Laskennassa käytetään hyväksi havaittua metodia jota käytetään esim työttömien määrän laskennassa (vähentää) sekä palkkatulojen kerronnassa (korottaa).
http://www.maataloustilastot.fi/maatilojen-tilastointi-uudistuu_fi
Kun leikataan rupusakki pois saadaan ihan semmoisia tilastoja kun halutaan.
Jätän itsekullekin itselle arvioitavaksi kenen etuja kulissilaskelmat ajelevat,mutta ennemmin tai myöhemmin satuitujen vuoksi pukkaa backfiree joka voi purkautua ikävälläkin tavalla
http://www.maataloustilastot.fi/maatilojen-tilastointi-uudistuu_fi
Kun leikataan rupusakki pois saadaan ihan semmoisia tilastoja kun halutaan.
Jätän itsekullekin itselle arvioitavaksi kenen etuja kulissilaskelmat ajelevat,mutta ennemmin tai myöhemmin satuitujen vuoksi pukkaa backfiree joka voi purkautua ikävälläkin tavalla
Vastaukset 21
Vanhimmat
epäselväksi mitä haluat aloituksellasi sanoa, varsinkin tuo satu kohta..
Omalta kohdaltasi voit unohtaa koko jutun.Et käsitä kummiskaan
joutavaa parran pärinää..
Joitain pieniä perikuntia ja muita harrastelijoita on pudotettu tilastoista pois, mutta muuttuiko mikään oleellinen ?
Uuden maatalous- ja puutarhayritysten rakennetilaston mukaan Suomessa oli 54 482 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2013. Tiloilla oli käytössä olevaa maatalousmaata keskimäärin 41,5 hehtaaria. Uuden rekisterin mukaisia määritelmiä käyttäen tilojen määrä on vähentynyt noin 1 400 kappaletta vuodesta 2012. Nyt julkaistavassa tilastossa on ensimmäistä kertaa mukana sekä maatilat että puutarhayritykset. Aikaisemmin tilasto on sisältänyt ainoastaan maatilojen tiedot.
Päätoimisia maatiloja Suomessa on enää noin 16 000 kappaletta. Lähes 40 000 maatilaa on vielä tilastoissa ns. maatiloina, mutta niiden merkitys tuotantoon on vain noin 10% luokkaa.
Itse kuulun juuri tuohon 40 000, jotka enää harrastavat maataloutta.
maailman elintarvikkeista tuotetaan pienillä tiloilla..
Tsekkasin tuoosa just että vuonna 1959 Suomessa oli noin 330 000 (määrä suurimmillaan silloin) maatilaa ja kuntia sellaiset 550 kpl ( vuonna 1941 ennen aluemenetyksiä 603 kuntaa) eli joka kunnassa oli keskimäärin 600 maatilaa 65 vuotta sitten
Luojan kiitos tuo on historiaa! Edelleen sekä maatiloja ja kuntia on liikaa.
Tilat siirtyvät huomattavan usein kylän suurimmalle nuorelle tuottajalle joko rajusti alihintaisella kaupalla tai lahjana/testamentilla perintönä. Moni on saanut puoli tusinaakin lahjamaita. Joten missä ahdinko tai rahapula ? Tilanne on taysin päinvastainen kuin etujärjestön pelikirjan mukaan toistetaan säännöllisesti. Pystyykö pienempi pankki edes ottamaan kaikkea rahaa vastaan ?
Aloitus on vuodelta 2014....
Enpä ole kertaakaan ' huomannut' tuommoisia perintöjä/lahjoituksia tapahtuvan. Aivan utopistinen kuvio. Tilat joko myyvät maat tarjousten petusteella, tai vuokraavat maansa toisille viljelijöille.Ei lahjoiteta eikä testamentata. Sitä paitsi maksaahan niistä silloinkin pitäisi, joko lahjaveroa tai perintöveroa.Eikä varsinkaan perintövero ole ollenkaan pieni, kun ei ole lähisukulaisten välisestä perinnöstä kyse.
Pikkutilat on hävitetty pois isojen tilojen hallintaan .
Sairasta kepulointia.
