Eli miten on, jos pitää muutamaa nautaa ikään kuin kotitarpeeksi. Säilörehu tuottaa oman ongelmansa koska paalirehu ehtii pilaantua usein ennen kuin eläimille on ehtinyt koko paalin syöttää. Eli on keksittävä muu ratkaisu.
Ei ole tornia, eikä mitään vanhaa laakasiiloakaan mihin rehua tehdä. Mutta olen kuullut että joskus on tehty säilörehua ns. peltoaumaan eli suoraan maata vasten kasa ja hapot sekä tamppaus traktorilla normaalisti ja muovit sekä painot päälle ihan kuten tavallisestikin. Onko mielikuvia tai kokemuksia/oikaisuja/ohjeistusta. Koska tuontapaisesta saisi rehua ottaa sen verran kun tarvitsee, onhan ottamisessa iso työ mutta muuta hyvää vaihtoehtoa ei taida olla. Sillä hyvälle säilörehulle kaikki ruokinta oikeastaan perustuu.
Ja nyt kaivataan aiheeseen liittyviä asiallisia vastauksia.
Ei ole tornia, eikä mitään vanhaa laakasiiloakaan mihin rehua tehdä. Mutta olen kuullut että joskus on tehty säilörehua ns. peltoaumaan eli suoraan maata vasten kasa ja hapot sekä tamppaus traktorilla normaalisti ja muovit sekä painot päälle ihan kuten tavallisestikin. Onko mielikuvia tai kokemuksia/oikaisuja/ohjeistusta. Koska tuontapaisesta saisi rehua ottaa sen verran kun tarvitsee, onhan ottamisessa iso työ mutta muuta hyvää vaihtoehtoa ei taida olla. Sillä hyvälle säilörehulle kaikki ruokinta oikeastaan perustuu.
Ja nyt kaivataan aiheeseen liittyviä asiallisia vastauksia.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Aumassakin on se ongelma, että avattu osa voi ehtiä pilaantua. Auman pitäisi siis olla riittävän kapea suhteessa käyttömäärään. Toisaalta kapeaa aumaa on vaikea tiivistää traktorilla. Tämä tosin riippuu siitä, mikä on "muutama".
Parille kantturalle sopiva vaihtoehto voisi olla minipyöröpaali, joita jotkut heppatallit käyttää. Tulee vaan vähän kalliiksi, mutta niinhän tuollainen toiminta muutenkin...
Kiitos vastauksesta. Muutamalla tarkoitan paria lypsävää ja mullia tai paria lisäksi. Lypsävätkään ei ole samaan aikaan lypsyssä välttämättä, ja umpilehmälle riittää kuivakin heinä pehkujen kanssa.
Totta nyt kun ajattelen aumaa, niin totta että se pilaantuu "ottorintamalta" aika äkkiä. Traktorilla saa tietysti parhaiten tampattua, jalkasin hyppiessä tuskin saa niin hyvin mutta kyllähän ne sitäkin ennen harrasti kai. Pitkä kapea auma voisi olla kyllä varteenotettava vaihtoehto.
Ihan lähellä on karjanpidon lopettanut tila jolta löytyisi ok kuntoinen vanhanajan AIV-torni, talossa on parhaina aikoinaan ollut se lähes parikymmentä lypsävää joten torni on aika iso muutaman lehmän rehuille joten mahtaakohan onnistua? Lisäksi on se hakemisen vaiva mutta niinhän tässä ulkoaumaratkaisussakin.
Minipaaleja miettisi kyllä mutta hinta jarruttaa.
Olen kuullut myös että ennen tehtiin joihinkin laudoilla vuorattuihin maakuoppiinkin rehua tornin tapaan mutta kuulostaa hassulta tänä päivänä, tosin niin kuulostaa kaikki pienviljelys.
