Nämä ovat vanhoja sanoja joita käytettiin Pielisjärvellä ja Lieksassa aikoinaan.
Tunnistamisen helpottamiseksi sanon, ettei näistä yksikään kuvaa mitään ihmisen ominaisuutta eikä ole tunnetila.
Sanaluokkana nimisanoja, eli substantiiveja, ja ovat yleisnimiä eli appellatiiveja.
Tässä sanat.
Pakra
Ratsku
Tiikka
Sapillaat
Huasssikka
Temmi
Tompakka
Ruasakka
Liemu
Kappi
Kolinraata
Joku voi tietää kaikki, mutta ei ole ihme vaikka joku ei tuntisi yhtään.
Eivät ole nykyisin varmaankaan käytössä juuri missään.
Tunnistamisen helpottamiseksi sanon, ettei näistä yksikään kuvaa mitään ihmisen ominaisuutta eikä ole tunnetila.
Sanaluokkana nimisanoja, eli substantiiveja, ja ovat yleisnimiä eli appellatiiveja.
Tässä sanat.
Pakra
Ratsku
Tiikka
Sapillaat
Huasssikka
Temmi
Tompakka
Ruasakka
Liemu
Kappi
Kolinraata
Joku voi tietää kaikki, mutta ei ole ihme vaikka joku ei tuntisi yhtään.
Eivät ole nykyisin varmaankaan käytössä juuri missään.
Vastaukset 143
Vanhimmat
Ratsku on tupakansytytin toimii bensalla, tiikka on suksikepin kärki. Sapilailla kannetaan heiniä, temmi on taltta. Ruasakka onkohan riuku tai vastaava ,kolinrauta liittynee puunkuorintaan.
Ratsku-sytytin,temmi-taltta.Onko ruassakka sama kuin rantsakka?Sapilaat myös pitäisi tietää vaan en muista.
Tarkoitit varmaankin ranstakkaa. Sytytin eli sytkäri.
Temmi = lerssi
Sapilas selvisi:)
Se tuo tulppaanien ja muiden vihannesten syönti jätti tälle sadanniken hemmolle pysyvän vaurion nuppiin. Sitähän se äitiskin sanoi, jota yritit pyhinä paneskella. Kun pidätyssellistä vapaalle laskivat.
Jos nyt paikallispaimen ja panomies sekä muu itsensä kehumisenkuningas kertoisi ja kehuisi. Mikä ihme on MUURESANA: Eikä tarvii ihteesä kehua, sehän on jo tiedetty.
Et siis tiedä mitään vaan takertelet selvään kirjoitusvirheeseen löyhkä
Kolinraata. Sattuu muuten olemaan köliraata, kun noista kirjoitusvirheistä vinoilet.
Kolinraata ei ole lähelläkään köliä, harvoin edes lähellä venettä.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-381203
Minäkin olen kuorimarautaa käyttänyt puun kuorinnassa 55 vuotta sitten.
Etkös vielä oppinut mitään putkareisustasi moninike. Niin uhosi pääsiäisenä temmisä kanssa, siihen asti kun kasarilla korville vetäsin pari kertaa. Loppu kiilto silmistä ja siitä pahnoille pariksi yötä parassiin retostelija.
Pakkohoitoon tuommoinen vuuhka
Kappi on aspi, jolle kinnitetään esim. pikkilankaa aitatolppaan. Olisko liemu jokin tulisija esim. hella
Sanat olivat ennen muinoin paikkakunnalla yleisesti käytettyjä.
Käytin pakraa eli keksiä uittohommissa kesälomilla 60-luvun alussa. Molemmat nimet olivat käytössä.
https://museot.finna.fi/Record/lusto.M011-121734
Tuli käytettyä Metelissä ja Uimaharjun tehtaalla. Täytyy muuten olla taotut piikit, smirgelillä teroitettu ei pysy puussa kiinni. Kokeiltu on.
Lieksassa Takomo-Pienkonekorjaamo takoo uittohakoja tarvitseville entisissä Esa-Takomon tiloissa, koska uittoa vielä harrastetaan Pielisellä, eikä kyseistä tuotetta saa ainakaan paikallisista maito- tai rautakaupoista.
En muista mistä tukkihaat tulivat, mutta ne oli käsityönä tehty. Hakavarret oli näreestä ja terä kiinnitettiin kahdella erikoisella hakanaulalla.
