Muistanko oikein, mutta oliko siitä Emäntäkoulusta eteenpäin jonkin matkan päässä vasemmalla mäessä joku oppilaitos.
siellä annettiin jonkinlaista metsäalan opetusta nuorille.
Poikkesin sen talon asuntolassa kerran, ja jäi mieleen, että siellä oli öljylamput ja pojat nukkuivat kerrossängyissä.
Heitä tuntui olevan eri puolilta Pielisjärveä kun kyselin mistä kukin on.
Syytä en käsittele miksi kävin.
siellä annettiin jonkinlaista metsäalan opetusta nuorille.
Poikkesin sen talon asuntolassa kerran, ja jäi mieleen, että siellä oli öljylamput ja pojat nukkuivat kerrossängyissä.
Heitä tuntui olevan eri puolilta Pielisjärveä kun kyselin mistä kukin on.
Syytä en käsittele miksi kävin.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Emäntäkoulun lähettyvillä tien toisella puolella on Rinkavaara ja vaaran rineellä on parakin näköisiä pitkiä asuinrakennuksia. Emäntäkoulun ollessa toiminnassa, emäntäkoulun oppilaat asuivat niissä. Jotkut rakennuksista saattavat olla Märäjälahden varuskunnan ajoilta. Ne eivät olleet 60-luvun alkupuolellakaan enää kovin hyvässä kunnossa. Silloin kävin niitä tarkastamassa niiden ollessa kaesällä asumattomia. Niissä on voitu majoittaa muitakin kurssilaisia.
Nämä parakit toimivat emäntäkouluna ainakin 50-luvulla. Oli kasvimaita ja jonkinverran karjaa. Mielenkiintoista oli se, että siellä majoitettiin ja hoidettiin hylättyjä, orpoja ja vaikeuksissa olevien äitien lapsia. Oli ihan koulutettu vanhapiika lastenhoitaja ja pari muuta ihan näitä lapsia varten. Lisäksi emäntäkoululaiset harjoittelivat lastenhoitoa. Kävin siellä vuonna -55. Oli myös kaksi mustalaisvauvaa, toisen nimi oli Henry. Hänet otti joku perhe ottolapsekseen.
Näistä parakeista koulu muuttui nykyiselle paikalleen.
Taidettiin hoitaa myös opettajien lapsia, 60-luvulla..
Ainakin v -64. Johtajan määräyksestä lapset siirrettiin sinne. Olin yksi heistä.
Olin tuolloin Pohjois-Karjalan läänin rakennustoimiston kirjoilla ja olin tarkastamssa parakkien kuntoa niiden remontointia varten. Jotakin pientä kunnostamista tehtiinkin, kuten keittiötilojen kaapistojen korjaamista. Toimiston pomona oli silloin nuori, pitkänhuiskea tummahiuksinen insinööri Joensuusta.
Minä kävin niitä poikia jututtamassa siellä 1957 lokakuussa aikakirjojen mukaan.
Ei ne parakit tosiaan mitään hienokuntoisia olleet.
Olin siellä eräänä aamuna aikaisin ja silloin näin kun joku nuori nainen laittoi lamppuihin öljyä ja sytytti valot.
Vaikuttaa vahvasti siltä, että parakit olivat Märäjälahden varuskunnan ajoilta. Niitä oli paljon ja sodan päättymisestä ei ollut vielä kovin kauan aikaa kulunut. Olin 60-luvun alussa kesätöissä kyseisessä rakennustoimistossa tarkastelemassa valtion rakennusten kuntoa. Eräs remonttikohde oli nimismies Halosen virkatalo Moisionkadun varrella. Siellä tehtiin silloin sisäremonttia suureen olohuoneeseen seiniä levyttäen ja maalaten.
Naurettava juttu varuskunta ei ole ollut mitään sellaista
Joka ei tiedä Märäjälahden varuskunnasta mitään, voi todellakin mennä vaikka nauraen paikkaamaan sivistysaukkoaan.
Uskon kuitenkin, että kommentti on vain lystikäs heitto, jolla aloitus saadaan nostetuksi hieman ylemmäksi.
