Olen keski-ikäinen ja tiedustelen vastausta;
Tarkoitus on suorittaa yliopistolla 5 opintopisteen ruotsin ja englannin kielikurssit, sellaiset mitkä kuuluvat tutkinto runkoon.
Kysyn minkälaisia mahdollisuuksia minulla on selviytyä jos osaan aikuisopiskeluun tarkoitetut kieli-ohjelmat joita opetetaan mm. työväenopistoilla;
a) Hålligång
b) Inglish for you 1-6
Miten noita aikuisopiskeluun tarkoitettuja kieli-ohjelmia em. voi ajatella verrata lukion oppimäärään ?
Tarkoitus on siis em. aikuisopiskelun kurssikirjojen jälkeen selvitä yliopiston 5 opinto-opisteen kielikursseista joita kuuluu tutkintojen runkoihin ?
Tarkoitus on suorittaa yliopistolla 5 opintopisteen ruotsin ja englannin kielikurssit, sellaiset mitkä kuuluvat tutkinto runkoon.
Kysyn minkälaisia mahdollisuuksia minulla on selviytyä jos osaan aikuisopiskeluun tarkoitetut kieli-ohjelmat joita opetetaan mm. työväenopistoilla;
a) Hålligång
b) Inglish for you 1-6
Miten noita aikuisopiskeluun tarkoitettuja kieli-ohjelmia em. voi ajatella verrata lukion oppimäärään ?
Tarkoitus on siis em. aikuisopiskelun kurssikirjojen jälkeen selvitä yliopiston 5 opinto-opisteen kielikursseista joita kuuluu tutkintojen runkoihin ?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Menestys yliopiston yleisopintojen vaatimusten mukaisilla vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen kursseilla riippuu siitä, miten hyvin hallitset nuo kirjat.
Erityisesti tuo English for you 1-6 on vaatimaton lähtötaso verrattuna hyviin lukiotietoihin. Ruotsin osalta yliopistoon tullaan hyvin kirjavalla taustalla. Onpa niitäkin, joiden valmistuminen ottaa kiinni ruotsista, vaikka vaatimukset ovat suhteellisen alkeelliset.
Minuakin ihmetyttää, kuinka helpolla virkamiesruotsin kurssista sai merkinnän. Itse en ainakaan osaa puhua ruotsia edelleenkään, mutta ei se haittaa, koska en sitä töissä edes tarvitse. Ruotsi on minunkin virkavaatimuksissa mukana, en ymmärrä miksi. Omalla kohdallani ruotsin opiskelu on ollut siis vain lähinnä turhaa ajanhukkaa.
Joillekin ruotsi kuitenkin tuottaa ihan oikeasti vaikeuksia ja vaikeuttaa tutkinnon saamista, jopa aiheuttaa opintojen keskeyttämistä. Siinä mielessä suomalaiset opiskelijat ovat hankalassa asemassa, että muun kielisiltä, esim. ulkomaalaisilta, ei vaadita ruotsin opiskelua mutta suomenkieliseltä vaaditaan.
Englannista selviää kyllä ihan heittämällä, koska sitä opppii väkisinkin kun katsoo telkkaa ja matkustaa jonnekin lomalla. Joka paikassahan englantia piúhutaan ,jopa Tukholmassa.
Pakkoruotsi on kahle suomalaisten sivistyksessä.
Ruma ruotsalainen historia ja vielä nykyisyyskin.
Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.
Ruotsinkieliset eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille lapsille.
Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.
Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.
Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen. Ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.
Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle.
Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.
Nykyinen pakkoruotsi tuli peruskoulu-uudistuksessa yli neljäkymmentä vuotta sitten.
Uusin piikkilanka-aita on Rassenburgin (Raasepori) pakkoruotsin aloittaminen jo ensimmäisellä luokalla kaikille suomalaisille lapsille vaikka suurin osa halusi englantia ensimmäiseksi.
*************
Ruotsalaisuus on oman kielen (pakkoruotsi, virkamiesruotsi, kaksikielisyys), kulttuurin (Ruunebergi ym.) ja oman elintapojen tyrkyttämistä ja pakottamista. Mistä tälläinen kieroutunut suomenruotsalainen identiteetti on saanut lähtönsä?
Se on saanut lähtönsä siitä että he pitävät suomalaisia alempinaan ja ovat entisestä enemmistöstä Ruotsin valtakunnassa joutuneet vähemmistön asemaan. Sekös heitä v..ituttaa kuin pientä oravaa...buaaahhahh....
Olet hienosti selvillä asioista!