Tuosta on aikaa jo yli 30 vuotta.
Oli monesti 2 reikää ,kiinnitettiin kyllä yhdellä hakanaulalla olis ollut aivan turhaa lyödä 2 naulaa pysyi yhdellä sen ajan ennen kuin keksin pää meni tylsäksi. naula oli tehty käsityönä.seppä teki sen yhdellä kuumalla . tarkoitti että lämmitti van yhden kerran.
Metelin työmalla oli Uittoyhdistyksellä paja, ja siellä seppä. Seppä kinnitti haat varsiin ja takoi kuluneet ja katkeilleet tiikat teräviksi. Mahdollisesti hän valmisti hakoja ihan alusta asti. Teräslevystä muotoilemalla ja takomalla.
Ei metelin seppä tehnyt uittohakoja ainoastaan teroitti. Uudet uittohaat valmistettiin Pku:n Utran telekalla
Mikäs on nuatikka? Viensuulla asunut ukkini käytti tätä sanaa?
Appiukko käytti sanaa piäsnuatikka, tarkoitti sillä nokkamiestä.
Kielikorvani mukaan sana liittyy vesistöön ja sen rantaan. Ilmeisesti ranta tai läheinen maaperä ei ollut kovin hyvä kun sanottiin, että "se oli ihan nuatikalla". Lieneekö ollut liejuinen ja upottava. Voin olla ihan hakoteilläkin, mutta tuollainen mielikuva tuli sanasta mieleeni ensimmäiseksi.
Olet oikeassa. Saaren rannassa oli vesi laskenut alemmas ja paljastunut liukas harmaa savinen pohja. Silloin ukkini sanoi "onpas ranta nyt nuatikalla"
Saattaisi olla niljakas sanan murremuoto.
Se bensakäyttönen tupakinsytytin oli aikoinaan pitska, näin meillä sanottiin 60-70 luvulla.
Kumpikin sana on tuttuja, ratsku ja pitska.
Pitska on tulitikku venäjäksi.
Ratsku on äänensä mukainen nimike.
En ensi lukemalla tajunnut juuri mitään, vaikka tuttuja sanoja loppujenlopuksi.
Vielä meinasin nyt ruveta tiikkaa kyselemään, vaikka en edes tiedä sille yleiskielen sanaa:)
Liemu on hellan päällä oleva pellistä tehty joka kerää käryt ja ohjaa ulos savupiippuun tehtyyn ilma kanavaan.
Meillekin tehtiin vuonna 1952 valmistuneen rintamamiestalon hellan päälle höyryt ja käryt keräävä pellistä tehty, ylöspäin kapeneva suuri huuva, joka oli yhditetty ilmastointihormiin. Se vastasi nykyistä liesituuletinta ja oli hyvin toimiva
Eikös tiikka ole tikka murteella
Saattaisi siitä tulla samanlainen jälki, kuin monella meistä on tiikasta tullut, kun on kompuroitu suksisauvojen (keppien kuten sekin kuului sanoa) kanssa.
Paikallisissa murteissa sana tikka pysyy tikkana ja tiikka tiikkana. Tiikka tarkoittaa terävää piikkiä, kuten tuolla ylempänä tiedettiin. Onhan toki tikalla terävä nokka piikkinä eli tiikkana, mikä niitä hieman yhdistää. Molemmista on muotoutunut myös suomalaiset sukunimet Tikkanen ja Tiikkanen. Tiikka on myös monen miehen etunimi.
Näkyy olevan vielä neljä joita ei kukaan tiedä
Ne kamuttaja on keksiny itse se on idiootti
Huassikka ja tompakka ovat vielä jäljellä. Niihin ei ole tullut tietoa tai arvauksia.
Ettei vain huassikka oo äyskäri, tms. kauhamainen esine.
Ihan kuin koussikka?
Ne on hullun.houreita ei mitään todellista
Turpa kiinni muropentu
Koussikka buahahaa koussikka on haalari
Onko sinulla murolapsi nyt kurahaalari päällä? Tiedät jo mikä on haalari. Vielä muutama vuosi, niin pääset jo kouluun, eskariin.
Koussikka on tuttu.Siitä tuli mieleen hantuukki se tuleekin vuorostaan ruotsinkielestä.Lie aikoinaan ollut Ruotsi-Venäjä täyteisiä sanoja meidän puhekieli täynä.
