Onko kenelläkään kokemuksia syysohran viljelystä täällä II-vyöhykkeellä (B-tukialue)?
Maatalouden tutkimuslaitos teki aikoinaan 15v. sitten kokeita, mutta kaiketi tilanne on siitä muuttunut ja lajikkeet kehittyneet.
Maatalouden tutkimuslaitos teki aikoinaan 15v. sitten kokeita, mutta kaiketi tilanne on siitä muuttunut ja lajikkeet kehittyneet.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jaa, enpä ollut syysohrasta kuulutkaan. Voisi kuvitella, että kypsyy todella aikaisin, sillä eikös ohran kasvuaika kylvöstä puintikuntoon ole optimitapauksessa muutaman päivän yli kaksi kuukautta.
Vanha juttuhan syysohra on, mutta täällä Suomessa ei ole sitä viljelty, kun tänne ei ole ollut sopivia lajikeita tarjolla. Kokeiluja on kuitenkin ollut, vaan itse en ole kokeillut ja nyt kiinnostaisi tietää toisten kokemuksista. Ruotsissahan tuota syysohraa viljellään ja tiettävästi Kesko on toimittanut joillekin tiloille Ruotsista Matros syysohraa.
http://www.lantmannenlantbruk.se/sv/produktkatalog/vaxtodling/hostutsade/hostkorn/
Kasvinjalostuslaitoksella Jokioisilla oli 1980-luvulla vuosittain syysviljojen näyteruuduilla myös 1 ruutu syysohraa. Lajiketta en muista. Kyllä se usein talvehti ja tuleentui. Kypsyminen vain tapahtui niin aikaisin, että varikset ehtivät usein syödä sen ennen kuin ehdittiin puida. Heikkokortinen se myös oli.
Tästä artikkelista saa kyllä sellaisen käsityksen, että kokeilussa on ollut useita syysohria, monitahoinen Frost ja kaksitahoinen Ayla lajikkeet.
http://www.mtt.fi/koetoiminta/pdf/mtt-kjak-v58n3s02a.pdf
Lajikkeet ovat varmaan noista kehittyneet ja korren pystyy kasvusääteillä vahvistamaan, ei liene ongelma. Varisten ruokahalukaan ei ole ongelma, kun puimurin voi käytännön viljelyssä kaivaa helposti esille ja puida valmiin kasvuston pois.
Onnistuisikohan Suomen nykyisessä ilmastossa se Englannin karjatiloilla aikoinaan harrastettu käytäntö, että ohran leikkuun jälkeen samaan peltoon kylvettiin naurista/lanttua? Tällä tavoin ne saivat juurikasveista ja niiden naateista lyhyen talven ajaksi rehut lypsylehmille ja muulle karjalle. Nauris ja lanttuhan eivät välitä pakkasesta mitään ja niitä pystyi syöttämään suoraan pellosta. On tainnut nykyään vähentyä tämä käytäntö Englannissakin, sillä tilat lienevät erikoistuneet joko viljan tai lypsykarjan/lihakarjan kasvattajiksi kuten Suomessakin.
Mutta ajattelin, että joku voisi kokeilla kylvämällä ensin syysohraa ja sen puituaan seuraavalla heinäkuulla naurista tai lanttua, että ehtiikö Suomessa tulla toista satoa samalle viljelyalalle. Nämä juurikasvithan muistaakseni paisuvat juuri syyskuukausien aikana parhaiten. Vuoroviljelyn tavoite siinä ainakin toteutuisi.
Tuon nauriin taikka lantunkylvö voi meidän oloissamme olla niin ja näin puinnin jälkeen... Vaan syysohran jälkeen voisi kylvää vaikka muita syysviljoja taikka ryysrapsia. Leikkuupuimurin pöytään kiinnitettävä kylvökone kyllä kiinnostaa, jolla voisi kylvää samalla, kun pui kasvustoa pois pellolta. https://jukkapeuranpaa.wordpress.com/2011/02/03/
"Leikkuupuimurin pöytään kiinnitettävä kylvökone kyllä kiinnostaa,.."
Onko tällaisia oikeasti olemassa? Tuo linkki ei auennut, jos siinä olisi jotain juttua ollut.
Ei lainkaan mitään vitsailua, vaan Ranskassa totta. Kylvökone on puimurin pöydässä kiinni, sillä kylvetään samalla idealla, kuin puimuriruiskulla ruiskutetaan mm. glyfosaattia heti puinnin jälkeen sänkeen ennen ruumenia ja olkia, jotka tulevat puimurin perästä sängelle.
Ohessa lainaus tuosta linkistä, jos se ei jostain syystä auennut;
"Gässler on kehittänyt syysohralle hyvin toimivan uuden viljelykierron. Esimerkiksi syysohra puitiin 12. heinäkuuta. Puinnin yhteydessä kylvettiin seos jossa oli hunajakukkaa, durraa, pellavaa ja auringonkukkaa. Kylvö tehtiin puimurin leikkuupöytään sijoitetulla puhallinkylvökoneella. Leikkuupöydän jälkeinen kylvöyksikkö sijoittaa siemenen ennen olkia maahan jolloin parempi maakosketus antaa siemenelle paremman itävyyden."