Minua on vaivannut limakalvojen kuivuus viimeisen parin vuoden ajan. Ensin kuivuivat limakalvot alapäässä haavaumille saakka. Oireet kestivät kolme - neljä kuukautta, mutta oireet loppuivat ehkäisyvalmisteen vaihdon jälkeen noin parissa kuukaudessa.
Tästä noin kolmisen kuukautta eteenpäin alkoi kuivaa suu. Suu tuntui kuin korpulta eivätkä mitkään tekosyljet tms. auttaneet. Näitä oireita kesti noin puolisen vuotta, kunnes oireet pikkuhiljaa helpottivat ja katosivat kokonaan. Nyt suun kuivuminen on vain hyvin satunnaista.
Nyt noin kolmen kuukauden ajan olen kärsinyt mahdottoman kuivista silmistä. Muilla limakalvoilla ei kuivuutta ole. Silmätippoja joudun lisäämään useita kertoja päivässä, mutta välillä on päiviä jopa viikkokin, etten tarvitse tippoja lainkaan.
Mahtaako tämä olla Sjögrenin alkua vai jotain muuta? Sylkirauhastesti on tehty silloin kun suu oli rutikuiva ja se oli negatiivinen. Verikokeita tms. ei ole tehty.
Pitäisikö minun kuitenkin vielä vaatia lisätutkimuksia Sjögrenin suhteen?
Olisin kiitollinen vastauksista.
Tästä noin kolmisen kuukautta eteenpäin alkoi kuivaa suu. Suu tuntui kuin korpulta eivätkä mitkään tekosyljet tms. auttaneet. Näitä oireita kesti noin puolisen vuotta, kunnes oireet pikkuhiljaa helpottivat ja katosivat kokonaan. Nyt suun kuivuminen on vain hyvin satunnaista.
Nyt noin kolmen kuukauden ajan olen kärsinyt mahdottoman kuivista silmistä. Muilla limakalvoilla ei kuivuutta ole. Silmätippoja joudun lisäämään useita kertoja päivässä, mutta välillä on päiviä jopa viikkokin, etten tarvitse tippoja lainkaan.
Mahtaako tämä olla Sjögrenin alkua vai jotain muuta? Sylkirauhastesti on tehty silloin kun suu oli rutikuiva ja se oli negatiivinen. Verikokeita tms. ei ole tehty.
Pitäisikö minun kuitenkin vielä vaatia lisätutkimuksia Sjögrenin suhteen?
Olisin kiitollinen vastauksista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minulla joskus vaitelee nuo kuivuusoireet, eli jos olen kovin stressaantunut ja en ehdi nukkua tarpeeksi, se heti pahentaa kuivuutta. Sairaus myös menee sellaisissa jaksoissa, että on vaihdellen hyviä ja sitten huonoja aikoja, jolloin joka paikka on kipeä, tulehtunut ja kuivuus pahenee.
Ehkäpä jos vielä jatkuu tuo kuivuminen, niin kannattaa käydä uudelleen lääkärissä. Eihän siihen Sjögrenistä johtuvaan kuivuuteen mitään parantavaa lääkettä ole, vain oireita lievittävät kostutushoidot. Mutta olisihan se hyvä seurata tilannetta, esim. pitkään jatkunut suun kuivuus ei ole hampaille hyväksi, pitää käydä säännöllisesti ja tiuhaan hammaslääkärissä jne. Pelkkä limakalvojen kuivuushan ei kuitenkaan välttämättä merkitse vielä Sjögreniä, onko muita oireita ollut?
Hei!
Kiitos vastauksestasi!
Kovaa väsymystä on välillä - ilmeisesti tyypillistä Sjögrenille - mutta en tiedä liittyykö se Sjögreniin vai ihan puhtaasti siihen että perheessä on kaksi pientä lasta, jotka eivät nuku öitään kunnolla.
Viimeisen parin vuoden aikana on ollut aikaisempaa useammin hengitystietulehduksia, joista tuo "ei vielä Sjögreniä" -diagnoosin tehnyt lääkäri kovasti kyseli. Voivat infektiot olla myös puhdasta "huonoa tuuria", kun perheessä on kaksi pientä sairastelijaa.