Koussikaksi sanottiin meillä myös sitä vehjettä, jolla vedettiin hiiliä uunin etuosaan. Se oli pitkä vartinen T:n muotoinen. Lyhempi koussikka oli L:n muotoinen, uunikoukku.
Vettä meillä ammennettiin kuupalla.
Huasii oli heinäkasa. Huassikkaa en ole kuulukkaan.
Koussikka on itäsuomalainen, kauhaa tarkoittava sana.
Koussikka on valmistettu Suomessa poikkeuksetta puusta.
Hiilikoukku on nimeltään ranstakka. Ranstakalla kohennettiin hiiliä uunissa.
Hellakoukuilla nosteltiin hellan rinkejä paikoilleen ja pois sopiviksi kattiloille ja pannuille. Tuli nuoli suoraan keittoastioiden ja pannujen pohjia.
Koussikkaa käytettiin usein jauhoja mitatessa.
Se on etuosastaan auki, että sen voi työntää jauhoihin, ja kipata jauhot siitä.
Puukäsitöillä oli heti kolmosella syksyllä tehtävä.
Vettä sillä ei voinut nostaa, mutta jauhokauhana se oli pistämätön.
Siis Pielisjärvellä kotonani kousikka -sanaa käytettiin myös tuosta kertomastani vehkeestä. Katselin kuvia ranstakasta netistä, eikä ne muistuta sitä T:n muotoista pitkää hiiltensiirtelijää, jollainen oli sekä meillä että mummolassani. Olisikohan sitä ollut myös kauhamaisempana versiona, josta nimi olisi johtunut. En oikein jaksa uskoa, että vain minun perheessäni olisi ollut tuo nimi käytössä. Pitää kysellä. Kiinnostavaa!
Uuniluudalla sitten ripsuttiin viimeiset tuhkat uuninarinalta, ettei leipien pohjiin niitä tarttunut.
Hiilikoukkua mummoni käytti hellan tonkimiseen. Avotulta, jossa hellanrenkaita liikutellaan olen nähnyt vain elokuvissa. Sillä myös avattiin ja suljettiin peltejä.
Mitä tekee henkilö, joka: "Myötääsä rahtautuu kahakätteen"
Kulkee koko ajan edestakaisin.
"Sijaton sielu vyötäsoleta kahtaalle völökkäätyy."
Täävellinen kiännös, nuinnii sen voepi sannoo. Oekeestaan parempihi, kun tuo minun esittämä.
Muroplasalle on lusikalla annettu, niin ei voi koussikalla ottaa!
Seko tyyppi seko kyssärit täys seko koko lehmä
Sinulle muka sinkomies.
Et ole alkuperäinen sinkomies, joka täällä kirjoitteli aivan asiallisesti.
Hän on ollut armeijassa sinkokoulutuksessa, ja on sinkoryhmän johtaja.
Armeijasta hänellä on kulunut muutama kymmen vuosi.
Sinä taas olet onkirjoitettu (milloin oikea milloin mikäkin), muroplasa, messevät naurut, ja lukemattomia muita nimiä.
Et osaa teeskennellä, ettei sinua tunnistettaisi.
Älkää vaipuko epätoivoon, Kamuttaja on viisain tästä porukasta. Itse en ole täydellinen, mutta aika lähellä. Buhahhaa.
Aika hyvin tiedetty, vain tompakka puuttuu.
Murretietous näkyy olevan hyvä.
Pakra = tukkilaisen keksi.
Ratsku = "Bensakäyttöinen sytytin" joko tupakan tai minkä hyvänsä.
Tiikka = Suksisauvan kärkipiikki.
Sapillaat = Kaksi riukua joita kantoi kaksi henkilöä, ja käytettiin yleensä heinien kantoon.
Huasssikka = Huasian muoto. aikoinaan kun ei olut latoja niin heinät laitettiin pitkänmalliseen paksuun kasaan. Suuria määriä sanottiiin huasiaksi, mutta köyhät sanoi omia pieniä määriään "se on vaen tuommonen pieni huassikka".
Temmi = Taltta jolla työstettiin puuta.
Tompakka, Auttaako jos sanon, että sen parina oli usein tuurna.
