Hei! Tulin kyselemään täältä kun en löydä apua muualtakaan.
Aloin 2v sitten seurustelemaan tyttöystäväni kanssa jolla on Virosta tuotu koira Rekkurescuen kautta. Koira oli annettu pois koska perhe sai lapsia eikä koiralle ollut aikaa tai niin ainaki minulle on asia ilmaistu. No kuitenkin. Olemme nyt asuneet tyttöystäväni kanssa noin 3kk yhdessä ja riitelemme usein tähän koiraan liittyvistä asioista. Tyttöystävä sanoo että sillä on kaikki Ok, mutta minusta sillä ei ole. Koira on hieman pompottava esim. hyppii vasten kun tulemme kotiin eikä tahdo oikein valjaisiinkaan pukeutua ulos lähtiessä. Olen kuitenkin omasta mielestäni opettanut koiraa todella hyvin se tottelee minua ja suostuu valjaisiin kun asia hoidetaan asiallisesti ja rauhallisesti eikä rähinöiden. Koira on 7 vuotias ja todella hyvässä kunnossa jaksaa todella hyvin ulkona eikä virta lopu sitten millään. Ulkona koiralla on aika hauskaa se juoksee haistelee yms. Kotona asia on sitten hieman eri.
Huomaan että kotona koira usein haluaa päästä vessaan lattialle makaamaan. Mitä pimeämpi paikka sen parempi. Mutta usein huomaa koiran istuvan vessassa päätä roikottaen alas aivan mitään syytä. Välillä mietin että onkohan sillä kaikki hyvin. Harvoin kotona se hakeutuu meidän seuraamme välillä tulee köllöttämään mutta ei edes kutsuessa. olen kokeillut katsoa kaikki läpi nivelet jalat yms vähän käännellyt mikään ainakaan jaloissa ei ole vikana. Mietin että onkohan se jotenkin "masentunut" tai että sillä olisi kipuja joita emme huomaa. tälläistä oli jo ennenkuin muutimme yhteen. Jos jompikumpi ei ole kotona se odottaa ulko-oven edessä lähes koko sen ajan kunnes toinen tulee. Ymmärrän tietysi jos sillä on omistajiaan ikävä. Koira myös aivastelee todella usein josta olen tyttöystävälle sanonnut mutta kaikki hänen mielestään aina OK. Olen miettinyt että jos sillä on nenäpunkkeja ja se ahdistuu niitä.. En ole siis todellakaan mikään koira-ammattilainen ja olisi mukava jos joku osaisi sanoa jotain. En halua kuulla mitään syytöksiä vaan asiallisia kommentteja kiitos. Harmittaa vain että koira hakeutuu johonkin pimeään nurkkaan ja sielä sitten huokailee ja roikottelee päätään ja makoilee.. Ymmärrän tietysti että koira myös tahtoo lepoa mutta tuntuu että ulkona se on kuin päivä ja kotona kuin yö..
Aloin 2v sitten seurustelemaan tyttöystäväni kanssa jolla on Virosta tuotu koira Rekkurescuen kautta. Koira oli annettu pois koska perhe sai lapsia eikä koiralle ollut aikaa tai niin ainaki minulle on asia ilmaistu. No kuitenkin. Olemme nyt asuneet tyttöystäväni kanssa noin 3kk yhdessä ja riitelemme usein tähän koiraan liittyvistä asioista. Tyttöystävä sanoo että sillä on kaikki Ok, mutta minusta sillä ei ole. Koira on hieman pompottava esim. hyppii vasten kun tulemme kotiin eikä tahdo oikein valjaisiinkaan pukeutua ulos lähtiessä. Olen kuitenkin omasta mielestäni opettanut koiraa todella hyvin se tottelee minua ja suostuu valjaisiin kun asia hoidetaan asiallisesti ja rauhallisesti eikä rähinöiden. Koira on 7 vuotias ja todella hyvässä kunnossa jaksaa todella hyvin ulkona eikä virta lopu sitten millään. Ulkona koiralla on aika hauskaa se juoksee haistelee yms. Kotona asia on sitten hieman eri.
Huomaan että kotona koira usein haluaa päästä vessaan lattialle makaamaan. Mitä pimeämpi paikka sen parempi. Mutta usein huomaa koiran istuvan vessassa päätä roikottaen alas aivan mitään syytä. Välillä mietin että onkohan sillä kaikki hyvin. Harvoin kotona se hakeutuu meidän seuraamme välillä tulee köllöttämään mutta ei edes kutsuessa. olen kokeillut katsoa kaikki läpi nivelet jalat yms vähän käännellyt mikään ainakaan jaloissa ei ole vikana. Mietin että onkohan se jotenkin "masentunut" tai että sillä olisi kipuja joita emme huomaa. tälläistä oli jo ennenkuin muutimme yhteen. Jos jompikumpi ei ole kotona se odottaa ulko-oven edessä lähes koko sen ajan kunnes toinen tulee. Ymmärrän tietysi jos sillä on omistajiaan ikävä. Koira myös aivastelee todella usein josta olen tyttöystävälle sanonnut mutta kaikki hänen mielestään aina OK. Olen miettinyt että jos sillä on nenäpunkkeja ja se ahdistuu niitä.. En ole siis todellakaan mikään koira-ammattilainen ja olisi mukava jos joku osaisi sanoa jotain. En halua kuulla mitään syytöksiä vaan asiallisia kommentteja kiitos. Harmittaa vain että koira hakeutuu johonkin pimeään nurkkaan ja sielä sitten huokailee ja roikottelee päätään ja makoilee.. Ymmärrän tietysti että koira myös tahtoo lepoa mutta tuntuu että ulkona se on kuin päivä ja kotona kuin yö..
