kala sitten ottaa happea? Jos ei ole verta, mikä korvaa hemoglobiinin?
Jääkaloilla (tällä hetkellä hieman päälle 20 lajia tunnetaan) on verta, mutta veressä ei ole punasoluja eikä siis hemoglobiiniakaan. Happi kulkeutuu liuenneena plasmaan. Kuljetustapa on melko tehoton, kalalla on käytössään vain 10% hapenkuljetuskapasiteetista, joka olisi käytössä samankokoisella "normaalilla" kalalla.
Jääkalat pärjäävät, koska niiden aineenvaihdunta on hyvin hidas ja hapen liukoisuus kylmään veteen on suuri. Nämä kalat elävät lähellä nollaa tai jopa hitusen sen allekin ( merivesi ei jäädy samassa kuin makea) olevassa vedessä. Siitä siis hidas aineenvaihdunta ja veden korkea happipitoisuus. Lämpimässä kuolee nopeasti happivajaukseen kun aineenvaihdunta kiihtyy ja veden hapensitomiskyky laskee.
Niillä on lisäksi hapenkuljetuskyvyn vajauksen kompensoimiseksi ruumiinmassaansa nähden suuri verivolyymi ja sydän.
Jäätävään elinympäristöön sopeutuminen on taannut jääkaloille kilpailuvapaan ekolokeron.
Kiitos vaan taas! Uskomattoman mielenkiintoista.