Tompakka muistuttaa kolinrautaa, mutta on hieman erilainen.
Käytettiin aivan eri tarkoituksessa.
Ruasakka = epämääräinen isohko risu.
Liemu = Hellan tai uunin edessä oleva pellistä tai tiilestä tehty osa joka ohjasi muutoin sisään tulevat savut ja kitskut ulos.
Kappi = U:n muotinen molemmista päistä terävä rautakoukku, jolla aitalanka tai mikä hyvään kiinnitettiin puuhun.
Kolinraata
Oisikko sitten kessunhakkuu työkalu, jos kerta petkeltä muistuttaa.
Ei ollut.
Se taas oli tupakkapetkel.
Tuurnaa ja tompakkaa käytettiin samantapaiseen tehtävään.
Jotakiinhan sillä tompakalla on hienonnettu. Karjanrehuu, esim. turnipsia. Vai tehtiinkö oljista silippuja?
Jäi sanomatta, että se missä kessun lehdet oli niitä hakatessa, oli nimeltään tupakkapotti.
Tompakka oli yllättävän visainen sana.
Ei se liity maatalouteen, mutta hakkuuvälinen se on.
Sen kaveri tuurna ei ole hakkuuväline, vaikka käytetään samaan tarkoitukseen.
Usein niitä molempia tarvitaan saman työn tekoon, ja loppuun saattamiseen.
Nyt annoit sellaisen vihjeen, että sen täytyy olla niittaamisessa käytettävä työkalu.
Arvasin tämän päätelmän etukäteen.
Osin siksi laitoin tuon sanan.
Tuo tuurna on täällä etelässä, ja taitaa olla muuallakin ammattikielessä aivan eri, mitä se oli vanhassa Pielisjärvellä puhutussa murteessa.
Reikien teosta on kyse, mutta ei metalliin.
Näin kevättalvella tehdään jäähänkin reikiä. joko polttaa?
Kyllä näin on.
Tompakka oli toinen näistä välineistä.
Siinnä oli kapea, mutta paksu terä ja sillä hakattiin jäätä.
Siis tuura
https://www.finna.fi/Cover/Show?id=nurmes.M011-122738&w=1200&h=1200
Tässä on koussikan kuva ei ole tavallinen kauha
Juuri tuo on koussikka, oikeassa olet.
Pohjanmaalta kun olen kotoisin, tunnustan, että en tiennyt kuin neljä ilman apuja. Ne osoittautuivatkin helpoimmiksi, myös muille murresanoista kiinnostuneille. Ratskun, tiikan, temmin ja liemun tunnistin heti. Ratsku eli sytkäri sanaa käytettiin vielä yleisesti minun lähipiirissä -90 luvullakin. Se oli nimenomaan se kivellä varustettu mekaanisella kipinänaiheuttajalla toimiva, ja eikös sitä käytetty kaasutäytteisestäkin. Aito Zippo oli kova sana ja olikohan hieman halventavaa kutsua sitä ratskuksi.
Nuo loput sitten ovatkin sellaisia, että noita vielä tunnistamattomia voisin luonnehtia "never heard!"
Tuo ruosakka, on jotenkin nyt tuttu kun se tuli esille. Minä olen kuullut sen ruostakka. Esim "Hiivatin ruostakka ku tuli tuohon nyt".
Kolinraata voisi olla nahkan kaavinnassa käytetty rauta, nylkemisen ja parkkauksen välivaiheessa??
Mukavasti haastavia. Pintamainen googletuskaan ei auta. Pidä vaan kamuttaja vielä hetki jännityksessä. Sinkomies alias murolapsikin saa päästellä paineitaan siinä putkien molemmista päistä. Se on sinko sellainen;)
Taas opitaan jotain uutta, kuten joka päivä.
Joo se on tosi, ettei näitä oikein kuukkelikaan löydä.
Unohdin tuon kolinraavan.
Sekin tiedettiin.
Kyseessä on pitkävartinen, leveäteräinen, puiden kuorimisrauta.
Okay. Niinpäis olikin jo tuolla. Eli arvaukseni oli vain sinne päin :)
Koloraudaksi myös sanotaan. Kaareva, kahvat päissä.
Ukko puhui vuoluraudasta. On tullut jokunen pölli kuorittua
ja alle yhdeksän senttiä paksut koivut aisattua. Paksummat
halkaistiin.
