En mä ole edes surullinen, enkä epätoivoinen. Nyt. Mutta...
Ekaks mun mieheni asuu nykyään eri maassa ja kun me tavataan, me riidellään. Kuitenkin mä olen sille uskollinen. Ja suukottelua ei ole, silittelyä ei ole, seksiä ei ole...Ja ikää karttuu. Ja irti en pääse. En oikein jaksa. Onkohan eroaminen edes oikein? Mistä mä tiedän, voisinko mä enää olla kellekään mitään muuta kuin tiskirätti.
Ja mä elän mun pojan kanssa nyt kahdestaan ja mun pitää olla aina sen kanssa. On ihanaa, ettei tarvitse olla yksin. Mutta.. En pääse mihinkään, en tapaamaan ihmisiä... Väliin mä plaraan sitten vaan feisbuukii. Senssipalstoille en mene.
Joo kai meillä on mun miehen kanssa sitten hyvä ihmissuhde ja on hänestä seuraa, jos on paikalla.
Niinpä palaan aina ihmisiin, joita tapasin juuri ennen avioliittoani. Onhan se luonnollista, kun ei mulle ole tapahtunut sinä aikana paljon - tässä vankilassa. Olen edelleen mm. fani entiselle julkkisihastukselleni.
Mitä mun pitäs. Tehdä?
Ekaks mun mieheni asuu nykyään eri maassa ja kun me tavataan, me riidellään. Kuitenkin mä olen sille uskollinen. Ja suukottelua ei ole, silittelyä ei ole, seksiä ei ole...Ja ikää karttuu. Ja irti en pääse. En oikein jaksa. Onkohan eroaminen edes oikein? Mistä mä tiedän, voisinko mä enää olla kellekään mitään muuta kuin tiskirätti.
Ja mä elän mun pojan kanssa nyt kahdestaan ja mun pitää olla aina sen kanssa. On ihanaa, ettei tarvitse olla yksin. Mutta.. En pääse mihinkään, en tapaamaan ihmisiä... Väliin mä plaraan sitten vaan feisbuukii. Senssipalstoille en mene.
Joo kai meillä on mun miehen kanssa sitten hyvä ihmissuhde ja on hänestä seuraa, jos on paikalla.
Niinpä palaan aina ihmisiin, joita tapasin juuri ennen avioliittoani. Onhan se luonnollista, kun ei mulle ole tapahtunut sinä aikana paljon - tässä vankilassa. Olen edelleen mm. fani entiselle julkkisihastukselleni.
Mitä mun pitäs. Tehdä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tietämättäsi oletkin onnellinen! Avioliittoon ei kuulu suukottelua, ei silittelyä. Vaan tavallista elämää. Nauti jokaisesta terveenä olo päivästä. Seksi ei enää kuulu avioliittoon vaan, nuoruuteen. Emme me sellaista tarvitse. Ollaan vaan ja nautitaan elämästä.
On kaveriavioliittoja jossa, ei nuoleskella vaan seksi kuuluu vain lasten tekoon ja se loppuu ja ollaan vaan.
Tjaa! Ehkä! Kun tottuu elämän vaatimuksiin, niin kai sitä sitten muovautuu elämän mukana, lopulta ihan sisintä myöten. Mutta ulkoiset vaatimukset eivät mielestäni vastaa lahjojani.
Haaveilen siitä, että voisin edes testata, soveltuisinko vielä sellaiseen normaaliinkin avioliitto
Mitä tapahtuu normaalissa avioliitossa?
Ei tarvitse pestä hampaita, ei suutella saa hiivat sairastaa rauhassa kun ei kukaan ole tunkemassa sinne siitintä! Rääsyissä kulkea ja kodinhoitajana vaan olla.
Huh! Juu-u, mutta ei kyll ole kivaa kodinhoitajana vaan olla. Ja puen kyllä jotenkuten itseni ihan vaan itseäni varten, en kyllä ehkä muiden maulla...
Normaalissa avioliitossa on mielestäni fyysistä läheisyyttä, jos ei muuta, niin kädestä kiinni pitämistä.
Ymmärrän että nainen tylsistyy käyttämättömänä. Nainen on parhaimmillaan kypsässä iässä lapset tehty ja aikaa itselle ja päättäväinen ote elämään sen näkee olemuksesta. Jos siitä elämästä puuttuu jotain niin se tylsistyttää pikku hiljaa koko olemuksen. Kyllä se pistää pään kääntymään kun tyylikäs nainen kulkee ohitse ihan arkipäivänäkin, - tekis mieli mennä sanalle. Onko se syrjähyppy sit niin pahasta jos se ilman olo vaikuttaa psyykkeeseen, eihän se järvikään soutamalla kulu. Taitaa tulla pitkä elämän ehtoo jos jo keski iässä loppuu kaikki hauskanpito ja ilo elämästä.
Pilkettä silmäkulmaan se on sun elämäs.
Odotan vain kuolemaa että pääsee tästä helvetistä eroon. Tyhjyys kaikkialla! Olen mielestäni jo 100-vuotias ja valmis pois!
Onnea matkaan, aasi. Just do it.