Kuten tästäkin viestistä käy ilmi, niin oireet ovat vähän tällaisia epämääräisiä. Nyt tällä hetkellä ainoastaan sillmät ovat kuivat. Muualla kuivuusoireita ei ole. Ja poden myös jälleen hengitystieinfektiota.
Täytyy seurata tilannetta, ja jos oireet pahenevat/lisääntyvät, käyn lääkärillä jälleen.
Siis Sjögren diagnosoidaan vasta-aineista nykyään...
Mikä ihmeen sylkirauhastesti? Siis koepaloja ennen on otettu sylkirauhasista mikään syljeneritys testi ei pelkästään kerro mitään.
Sjögreninkin voi väärin diagnosoida siis kannattaa valita lääkäri tarkkaan.
Sisätautilääkäri päätti aloittaa tutkimukset ottamalla koepalan sylkirauhasesta (selitin varmaankin alkuperäisessä viestissä asian huonosti), koska suun kuivuus oli päällimmäinen oire. Kertoi kyllä, että sylkirauhasnäyte ei yleensä yksin riitä Sjögrenin diagnoimiseen vaan vaaditaan muitakin tutkimuksia (esim. ne vasta-ainetestit). Hän kuitenkin sanoi, että jos minun tapauksessani sylkirauhastesti on Sjögrenin osalta negatiivinen, muita testejä ei sillä hetkellä tarvita = Sjögreniä ei ole. Tuloksista lääkäri ilmoitti sanomalla "sinulla ei tällä hetkellä ole Sjögreniä".
Minulla sylkirauhasissa oli tutkittaessa lymfosyyttitulehdusta (sialadeniitti), mutta se ei ollut tyypillisesti sellainen kuin Sjögrenissä. Miksi sitten yleensä minulla on sylkirauhastulehdusta, jos se ei ole Sjögrenistä? Minulla aina pahempien infektioiden aikana syljeneritys vähenee tai loppuu. Sylki on nytkin tahmaista ja hyvin ärsyttävää, huulet kärsivät siitä. Ulkona ollessa joudun sylkemnään valkeaa vaahtoa kuten aids-potilaat. Silmät ovat joskus kuivat. Minulla sanotaan olevan seronegatiivinen Sjögrenin syndrooma (ei SS-vasta-aineita) tai sicca syndrooma (kuivuussyndrooma). Minulla on myös paljon nivelkipuilua, HLA-B27 positiivinen, altistaa reumasairauksille.
"sinulla ei tällä hetkellä ole Sjögreniä"
Tässä jamassa lääketiede on ihmisen autoimmuunivaivoissa. Oireet samat kuin vastaavilla diagnosoiduilla. Luultavasti vaivan aiheuttanut sama, mikä aiheuttanut oireet joille löytyy diagnoosi. Mielestäni kaikki tämäntyyppiset oireilut ja vaivat liittyvät toisiinsa, vaikkei niille löytyisikään virallista diagnoosia. Joten alkutekijöissä ollaan ihmiskehon immuunipuolustuksen kanssa.
Kaikki reumaattiset oireet, allergiat, virussairausten aiheuttamat krooniset jälkitilat ja miksei syövät, ovat yhtä ja samaa immuunipuolustuksen sekamelskaa, jota ei pystytä parantamaan kuin onnekkailla sattumilla.
Ihmisen keho on kuitenkin aika simppeli vaikka diagnooseja tehdään erinimisinä ja niihin tarjotaan toinen toistaan kimurantimpia lääkemössöjä. Kyse on loppupeleissä samantyyppisistä vaivoista jotka ovat samoista lähteistä. Emme me mitään miljoonan diagnoosin kehoja ole vaikka sairauksille on nimiä keksitty paljonkin, ehkä lääkevalmistajien markkinaintressien pohjalta. Olemme suurin osa pelkkää nestettä, se pitää ihmisen kehosta muistaa.