Sekin oli kuorintaan käytetty, mutta eri vehje.
Minä kuulin sille nimen "vuoluraata", sama vehje kyseessä
Koliraudalla kuorittiin maassa makaavia puita.
Käyttänyt olen molempia rautoja.
Vuoluraudalla kuorin aikoinaan kaivospöllejä ja kolin raudalla isoja tukkeja.
Milläs yritit lammaspaimen äiteesi kuoria pääsiäisenä, köyhkäpää.
Petkeleeksi sanotaan työkalua olla kuoritaan maassa olevat tukit ja pylväät.
Toinen nimi on kuorimarauta. Petkele on kyllä toinenkin työkalu, riippuu missä päin
Suomea ollaan.
Näin on, olet oikeassa.
Se on petkel ja kolinrauta vanhan ukkini mukaan joten molemmat käy.
Älä sinä keskenkasvuinen eksy sitten tänne sivistyksen pariin. Pysy siellä "yty" sikaseikkailuissasi; tai toisaalta, vaikuttaisi että on opinhalua sinullakin. Ehkäpä sinusta joskus kasvaa aikuinen.
Mutta asiaan.
Tompakkaan tuo tuurna vihjeesi auttoi sen verran, että saatan tietää. Lähestyn kysyvän vihjeen kautta. Olisiko reikä oleellinen tekijä tässä työkalussa? Jos on, polttelee varmaankin.
Tavoite oli reikä.
Aivan kuin silloin kun touhusit niiden somalimiesten kanssa iltapäivällä makkkarissa. Se muistaa entinen vaimosi asiasta aina mainita, että on siinä sika mies ja kaksinaaamainen. Jatkuu näköjään edelleen tuo kaksinaamaisuus kun yksin erinikeillä heittelee
Arvasin miten murolapsi reagoisi. Mutta ei se minua tuollainen väärämieli perverssien reikiensä kanssa hetkauta. Kamuttaja on sen verran herrasmies, että ei tikullakaan asiaasi vastaisi. Ei edes eri nikellä. Jos vastaa niin kamuttajana.
Asiaan.
Olsiko tompakka lyöntirauta, jota käytettään reiän tekemiseen pehmeämpään aineeseen kuten nahkaan. Voin olla edelleenkin väärässä.
Ja vierestä.
Ja satavarmasti olen ihan eri nikke kuin muut täällä. Ja oma sekos sinua ärsyttää murenava lapsi, häh. Muilta pyydän anteeksi, yleensä en provosoidu noista tyhjänrakeista. Nyt oli vaan hieman kova työpäivä;)
Tompakka oli kapea ja paksuteräinen rauta jolla hakattiin jäähän reikää.
Jään sahaajat teki sillä alun, mutta myös kalastajat käyttivät sitä.
Tuurnaksi sanottiin silloin jääkairaa.
Tuurna ja tuura ovat kaksi eri asiaa. Tuuralla hakataan jäähän reikä. Tuurna on esimerkiksi työkalu sorvissa jonka päälle sorvari kiinnittää työstettävän kappaleen.
Lyöntituurna on taas akselinmuotoinen työkalu johon lyödään vasaralla toiseen päähän.
Mikäs se oli millä hirteen tehtiin reikä?Enkä tarkoita akkuporakonetta,vintilä oli porakoneen manuaali versio.
Eikö se ollu vain kaira. Siis sellainen T-kirjaimen näköinen työkalu.
Hirsikaira
Rotestimökinpoika tiesi.
Nyt.
Minulla on autotallin ylisillä sellainen. Olisikohan sittenkin "puukaira"? Reikä noin tuuman luokkaa tai jotain.
Kairaa minäkin olisin ehdottanut.
https://museot.finna.fi/Record/werstas.M011-75956
Terään tuli metallinen rautatanko kädensijaksi, josta kairaa pyöritettiin.
Suurimmat hirsikairatkairat joita näin, oli kahden väännettäviä.
Reikä oli neljän tuuman.
Nomikäänsheriffi, sinulla on vanha hirsikaira, säilytä se.
Niitä ei ole paljon jäljellä.
