Montako lasta sijaisperheessäsi on? Mitä teet, jos heidän vanhemmat tai jopa muut sukulaiset pyrkivät teille. Millä verukkeella saat heidät pysymään poissa? Ja vielä yksi kysymys? Voisiko joku neuvoa, mitä pitää tehdä, kun tykkää yhden perheen lapsista enemmän, kuin muista? Vaikka kuinka yrittää olla tasapuolinen, ei se aina onnistu. Tekee mieli puolustaa näitä yksiä ja tehdä kaikki, jotta he olisivat onnellisia. Onko muilla tällaisia kokemuksia, jotka mielestäni ovat inhimillisiä. Mitä tehdä?
Onko sijaisvanhempia paikalla, keskustellaan.
epätietoisuus
13244
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Meillä on vain yksi ja jos hänen sukulaisistaan joku yrittäisi meille niin toivottaisin tervetulleiksi. Tässä nyt onkin se ero, että kyseessä on läheissijoitus vai mikä se termi nyt sitten onkaan... En osaa ikävä kyllä vastata pulmaasi.
Ai silloinkin kun ovat aineissaan keskellä yötä hakkaamassa ovea ja huutavat hysteerisinä lapsiaan? toivottaisit tervetulleeksi avosydämin ja keittäisit teetä, vaikka toinen uhkaa tappaa sinut?
Selvästi kysymys on provo....
Lapsen sukulaiset ovat tottakai tervetulleita meille, kun vaan tiedetään koska ovat tulossa. Meillä lasten sukulaiset käyvät melko harvoin koska mielummin haluavat lapsen luokseen.
Ihan perusasioita on myös se, että kaikkia lapsia kohdellaan hyvin ja tasapuolisesti. Jos siihen ei pysty niin sitten pitää hakea apua itselleen (esim. työnohjausta).
Meillä on kaksi sijoitettua (eri perheistä) ja omia, kaikki ovat todella ihania ja rakkaita eikä mielestäni ole vaikea kohdella heitä tasapuolisesti. Lapset ovat niin eri-ikäisiä että heillä on eri kiinnostuksen kohteet ja tarpeet joten ei tule sellaista vertailua tai kilpailua.
Voi miten kivasti me sijaisvanhemmat osaammekaan keskustella, kun nuo riehujat eivät ole paikalla. Meille pitää taata tällainen rauhallinen keskustelu. me teemme hyvää työtä.
Jos lapset käyttäytyisi huomattavan erilailla niin minusta onkin ihan inhimillistä, jos alkaisi herkemmin joku ärsyttämään enempi, silti toki sama kohtelu. Meneehän se omienkin kanssa vähän niin, että kun yhdellä' on uhmaraivaripäivä niin juuir se lapsi tuntuu vähän ärsyttävämmältä mitä toiset. :D
Hakisin tukea siihe, jos tuo pitkittyisi. Kaikki tunteet on ihan sallittuja, kunhan se ei näy kohtelussa.
Tökerö ja osoitteleva provoaloitus, jolla palstaa omanaan pitävä ihminen ilmeisesti mielestään taas osoittaa jotain.
Minun mielestäni viimein hyvä keskustelu. Älä sinä nyt tule sotkemaan, vai oletko riehuja?
Aivan. Vihdoinkin olisi hyvä ja fiksu avaus. (Nuo riehujat ne jaksavat).
Keskustelusta on huutava pula.
Meillä on 2 sijoitettua lasta. Jo sijoituksen alussa toimeksiantosopimukseen on meillä kirjattu lasten ja vanhempien tai muun suvun tapaamisvälit. Esim. vanhemmat tapaavat lapsia x1/kk joko meillä tai sitten biovanh.luona eli miten sovitaan. Isovanhempien tapaamiset on sovittu tapahtuvan 2 kk:n välein joko meillä tai heillä. Ne tarkat ajankohdat sovitaan etukäteen puhelimitse eli mitään yllätysvierailuja ei sallita, sillä pitäähän meille sijaisperheillekin suoda jonkinmoinen kotirauha.
Ja arvaten kaikki sujuu hyvin... Tuhoon tuomittu juttu. Ja soittaa saa 4 minuuttia 6 kertaa vuodessa klo 15.00 - 17.00 ma-to haluttuina kuukausina. Mutta jos kuitenkin vaikka jotain yllättävää on sellaisena aikana: esim. välipala ennen harkkoihin lähtöä tai joku muu jo soittanut samana päivänä, ei puhelusta tule mitään. Kovin on tuttua.
Kaikki on sujunut melkoisen hyvin tämän reilun 20 vuoden sijaisvanhemmuuden aikana, enkä usko että se nyt viime metreillä mihinkään muuttuisi. Ja lapsia ei kukaan ole ollut pois meiltä ottamassa, eivätkä senpuoleen olisi suostuneet meiltä pois lähtemäänkään. Rakkaus kantaa :) Ja lupaukset pidetään puolin ja toisin.
Mutta älä huoli, lapset otettiin pois vastaavasta paikasta. Se ei ole nykyaikaa.
on valehdella lapsen olosuhteet tuomioistuimessa perättömässä lausumassa; KUTEN RAISION KAUPUNGISSA MENETELLÄÄN-