Sain tietää seksistä jo 5 vuotiaana. Nukuin 8-vuotiaaksi asti samassa huoneessa vanhempieni kanssa. Varmaan juurikin viiden vuoden ikäisenä aloin heräillä öisin vanhempieni seksin harrastamiseen. Asia alkoi ahdistaa kovasti, teeskentelin tietenkin nukkuvaa. Aloin saada uniongelmia ja pelätä nukkumaan menemistä aivan kamalasti. Tästä alkoivat myös psyykkiset ongelmani.
Vanhempani eivät tietenkään tahallaan harrastaneet seksiä edessäni vaan luulivat minun aina (yhtä kertaa lukuunottamatta jolloin huomasivat että olen hereillä ja lopettivat) nukkuvan.
Vanhemmillani oli myös eräs fetissi josta puhuminen ei todellakaan olisi sopinut lapsen korville. En koskaan todistanut itse tekoa mutta jo ne likaiset puheet asiasta olo kamalia. Pahinta on se että tämä seksuaalinen mieltymys siirtyi minulle, ja vaikka se on periaatteitteni vastaista ja erittäin häpeällistä niin en mahda sille mitään (tässä ei sitten ole kyse kenenkään satuttamisesta tai todellakaan mistään pedofiliasta..) ja tunnen aivan kamalasti syyllisyyttä niistä seksuaalisista ajatuksista. En ikinä uskaltaisi kertoa tästä kenellekkään mutta asia on alkanut häiritä minua todella paljon näin aikuisiällä, ja varsinkin jotkin teot joita tein pienenä lapsena. Tunnen nykyään syyllisyyttä asiasta lähes päivittäin.
Onko mahdollista oppia pois joistain fetisseistä? Miten pystyisin antamaan itselleni anteeksi?
Vanhempani eivät tietenkään tahallaan harrastaneet seksiä edessäni vaan luulivat minun aina (yhtä kertaa lukuunottamatta jolloin huomasivat että olen hereillä ja lopettivat) nukkuvan.
Vanhemmillani oli myös eräs fetissi josta puhuminen ei todellakaan olisi sopinut lapsen korville. En koskaan todistanut itse tekoa mutta jo ne likaiset puheet asiasta olo kamalia. Pahinta on se että tämä seksuaalinen mieltymys siirtyi minulle, ja vaikka se on periaatteitteni vastaista ja erittäin häpeällistä niin en mahda sille mitään (tässä ei sitten ole kyse kenenkään satuttamisesta tai todellakaan mistään pedofiliasta..) ja tunnen aivan kamalasti syyllisyyttä niistä seksuaalisista ajatuksista. En ikinä uskaltaisi kertoa tästä kenellekkään mutta asia on alkanut häiritä minua todella paljon näin aikuisiällä, ja varsinkin jotkin teot joita tein pienenä lapsena. Tunnen nykyään syyllisyyttä asiasta lähes päivittäin.
Onko mahdollista oppia pois joistain fetisseistä? Miten pystyisin antamaan itselleni anteeksi?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kerrotko, mistä fetissistä on kyse? Kerrotko myös, mitkä oli niitä tekoja, joita teit lapsena ja jotka vielä vaivaavat.
Miksi haluat tietää? En mielelläni kirjoita asiasta koska ikinä ei tiedä millainen ihminen ruudun takana on ja saako se vaan kiksejä toisen ahdistuksesta.
Suosittelen lämpimästi että yrität päästä terapeutin juttusille, niin saisit asian selvitettyä ja pois häiritsemästä elämääsi enempää. Sinussa ei ole mitään syyllistä, mistä pitäisi pyytää anteeksi, olet vaan joutunut ikävään tilanteeseen kenenkään tahtomatta. Näin meille käy joskus elämässä. Tilanne on saattanut saada tuon fetissin aikaiseksi, siitä voisi jutella vaikka seksuaaliterapeutin kanssa. Ovatko fetissit pahasta? Kuka määrittelee mikä on mikä ei. Mutta olet joutunut tilanteeseen joka ahdistaa, hyvä että olet ymmärtänyt, että saat sen oikeisiin mittasuhteisiin vain puhumalla asiasta. Tämä ei kuitenkaan ole oikea foorumi, ehkä Suomen Mielenterveysseuran sivuilta tai tukinet sivuilta löytyy ohjeistusta asiallisemmin.