Aivan kuin silloin kun touhusit niiden somalimiesten kanssa iltapäivällä makkkarissa. Se muistaa entinen vaimosi asiasta aina mainita, että on siinä sika mies ja kaksinaaamainen. Jatkuu näköjään edelleen tuo kaksinaamaisuus kun yksin erinikeillä heittelee
Sama sälli jaksaa jatkaa tuota sekoiluaan.
Kaira se sitten on.Tuossa aikaisemmin nahan reijittimestä oli puhetta niin miten yleinen nimi oli sille nahkapaska?
Nahkapaskan nimellähän nahanreityspihdit tunnetaan. Pihtien toisessa leuassa on pyöritettävä rulla, josta valitaan sopiva reiän koko. Toisessa leuassa on messinkinen vastinpala.
Minulla on nahkapaskasarja, jossa on viisi pyöreätä erikokoista vasaralla lyötävää puikkoa erikokoisille reijille.
Juuri näin. Minäkin käytin nahkapaskaani liian pitkän vyöni rei´ittämiseen. (Onpa vaikea taivutella tuo reiän teko sana).
Tuli kaksi vuotta sitten hoikistuttua ja oli työkalu tarpeen. Nyt toki pitempi vyö on taas tarpeen, kun nautin liikaa elämästä;)
No, se mahastani olkoon siinä, että kaunis katsella mutta kallis pitää. Mukava ketju oli ja on. Laittaisinkohan tuon muron lapsen pikku piinaan, kohteliaaseen tietty, joskus kun jaksan.
PS. Jos löydän tuon kairani, kuvaan sen ja laitan linkin tänne;)
Muron ei kannata odottaa jorotikkakuvia. Sitten jos sen laittaisin, niin plazalta kateudesta pääsisi pikku pieru. Ja sen jälkeen hän painuisi takaisin alakerran hikiseen ja kuumaan lastenhuoneeseensa häpeämään.
Aivan kuin silloin kun touhusit niiden somalimiesten kanssa iltapäivällä makkkarissa. Se muistaa entinen vaimosi asiasta aina mainita, että on siinä sika mies ja kaksinaaamainen. Jatkuu näköjään edelleen tuo kaksinaamaisuus kun yksin erinikeillä heittelee
Sama sälli jaksaa jatkaa tuota sekoiluaan. Muutes äiteeshän se tietää jorotikkasi koon. Ja entinen vaimosi, joka sanoo sitää tuppikulliksi
kun jätekasa kamttaja alkaa ketjun niin päivässä on sata vastausta se on suuri väryys
Se on sitä oikeutta ja osoitus, mikä kiinnostaa. Vääryys on vain käyttämäsi sana, jota et ensinkään ymmärrä.
Sinun joroinasi kiinnostaa ainoastaan sen verran, että tulet kirjoittamasi vuoksi (kirjoititkohan nyt ihan oikein?) hylätyksi. Toki annan lisäoppia sisällesi jos olisit vastaanottavainen.
Seuraava polvi hallitsee onneksi asiat paremmin. Laita edes piste loppuun. Vekara.
Sinua en edes sääli muro. Katselen vain neutraalisti.
Ei sille mitään voi jos toiset on viisaampia kuin sinä, joka et osaa kuin mökeltää typeryyksiä!
kamuttaja on saitin saasta ei se seliittämällä parene
Tällaista lisää kiva lukea kiitos kaikille
Kiitos Kamuttaja taas hyvästä aloituksesta,kukaan täyspäinen ei jaksa näitten ääriainesten lapsellisa aloituksia ees vilkasta.
kamuttaja on vihervasuri sivari suvakki rasse puolet ajasta lataamossa paiholassa
Mikä on tuo muroplasa muropalsa? Umpitollo psyykepotilas jolla ei ole lääkitys lähellekkään kohdallaan!
Jaa mutta se oikea muroplasa ei joutunut päänsä takia eläkkeelle kunnantöistä alle viiskymppisenä. Eikä tämä oikea muroplasa seikkale noilla homosaiteilla saatikka esittele homopornokuvia tuolla kauppojen auloissa.
Ja ei muuten ole saman sukupuolen kanssa vehannut makkaissa, kuten sulle kävi, ja eukkosi lähti.
Sitä minäkin ihmettelen. Miten pystyy aivot tuossa kunnossa yleensä tuonverrankaan skeidaa kirjoittelemaan tuo muroplasa alias sitäsuntätäsekopää.
Anteeksi, että poikkeaa alkuperäisestä aiheesta.
