Tässä vain keväisesti virittelin, vaikka lehmien uloslaskuun on tosin vielä vähäsen aikaa, kysymystä siitä onko vanha perinne lehmien kutsumisesta kokonaan hävinnyt yleisestä käytöstä vai vieläkö joku sitä harjoittaa ihan oikeasti lehmien haussa?
Itse oon kuullut tämmöisiä kutsuntatapoja:
Tänssee, lehmät tänsseee!
Ja sitten tämän perinteisen:
See lehmät see lehmät see, tulukeepa navettaa seleee!
Myös pruitkuttajia olen kuullut:
Ptruit lehemät, pruii lehmät ptrui prtui prtuiii!
Oikeastihan nämä toimii kun lehmät tottuvat että ne hoitajansa tutun äänen ja tutun kutsuhuudon kuullessaan lähtevät tulemaan joskus ihan juoksuhölkkää lypsylle. Onko kellään muulla vastaavaa kokemusta lehmien parista?
Itse oon kuullut tämmöisiä kutsuntatapoja:
Tänssee, lehmät tänsseee!
Ja sitten tämän perinteisen:
See lehmät see lehmät see, tulukeepa navettaa seleee!
Myös pruitkuttajia olen kuullut:
Ptruit lehemät, pruii lehmät ptrui prtui prtuiii!
Oikeastihan nämä toimii kun lehmät tottuvat että ne hoitajansa tutun äänen ja tutun kutsuhuudon kuullessaan lähtevät tulemaan joskus ihan juoksuhölkkää lypsylle. Onko kellään muulla vastaavaa kokemusta lehmien parista?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tämä kuuluu samaan kategoriaan sen maalaisromantiikan kanssa. Nykypäivän maatilan elämästä sitä on 0.1% ja loput 99.9% jotain aivan muuta.
Kyllä meidän lehmät äänellä kääntyy ja tulee, mutta se on aivan varma että toimivat samoin huudanpa mitä tahansa. Elikkä eivät osaa vasenta ja oikeaa, vaikka lomittajat sen järkiään uskookin.
Lehmät kuitekin kääntyvät oikealle, kun jonon perältä huutaa lehmille että oikealle.
Kokeileppa huutaa vasemmalle..takuuvarmasti kääntyy oikealle. Sanalla ei ole mitään merkitystä, tässäkin ääni ratkaisee.
Ethän vain ole ollut meillä lomittamassa ja mennyt halpaan. Mielelläni minäkin uskoisin lehmän ymmärtävän vasemman ja oikean, mutta ei se niin mene.
Periaatteessa se on sama miten sitä kutsut, tutkittu juttu on, että lehmä ei opi yhtään sanaa, mutta huutoon kyllä reagoi ja sillä on erittäin hyvä kuulo.
Huuda vaikka että persut kotiin, on kotiin tulon aika.
Kun se on kuitenkin käytävä se portti lohkolta avaamassa, ei siinä juuri tarvitse huudella. Meidän lehmät on jo veräjällä valmiiksi silloin kun minä sinne ennätän. Joskus jos poiketaan totutusta aikataulusta aiemmaksi, voi joutua huutelemaankin, kun sisäinen kello ei ole lehmiä vielä käskenyt liikkeelle.
ja kun huutelee lehmiä nimeltä, niin tulevat veräjälle heti. Kyllä lehmätkin ymmärtävät käskyjä.
Joo mutta se on ihan sama millä nimellä sitä huutelet, ei se omaa nimeä tunnista.
Kyllä ne siinä omassa arvojärjestyksessän tulee, ja viimeistään kujalla järjestäyytyvät niin, että suunilleen samassa jarjestyksessä tulevat sisälle, varsinkin ensimmäiset ryntäilijät ja sitten peräpää vetelehtijät. Kiimat sitten sotkee pyörimisryhmillään noita säännönmukaisuuksia.
Joo näin on, mutta kyse olikin siitä, tunnistaako lehmä sanoja, ei tunnista.
Se ei ymmärrä puhetta eikä sanoja.
Äänenpainon niinkin tajuaa, mutta ei yksittäistä sanaa.
Hassua, kuinka juuri sitten oikea lehmä nousee ylos, kun mainitaan sen nimi. Toiset lehmät vieressä jatkavat makoiluaan.
Poikkeus vahvistaa säännön, jos se oli sen karjan neropatti.
Niin se vaan on, että kyllä lehmätkin tuntevat nimensä. Olin eräässä navetassa ja jokainen lehmä, jonka nimi mainittiin, nousi ylös makaamasta. Huomasi, että karjanhoitajat olivat paljon eläinten hoitotyössä ja puhutelleet eläimiä nimeltään. Hiehotkin olivat tosi kesyitä ja sain jopa perääntyä, koska ne tulivat niin lähelle minua.
Parempi että sinä laittaisit hiehot perääntymään eikä päinvastoin. Ainakin tarkoitus eläintenhoidossa on, että hoidettavan tulee kunnioittaa hoitajaansa tai voi varautua pahoihin ongelmiin kun eivät ymmärrä kokoeroaa 'leikkiessään' ystävällistä.
Ei ne tunne nimeään, niiden aivot ei riitä niin suuriin asioihin, näin se vaan on.
Joku poikkeus voi tietenkin löytyä, mutta pääasiassa ne vaan tulee aina kun niitä puhutellaan, mutta sanoista ne ei tajua mitään, ei edes sitä että joku niistä on sen nimi.
On siinä ainakin hyvää se, että hiehoja on helppo kuljettaa paikasta toiseen, kun ovat niin kesyjä. Hiehoja on siten helppo siirtää kesäisinkin laitumilta toisille laitumille. Tottakai hoitaja on aina varuillaan ollessaan eläinten kanssa, koska kaikki eläimet ovat arvaamattomia.
Eläimet tuntevat nimensä, kun niitä puhutellaan nimeltään. Joku voi tietenkin väittää, etteivät eläimet tunne nimeään. Tuntevathan kissat ja koiratkin nimensä.
Koira ja kissa on varsin fiksuja eläimiä, kun verrataan esim. lehmään.
Kaikista älykkäin kotieläin on sika, se oppii käyttämään jopa tietokonetta jotta saa makupaloja, tää oli teeveessä kerran yhdessä ohjelmassa, lehmä ei oppinut oikein mitään siinä samassa ohjelmassa.
Kyl meitin maamiäskoulussa neuvottii karjaa kutsuttavan, koska se helpottaa nii paljon karjan siirtämmistä paikasta toiseen. Tosin opettajatär lisäsi ettei tarvii torellakaan männä välttämättä joikaamaan laitumelle vaan esim. pillinpuhalluskin riittännee. Tosin onhaa se kuiteskii suomalaist kansanperinnet et männää pellonportille huutelemmaa Mansikkia ja Helunata kotio.
Lestijokilaaksossa: Tulukka pois kotia, tänne! Sipu pois tänne, SIUUUUU-HUU!!