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos epäilet koiralla olevan jotain vialla vie se eläinlääkäriin tutkittavaksi ja kerro myös että epäilet nenäpunkkeja. Muita vinkkejä ei nyt tule mieleen, toki koirat ovat erilaisia ja osa viihtyy paremmin omissa oloissaan. Mutta jos sinä olet huolestunut käytä se lääkärissä.
sama kuin edellä, vie koira eläinlääkärille. Pimeään hakeutuminen tuo mieleen silmiin liittyvät ongelmat. Tosin sokeus ei koiralle ole mikään elämän loppu, mutta valoa aristavat silmät vaativat hoitoa.
Yksinäisyyteen hakeutuminen on varmaankin opittu tapa edellisessä paikassa, eli koira on käsketty aina pois, joten se on tottunut menemään pois.
Siis älä riitele asiasta tyttösi kanssa, vaan toimi vaistosi mukaan ja vie koira lääkärille, sen suuremmin puhumatta.
Asiahan on niin, että toinen ihminen osaa lukea eläimiä paremmin kuin toinen ja havaitsee ongelmat herkemmin. '
Joku, joka ei seuraile eläimiä niin tarkasti ja rekisteröi alitajuntaansa niiden käytöstä, ja käytöksen muutoksia, ei huomaa, vaikka elikolta olisi häntä sijoiltaan ja puolet karvoja tippunut!
Aloitusta lukiessa tuli mieleen että sairas on. Ajattelehan lievästi tai jopa keskivaikeasti sairasta ihmistä. Kun tulee vieraita tai tapahtuu jotain, innostus ja ilo vie huomion pois vaivoista. Äkkipäätä sivullinen ei huomaa mitään esim tunnin vierailulla. Sitten tilanteen mentyä ohi ollaan väsyneitä ja vetäydytään omaan loukkoon.
Sama juttu koiran kanssa. Kotiin saapuminen ja lenkillä olo stimuloi niin että vaiva unohtuu. Kun tilanne rauhoittuu ja ollaan kotona, kolotukset palaavat ja eläin eristäytyy.
Kyseessä voi olla vaikka korvatulehdus syvällä, sydämmessä jotain häikkää, kilpirauhasen vajaatoiminta väsyttää.
Se aivastelu on oma juttunsa ja vaatii hoitoa. Jo se, että nenä on tukossa ja hengitys käy työstä, uuvuttaa ja saa koiran pysymään syrjässä.
Kannattaa kysyä sieltä edellisestä paikasta, että kuinka kauan syrjäänvetäytymistä on ollut, auttaa eläinlääkäriä taudin määrityksessä, sillä lääkäriin koiran veisin, sanoipa tyttöystävä mitä tahansa!
Tulee mieleen, että koira on ehkä edellisessä elämässään joutunut paljon olemaan vessassa, siitä on tullut sille sellainen rauhoittumisen paikka.
Käytös ei kuvasta mitään selvästi sairauteen viittaavaa. Tietysti jos rahaa on liikaa, voi sitä eläinklinikoillekin kantaa. Heidän toimeentulonsa muodostuu suurelta osin "huolestuneista" lemmikinomistajista. Tehdään turhia tutkimuksia ja todetaan että ei löydy mitään, sataviiskymppiä, kiitos!
parempi käydä pari kertaa varmuuden vuoksi, kuin mietiskellä, että oliskohan aihetta, elukka kärsii ja sitten onkin liian myöhäistä tehdä mitään tai hoidot tulee tuhansia kalliimmaksi kuin ensioireista kiinni otettuna. Kannattaa muistaa, että eläin salaa kipunsa varsin pitkälle.
Oma kokemus viikkojen takaa. Kissa ei oirehtinut mitenkään, kävi jopa uunilla syömässä, Sitten siirsin kattia sivuun, tunsin sormissa tahmeaa, ja katsottaessa mahan alla oli vaaksan pituinen haava! Siis päivystykseen, parikymmentä tikkiä nahkaan ja antibioottia kitaan! Jos en olis ottanyt syliin, olis haava kai saanut mätiä ties kuinka kauna. Lääkärin arvio, että vamma oli yli vuorokauden ikäinen. (kissa on sisäkissa ja ulkoilee tarhassa, loukkaantuminen edelleen arvoitus)
Jos "vihtavuorelainen" ja aika on ainoat lääkkeet, joita raskii köyttää, ei kannata hankkia lemmikkiä ollenkaan!
Voi kyllä olla, että koirassa ei ole mitään vikaa. Koiran mennyt elämä vaikuttaa ja se miten koiraa on pidetty. Koira on tapojensa orja. Ehkä sitä on pidetty pimeässä vessassa edellisessä kodissaan.
Kiitos kaikille asiallisista kommenteista. Otan kaikki kommentit huomioon ja sain hyviä vinkkejä täältä! :)