Niin, kyllä se vintilä on se mutkille tehty käsporakone, millä niitä pienemppii reikkii tehttiin. Äemä oli semmonen iso neula, jolla suutari lapikkaeta ompeli. Sitten nykynen tuhkakuppihan oli ennen porokuppi. Korvo elikkäs iso vesisaavi. Hursti oli semmonen peitto joka kävi melekkein joka hommaan. "Viä hursti korvilles ja makkoo humalas poekkeen". Pittää tuota muisttii yrittee virkistellä, jospa jottae muljahtas mielleen.
Mikäs on pokora? Entäs sitten mosimamies?
Työkalun nimi on pokara:
https://www.finna.fi/Record/lapinmetsamuseo.M011-4087
https://www.finna.fi/Record/lapinmetsamuseo.M011-4252
Jokainen tietää.
Voi olla että kirjaimella erehyin, mutta omasta mielestäni varsinkin Karjalasta tulleet metsätyömiehet käyttivät nimitystä pokora. Entäpä sitten mosimamies?
Olet aivan oikeassa Raateri.
Pielisjärvellä sen nimi oli Pokora (iso alkukirjain).
Kirjakielellä voi olla pokara, mutta meillä se oli pokora.
Jukkoa en saa nyt mieleen aivan täsmälleen, joten en sano mitään, ettei heti tule sanottua väärin.
Selittää osaisin sen jotenkin.
Jukon muistelen muusta yhteydestä kuin reestä, en väitä ettei sitä käytetä reessäkin.
Mosimamiestä en muista, mosan kylläkin.
Janttaakin olen kuulut muussakin kuin reessä, on se varmaan siinäkin.
Mikäs on jantta? Entäs jukko?
No nehän on niitä tukkireen metalliosia. Jantta on pystyakseli, joka estää lavetin putoamisen reen päältä, reen kääntyessä.
Jukko muistaakseni tarkoitti köyttä, jolla ahkiota tai kelkkaa vedettiin.
Jukko tarkoittaa niukkaa.
Jantta on mulukunmittanen -ja kokonen metallitappi, joka oli tukkirekilöissä siinä takareissä keskellä pankkoo sitä varten, jotta tukit ei luistele puolelta toiselle. Jukko- tai jukot ovat reinjalaksissa olevat kiinnikkeet aisoille, vähä niinkun sakkelilukko. Raktorimiehet ainaki tiettää sakkelin.
Mosimamies oli Piellisjärvellä rautateillä työskennellyt lapiomies, joka tasotteli tavarajunan tuomaa hiekka, tai sepelilastia ratapenkoilla, kun sen junan lunkut aukastiin ja sitä tavaraa tuli oikein tulemalla. Olin siinä hommassa n.s. topparoikassa n. vuoden. Myös pölökynvaihossa työskentelin, mutta sille ei ollu muisttaakseni sen kummemppoo tittellii.
Mutta ratapölökynvaihto kesäkuumalla lapiopelissä oli semmosta hommoo, jotta vaikka nuori mies olinkin, niin kyllä takki oli kohtalaisen tyhjä iltapäevällä neljän aekkaan. Urakkapalakka. Mitä enemmän vaehat, sitä enemmän tiennoot.
Jukot ovat etu ja takareen välissä olevat ketjut ,reinjalaksissa olevat kiinnikkeet ovat saverikot nimeltään.
Niin onkin, muisti tekee tepposia.
Kyllä vaan aikoinaan oli sellaista, että olisi syytä rispektaarata asioita ja silleen.
Kyllä minäkin oisin tukkimetässä jos ei jantta ois pudonnu. Se hävis aikonnaan hankeen.
Sitten oli uutta keksittävä.
Kaksi karjalaisukkoa ajoi kuorma-autolla halkokeikkaa, ja tyhjänä ajessa alkoi autosta kuulua outoa ääntä, johon kuski sanoi?
Venttiilgö nabajaa, vai pogorago laval kabajaa!
Aikoinaan ajoivat metrin mittaista koivuhalkoa lava-autolla, ja kuormat tehtiin käsipelissä ja pokoran avulla puut lavalle!