Suomen maatalous on vääristetty vuosikymmenten ajan maksetuilla tuilla. Kepulandiassa maksettiin viljelyn lopettamisesta eli ns. peltojen paketoinnista ja metsittämisestä. Toisille taas maksettiin uusien peltojen raivaamisesta jne. Voivuoret dumpattiin YYA-hengessä puoli-ilman NL:oon jne. Kepun syntilista suomalaisen lyömiseksi on loputon.
Aivan järjettömät rahat maksetaan Närpiön tomaattihalleille siitä, että ne kasvattelee tomaatteja ja kurkkuja -30 asteen pakkasessa ja tuottavat ruotsinkiliselle "pyhälle maalle" liki maaorjan asemassa olevia, pakkoruotsilla riistettyjä, ihmispoloja ulkomailta.
Pääosa kaikista tuista maksetaan viljelijätukena (1,9 miljardia euroa). Siinä ykkösenä oli närpiöläinen kurkunviljelijä Jan-Erik Sigg Ab 2,1 miljoonan euron tukisummallaan. Närpiöläinen Sven Sigg ab sai toiseksi eniten, 1,6 miljoonaa euroa.
23.3.2023
https://yle.fi/a/74-20023797
Tässä ovat 100 suurinta viljelijätukien saajaa
Kahdeksan viljelijää sai yli miljoonan euron viljelytuet vuonna 2022.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d5a2c007-6aec-4a12-81e5-2b9ad61cf0e3
Vaikuttaa siltä että housusi on märkänä?
Tilanne vuonna 2022 oli tällainen:
Suomalaisten maatalousyritysten määrä vähenee noin tuhannen vuosivauhdilla. Kahdessa vuodessa 2020–2021 maatalous- ja puutarhayritysten määrä väheni yhteensä yli 2 100:lla, eli joka päivä katoaa keskimäärin noin 2–3 alan yritystä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008607049.html
Vuonna 2024 tilojen määrä on noin 35000
Tilojen vähentyminen ei ole ollut ongelma niin kauan kuin maatalousmaat ovat pysyneet tuotannossa. Eli kun toinen lopettaa niin toinen tila joko ostaa tai vuokraa pellot. Nyt aletaan tulla siihen tilanteeseen että tiloilla ei ole enää kannattavaa ostaa tai vuokrata peltoja joten viljelys alueet tulee vähentymän.
Sääli nuorten viljelijöiden kannalta kun maanviljely näytetään mediassa niin kauniina ja auvoisena ja etenkin kannattavana bisneksenä ja sitten huomataan että näin ei olekaan. Hukutaan työn sekä velkataakan alle, masennutaan ja sitten velkojat tulee korjaamaan sadon.
Koska tämä näkyy maksettavien maataloustukien määrässä?
Vai näkyykö koskaan?
Mitäs luulet pinta-alaperusteisen tuen käyvän kun nuo pellot siirtyy tukineen jonkun isomman tilan käyttöön.
Maatilojen määrä pinenee mutta maatilojen koko kasvaa samoin peltoalueille käy, pellot keskittyy muutamille harvoille.
Jos et vieläkään tajunnut niin tuet siirtyvät isomille tiloille.
Nyt on ollut havaittavissa sellaista kehitystä ettei kelpaakaan noille isoille.Nekin ovat alkaneet huomaamaan ,että tyhjän saa pyytämättäkin.
En mä kyllä tajua. Jos tila myydään niin eihän sille sitten enää tukia anneta.
Ei tilaa tarvitse myydä.
Veljeni lopetti karjanpidon pari vuotta sitten.
Hän vuokrasi pellot isommalle tilalle mutta saa kuitenkin tuet, jotta tuo vuokraus olisi kannattavaa ilman tukia on velipojallani velvollisuus hoitaa pellot ja lannoittaa ne, eli on kuluja ja töitä.
Veljeni on kyllä harkinnut nyt että siirtää tuet tuolle isomalle tilalle jotta ei olisi velvoitteita.
Käsittääkseni pelloista tulee tehdä suunnitelmat jotta saa tukia ja suunnitelmat tulee toteutua ja niitä seurataan sateliiteilla ja lennoilla.