Rehuauman voi tehdä kätevästi pihaan tai pellon laitaan hyvinkin kapean, kun tekee auman molemmille puolille penkat vaikkapa filleristä (hienoa hiekkaa), jolloin traktorilla rehun tiivistäminen on helppoa, kun ei ole pelkoa traktorin kaatumisesta. Kapeassa rehuaumassa ottorintaus ei ole niin suuri, että rehu ei ehdi pilaantumaan.
Helppo tehdä rehua siihen aumaan! Ohessa kuvakin hieman leveämmästä aumasta, kun teimme rehua tuollaiseen aumaan aikoinaan. http://aijaa.com/sQRDjF
Tuossa on kyllä ideaa. Meinaan oikeastaan traktori on ainoa millä saa tampattua kunnolla ja lisäksi vähemmällä työllä.
Katsoinkohan oikein että teillä oli jotain auman pohjana, ettei maata vasten ollut?
Kyllähän sinne rehuaumaan on hyvä muovi alimmaksi laittaa, ellei ole betonipohjaa alle. Tiivis puhdas hiekka vähintään, ja sekin osin sotkeutuu kyllä pohjarehuun traktorilla polkiessa. Puristenesteetkin on ohjattava talteen, ettei ihan suoraan maahan imeydy, saati jää auman pohjalle lillumaan.
Niin, kyllä tuossa kuvassa näkyykin http://aijaa.com/ge5G6D, että muovi on auman alla, lisäksi meillä oli puristemehun johtamiseen laitettu putki. Tuon auman pohja oli muotoiltu siten, että puristemehu saatiin johdettua putkella pois ja se levitettiin peltoon siihen aikaan 30 vuotta sitten.
Tuo juttu toimi hyvin siihen aikaan, kun joskus jouduttiin tekemään rehua aumoihin, ei ollut suuret kustannukset ja rehu säilyi hyvin. Muotoilin filleristä tuon auman reunat, siinä ei kummoista aikaa mennyt ja raaka-aine ei maksanut omasta takaa kuin ajamisen.
Jos järkevän matkan päässä on isompi tila, helpoin ratkaisu olisi tehdä rehut heidän kanssa samaan isoon aumaan ja hakea sieltä tarvittava määrä isommasta rintuuksesta. Olen käsitellyt nuoruudessa kahden lehmä tarpeita säilörehua päivässä ja kyllä täytyy sanoa, että kyllä oli koko lailla työllistävää yrittää pitää rintuus syksyisin pilaantumatta ja talvisin jäätymättä. Traktorin takakoussikkaan rehu revittiin talikolla navetan luo siirtoa varten ja siitä kottikärrillä navettaan kuljetettiin, kun ulko-ovea lähemmäs ei koneella saatu. En suosittele.
Joo kiitoksia kaikille vastauksista. Täytyy varmaan lähteä kokeilemaan tuota aumaa soravallien väliin, vaikka työlästä se on, se on varmaa. Mutta työlästä on moni muukin asia pikkukarjan kanssa, vaikka eläinmäärä onkin pieni.
Mutta hyvä säilörehu on kaiken onnistuneen ruokinnan perusta lypsävällä, pelkillä kuivilla heinillä on vaikea saada lehmiä lypsämään tai sekin että kuivaheinän täydentäminen on kallista. Paalirehu olisi muuten paras, mutta pilaantuminen ongelma ja kallisarvoista rehua menee hukkaan. Eikä lähiseudulla ole ketään aumaan tekijää, eikä edes tornipaikkoja vaan pyöröpaaliratkaisulla.
Rehun repiminen tornista tai aumasta käsin ei ole herkkua ollenkaan, totta. Ehkä jonkun pienen rehuleikkurin saattaisi vielä edullisesti saada jostain konehallin perukoilta.
Miten olisi, jos et edes yrittäisi säilörehua, vaan syöttäisit lehmillesi pelkää kuivaa heinää vanhan ajan malliin. Silläkin pääsee helposti noin 5000 maitokilon vuosituotoksiin ja lehmät voivat hyvin. Heinäalaa pitää olla noin hehtaari lehmää kohti.
Ostokuitit väkivalta