Toinen tapaus kun karjalaisukko oli autokoulussa ja ajoi naisen päälle opetusajossa? Opettaja tietysti nuhtelemaan, että mikset katso miten ajat? Ukko vastasi,,A kazzoin oigial, A kazzoin vasemmal,,ka Akka perkele konepellil istuu! Ei tainnut muistaa ukko katsoa eteensä!
Mikä esine on kuppain ? (Ei liity ollenkaan ns. kuppaushoitoon)
Muistankohan nyt oikein, mutta voisi olla kelluva kalanpyydön merkki??
Kyllä on. Tämän kalanpyydön merkin perusmuoto on kuvas, mutta täkäläisessä murteessa puhuttiin ja puhutaan edelleen kupaimesta.
Koussikka, Coussicca, Erkki Hovi?
Cousssicca on Tampereelle ei liity Lieksaan.
On tullut Tampereella käydessä poikettua tuollakin.
Jäi mieleen lautasenkokoiset parin sentin paksuiset mureat. ja maukkaat pihvit lounasaikaan.
Tampereella käydesäni kävin kerran Ohranjyvässä.
Eikös se ollut Jyrki Otilan suosima paikka. Hän tiesikin jotain.
Koussikka on löylykauha, Coussicca ravintola Tampereella ja Erkki Hovin tuotannosta löytyy puinen löylykauha jota myös kapustaksi kutsutaan.
Kapusta on,aivan oikein, puinen kauha, mutta käyttötarkoitus ei välttämättä ole löylynheitto. Mihinkähän sitä enimmäkseen käytetään/käytettiin?
Kapustalla ammennettaan lihasoppoo kattilasta, tahi vaikkapa puurroo. Tulin tehneeksi useampiakin kapustoita nuorna miesnä.
Kapustantekoon tarvittava puuaines on otettava valammiiks mutkalle kasvanneesta koevusta. Niinkun esmerkis: Kiven takkoo kurkottavasta puusta, jonka elämä on männy mutkille jo alunperin, niinkun meijän immeistenki, monenki. Tae sitten vaekkapa rantarinttuuksessa kasvanneesta koevusta, kun se on joutunna taepummaan sinne jorpakkoon päen. Piäassii on kuitennii, jotta se puu on luonnosttaan viärä, ihan niinku kapustanvarsi valammiiks. Sitä pittää olla aekkoo katella ja nähä sitä luonttoo, sieltä ne löyttyy tarppeet.
Hyvin tunnut tuntevan asian.
Ennen tunnettiin hyvin mistä puusta mitäkin sai.
Korvon teossa piti olla erikoinen puu, ja samoin aivan kaikessa piti tuntea, mitä mistäkin voi tehdä.
Mikäs se oli pualikka?
Eikös se oo se kone, jolla tehhään piirakankuorii.
Pualikka ohttaan ukolle, ku humalassa tulloo pihhaan. Kaulinhan se on pualikka. Kaulitaan, käännetään, kaulitaan.....
Pualikka,ei kaulin vaan se pienempi joka suippenee päihin.Oliko oikein?
Oli, eli se on se oikea karjalanpiirakoita tehdessä tarvittava kaulin, suippenee molempiin päihin, ja vaatii käyttäjältään tietyn tekniikan piirakankuoria "ajellessa" niinkuin naiset sanoo kun tekevät piirakoita!
Koussikka voi olla myös työväline, jolla esim. mätettiin lehmille, sioille ja jopa hevoselle rehua etteen. Tullee vähä suurempina annoksina mitä immeisille.
Itesellänikin koussikasta muistikuva että se kävi nimeksi lusikasta melkein lapioon.
Vanhan ajan mankelin osat ovat kaaluulaata ja kaaluupulikka eli kaaluupualikka. Vaate, esimerkiksi pyyhe pyöritettiin pulikan ympärille, jota sitten laudalla pyöritettiin pöydän päällä. Usein lauta oli kaareva. Meillä tätä yhdistelmää käytettiin vielä 40 – 50-luvuilla.
https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:S813:
Ei tuommosta ollu lieksassa aina on ollut mankelit aineshi 200 vuotta
Wanhan lieksalaisen kertoma mankeli on ollut käytössä jo 300 vuotta.
Pualikkapiä valehtelloo. Mankeli toemmii sähköllä ja sähköt on ollu Pielisjärvellä ensimmäesenä Pankakosken tehtaalla vasta 118 vuotta eikä siellä käätetty mankelija.