Tiedän ainakin yhden perheen , joka asui Märäjälahden parakissa vielä 60luvun puoliväilissä , ehkä vielä loppupuolellakin. Ainkin joku parakeista oli asuinkäytössä .
Ne on sodanajoilta ne parakit ja saksalaisten tekemiä, olen kuullut vanhempien ihmisten puhuvan! Myös siinä lahden jäällä on ollut lentokenttä talvella sota-aikaan! Samoin lamminkylän koululta noin kilometri nykyistä lepolantietä, on sijainnut saksalaisten korjaamo rakennuksia!
Ja radioasema, pottupellosta nousee vieläkin tiilenkappaleita.
Nyt sitten alkoi sarja satuja
Ei ole satua, minä tunnen paikalla asuneen, on vähän sukuakin. Siinä Vänskän tienhaaran lähettyvillä.
Oliko ihan Ves-Vänskän vai muun hörhön
Niin tokkiisa tiilenkappaleita, panssarivaunun palasia, käsissä lauenneita kranuja ja puoliks palanu puuhevonen. Erräänä kevväänä oli potaatin panossa siellä metän puolella, kiven kuppeessa, niin sieltähän aamu-usvasta nous saksalainen radisti ja pitkä liuska sähkötystä.
Otin sen sähkötyksen talteen ja pakkasin vanhaan lyijyakkuun. Nyt se on varavoimalana Kemijoki varressa, Vanttauskoskella.
Ei ole tietääkseni sukua? Kyllä nuo edellämainitut asia ovat täyttä totta, jos ette usko kyselkää vaikka joltain paikallis historioitsjialta!
Varuskunnasta löytyy tietoa oheisen linkin tarinasta sivulta 15.
http://www.lieksa.fi/documents/752511/1395450/Rukajärventie esite/d6926483-2192-486e-8e5f-159f8f7516ae
Jos linkki ei avaudu napsauttamalla linkkiä, maalaa linkki ja avaa.
Kyllä siinä on ollut varuskunta-alue, tuttavallani on varuskunta-alueesta piirustukset olen niitä katsellut.
Kontiorannan jääkärit oli siellä alkujaan
Oletko sinä järjissäsi. Ei ole ollut
Kyllä, totta
Nyt sinne samoihin tiloihin on taas tulossa koulu, jonka perustaa kaupunki.
Aloittajan kyselemät rakennukset ovat tällä hetkellä tosi heikossa kunnossa, ikkunat rikottu ja muuten parakki/parakit aivan lahoamispisteessä.
Kävin Emäntäkoulua, silloista kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitosta vuosina 1991-92. Luokallani olleet ulkopaikkakuntalaiset opiskelijat joutuivat asumaan parakissa, koska eivät sopineet uudempaan asuntolaan. Jo tuolloin parakki oli huonossa kunnossa, talvella todella kylmä ja pönttöuunia piti lämmitellä, kun pattereissa ei tehot riittäneet.
Kertomukset sota-aikaisesta toiminnasta/kasarmista koulun alueella eivät ole mitään satua, vaan täyttä totta.
märätyslahelta nousi oikeita hakaristikoneita Stroht sekä ehkä Stuka-syöksypommittajia
Lieksa oli suljettu kasarmi kauppala.Kotola, Merilä,Mähkö,Tiensuu joka paikassa oli vartijoita. Ulkonaliikkumiskiellot ja kaikki. Iliman papereita suatto Parabellumi paukahtoo.
Elä kuule valehtele, ei ollut lentokoneita.
Oli ja sataman suoralla kans sakujen tiedustelu lufwaffen varikko. Radan vieressä it tykit cal.88
Mistä sinä tuollaisen sadun keksit, ei sen ajan ihmiset muista mitään sellaista.
vaikka paikallishistoriasta, ei oisi pahitteeksi ilmaiset Liksan opaskierrokset. muutaki ku jopolla jonnetella keskellä kyllee.
Koulu siellä oli tiedän sen koska kävin sitä.
Mitä koulua sinä siellä kävit.