Olen 19-vuotias tarjoilijaopiskelija, ja valmistumiseni siirtyy syksylle suorittamattoman valinnaisen takia sairastelujeni estettyä kyseisen valinnaisen suorittamista. Noh, sen suunnittelu onnistuu, mutta on eräs toinen ongelma/huoli, jota joka päivä mietin, ja siitä masennun/ahdistun.
Pelkään, etten saa töitä kyseiseltä alalta. Minulla on tiukat kriteerit työnhaussa, haluan tehdä kahvilatyötä. En pysty tekemään ravintolatyötä, koska minulla menee selkä, niska ja hartiat kipeiksi kyseisestä työstä. Työssäoppimiset ravintoloissa on ollut yhtä tuskaa lautasten kantamisen takia, ja olen tuntenut itseni rääkätyksi ravintolapäälliköiden ihmetellessä sitä, kun en kanna enempää kuin kahden lautasen. Ei se vaan onnistu näin pieneltä naiselta, mikä vittu siinä on niin vaikeaa ymmärtää. Itku silmässä aina olen niihin kyseisiin paikkoihin tullut. Annosruokien ja juomien tarjoilu-työssäoppimisjaksoa yritin monta kertaa, ja sitten oli pakko päätyä tulokseen "Kävi miten kävi, kunhan menee läpi.". Muista top-jaksoista olen selvisin hyvillä, mutta nekään ei ole mieleeni.
Kahvilatyö on ainoa tältä alalta mahdollinen, jota pystyn tekemään, ja pidänkin kyseisestä työstä! Se työympäristö, työajat ja työtehtävät ovat mieleeni, niin helppoa kuin se on minulle, ja kahvilasta, jossa olin työssäoppimassa, lähdin kiitettävin arvosanoin.
Mitä minun pitäisi tehdä? Tuntuu, että hankaloitan elämääni näillä tiukoilla kriteereillä. Olisiko minulla mahdollisuuksia tehdä sen ajan jotain muuta työtä siihen asti, kunnes saan sitä kahvilatyötä? Minulla ei ole mahdollisuuksia kouluttautua mihin vain, koska lukihäiriö ja matemaattiset oppimisvaikeudet estää sen. Tosin matemaattiset oppimisvaikeuteni eivät näy kassatyöskentelyssä, ja siitä on vain ongelmia matematikkaa opiskellessa (yksinkertaiset laskut totta kai onnistuu). Minulla on päiväkotityöskentelystä kokemusta kesätöissä ollessani, ja pidin kyseisestä työstä, mutta onko edes mahdollista päästä töitä tekemään päiväkotiin kouluttamattoman? Entä kaupassa? Hyllyttäminen kaupassakin onnistuisi minulta.
Pelkään, etten saa töitä kyseiseltä alalta. Minulla on tiukat kriteerit työnhaussa, haluan tehdä kahvilatyötä. En pysty tekemään ravintolatyötä, koska minulla menee selkä, niska ja hartiat kipeiksi kyseisestä työstä. Työssäoppimiset ravintoloissa on ollut yhtä tuskaa lautasten kantamisen takia, ja olen tuntenut itseni rääkätyksi ravintolapäälliköiden ihmetellessä sitä, kun en kanna enempää kuin kahden lautasen. Ei se vaan onnistu näin pieneltä naiselta, mikä vittu siinä on niin vaikeaa ymmärtää. Itku silmässä aina olen niihin kyseisiin paikkoihin tullut. Annosruokien ja juomien tarjoilu-työssäoppimisjaksoa yritin monta kertaa, ja sitten oli pakko päätyä tulokseen "Kävi miten kävi, kunhan menee läpi.". Muista top-jaksoista olen selvisin hyvillä, mutta nekään ei ole mieleeni.
Kahvilatyö on ainoa tältä alalta mahdollinen, jota pystyn tekemään, ja pidänkin kyseisestä työstä! Se työympäristö, työajat ja työtehtävät ovat mieleeni, niin helppoa kuin se on minulle, ja kahvilasta, jossa olin työssäoppimassa, lähdin kiitettävin arvosanoin.
Mitä minun pitäisi tehdä? Tuntuu, että hankaloitan elämääni näillä tiukoilla kriteereillä. Olisiko minulla mahdollisuuksia tehdä sen ajan jotain muuta työtä siihen asti, kunnes saan sitä kahvilatyötä? Minulla ei ole mahdollisuuksia kouluttautua mihin vain, koska lukihäiriö ja matemaattiset oppimisvaikeudet estää sen. Tosin matemaattiset oppimisvaikeuteni eivät näy kassatyöskentelyssä, ja siitä on vain ongelmia matematikkaa opiskellessa (yksinkertaiset laskut totta kai onnistuu). Minulla on päiväkotityöskentelystä kokemusta kesätöissä ollessani, ja pidin kyseisestä työstä, mutta onko edes mahdollista päästä töitä tekemään päiväkotiin kouluttamattoman? Entä kaupassa? Hyllyttäminen kaupassakin onnistuisi minulta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Anna ravintolapäälliköiden vaan ihmetellä rauhassa. Voisiko esim. huoltoaseman kahvilassa työskentely sopia sinulle? Opintosikin ovat jo niin pitkällä, etten usko työllistymisen olevan ongelma.
Suorita ihmeessa hygieniapassi, jos sinulla ei sitä vielä ole.
Hygieniapassin olen suorittanut ensimmäisenä vuonna, ja samoin anniskelupassin. Minun vain pitää suorittaa vielä valinnainen työssäoppiminen, ja se on selvillä, mitä teen. Eniten vaan tuo työllistyminen ahdistaa, jopa nuoren iänkin vuoksi.
Huoltoasematyötä voisin tehdä ja olen pistänyt jopa kesätyöhakemuksiakin sähköpostitse, mutta eipä kukaan ole kutsunut minua edes haastatteluun, vaikka ansioluetteloni näyttää hyvältä, ja olen myös mielipidettänikin kysynyt opoltakin ansioluettelostakin. Kysyin kahvilasta, jossa olin työssäoppimisjaksolla, kesätöitä. Vastaushan ei tullut minulle yllätyksenä. Minä en vaan kestä olla ilman työtä, josta pidän. Tuntuu, etten osaa ajatella muutakaan kuin sitä "rakasta" työtä.
En vain pysty olemaan ilman asiakaspalvelua ja leipomista sekä ruoanlaittoa, sillä pidän kyseisistä työtehtävistä. On niin kamalat vierotusoireetkin olla ilman työtä, tunne itseni työnarkomaaniksi. Kahvilatyöstä on tullut minulle ihan "pakollista", ja sitä tavoittelenkin, että saan kyseisen työn.
Kyllä sinä sen sitten myös saat!
Sä oot nuori vielä. Luulisi kahvilatyön irtoavan, vaikkei ihan heti.