Kun lapset temppuilevat ja käyttäytyvät huonosti niin kaikista vähiten kannattaisi käyttää "tyhjät uhkaukset" menetelmää. Lapsi ei ota todesta jos uhkausta ei toteuteta.
Esim. 4-vuotias heittelee leluja pitkin poikin, vanhemmat kieltävät mutta lapsi vain nauraa kielloille. Lopulta äiti hermostuu ja huutaa "Jos et lopeta nyt heittelyä niin et saa pullaa keittiöstä!" Lapsi kuitenkin jatkaa toimintoaan... hetken päästä saa kuitenkin pullan ja lapsi syö sitä tyytyväisenä.
Tai että lapsi kiusaa puistossa toisia ja vanhempi sanoo että "me lähdetään puistosta pois jos ei tuo hölmöily lopu". Lapsi ei kuitenkaan lopeta kiusaamista ja silti puistosta lähtö viivyttyy esim. tunnilla.
Mitä lapsi tästä oppii? Ettei vanhempien uhkailulla ole mitään merkitystä kun saa kuitenkin aina tahtonsa läpi. Tulee mieleen että vanhemmat aliarvioivat lapsen ymmärryksen ja lapsi taas itse vanhempien toiminnan. Tunnen yhden tällaisen perheen ja kyllä veri kiehuu kun katsoo sitä touhua!
Esim. 4-vuotias heittelee leluja pitkin poikin, vanhemmat kieltävät mutta lapsi vain nauraa kielloille. Lopulta äiti hermostuu ja huutaa "Jos et lopeta nyt heittelyä niin et saa pullaa keittiöstä!" Lapsi kuitenkin jatkaa toimintoaan... hetken päästä saa kuitenkin pullan ja lapsi syö sitä tyytyväisenä.
Tai että lapsi kiusaa puistossa toisia ja vanhempi sanoo että "me lähdetään puistosta pois jos ei tuo hölmöily lopu". Lapsi ei kuitenkaan lopeta kiusaamista ja silti puistosta lähtö viivyttyy esim. tunnilla.
Mitä lapsi tästä oppii? Ettei vanhempien uhkailulla ole mitään merkitystä kun saa kuitenkin aina tahtonsa läpi. Tulee mieleen että vanhemmat aliarvioivat lapsen ymmärryksen ja lapsi taas itse vanhempien toiminnan. Tunnen yhden tällaisen perheen ja kyllä veri kiehuu kun katsoo sitä touhua!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Juu ei ollut ainakaan meidän pesue kyseessä. Tarvittaessa konfrontoin lapsen vaikka huuto nousee ja lapsi solvaa käskijäänsä. Mutta kun on tosi kyseessä niin huonoa käytöstä en katsele hetkeä kauempaa.