Viikonlopuksi paikallisia murteellisia sanoja tulkittaviksi:
1. lonita
2. myöti
3. yhetön
4. juottiissaan
5. raakasta
6. raakkasta
7. imakka
8. huahhuilla
9. janttuu
10. sujjuu
1. lonita
2. myöti
3. yhetön
4. juottiissaan
5. raakasta
6. raakkasta
7. imakka
8. huahhuilla
9. janttuu
10. sujjuu
Vastaukset 76
Vanhimmat
Mikä murre valtavasti erilaisia sanoja, ihailen tätä kielen rikkautta.
Tuosta jantuu tai janttuu sanasta oli puhetta joskus aikaisemmin. Ukko ainakin sanoi:
pakkanen eikun jantuu eli tarkoittaa yleensä lisääntymistä. Tässä tapauksessa kiristymistä. Tiedän osan noista muistakin, mutta tulkitkoon toisetkin.
Entäs päinvastanen tilanne; kun kova pakkanen laskee..
sanotaanko silloin meijän murteessa: "pakkanen hornisuu"??
En ole kuullut tuota. Voidaanhan sitä jossakin päin noinkin sanoa. Paljon jääpi sanoja kuulematta ja vaikka kuuleekin tuntemattomia sanoa, mutta ei ymmärrä niiden takoitusta, ne eivät jää mieleen. "Siä laahttuu" on hyvin tuttu sanonta meilläpäin.
Muistelen. että sanottiin: "Pakkanen hornistuu." Joskus myös: "Se mäni pakkanen persiilleen."
Hornistuminen näyttää tarkoittavan lämpenemistä. Pakkanen hornistuu. En kuitenkaan tuota missään kuullut. Tulisiko sanasta horna?
Saattopa olla, että sanovat . "Ilima hornistuu." Voi olla, että olen kullut sen muualla, kun Lieksassa.
Tunnustan, en minäkään muista 'hornistumisesta' kuullut meillä Lieksassa puhuttavan. Sana jäi Vikke Nilon -tarina kirjasta (K.Päätalo).
Sana 'horna' on hyvinkin mahdollinen kantasana.
Kaksi melkein samanlaista sanaa. Raakasta on väsyttää. Kylläpä raakasoo, muatakko pitäänöön männä. Rakkasta on jankuttaa tai pyydellä toistuvasti. Jos et oo raakkasemata.
Ei niin vanha sana, mutta mistä" letukka" tullut kun puhutaan usa-autoista?Joissakin yhteyksissä letukka tarkoittaa Chevrolettia.
Taitaapa tulla ChevroLET -sanan viimeisestä tavusta se letukka. Siinnä sanan alkuosassa, kun on niin paljon noita konsonantteja, että se ei oikein taivu suomalaisen suuhun.
Letukka tuo mieleen 60-luvun ja tanssilavat,Olavi Virrallakin oli useita Chevyjä,voit hyvinkin olla oikeassa letukan alkuperästä.
1.Valita jotain. 2.Olla mukana. 3.Ilman jotain. 4.Kiireinein. 5.Rakas- ihminen. 6.Kypsentämätön tuote. 7."makea". 8."etsiä" tai "hakea". 9."tasottuu". 10.Hyvin menee. Muuten kiitos hyvästä aloituksesta.
Minun käsitykseni ja tietouteni ennen kuin luin muiden vastauksia.
Osa on arvausta, ja osalla sanoista kuulin käyttöä eri tilanteissa.
1. lonita = valita hieman kielteisessä sävyssä sanottu
2. myöti = ei muistikuvaa, mutta luulisin sama kuin myötä
3. yhetön = olisiko sama kuin voe mahoton
4. juottiissaan = ei tästäkään mielikuvaa, mutta olisiko humalassa
5. raakasta = väsyttää
6. raakkasta = toistella jotain tai moittia, mutta kielteinen ilmaisu
7. imakka = kova ja teki kipeä, kuten isku
8. huahhuilla = kierrellä ja etsiä eikä löydä, olla vähän niin kuin pihalla kuljeskelussa, epätietoista
9. janttuu = ei muistikuvaa, mutta esimerkiksi maan tiivistymistä
10. sujjuu = menee hyvin, asia luistaa, myös venyttämällä jonkun asian laittamista, ja myös suksi suju kun luisti.
Myös sujuttaa jotain huonoa hyvän tuotteen sekaan.
Muutamassa kysymyksessä oltiin samaa mieltä. kiitos hyvästä vastuksesta.
Tein yhden kirjoitusvirheen." kiitos "sana pitää aloittaa isolla kirjaimella.
1 suvakki
2 mamu
3suvakki
4peräkammari
5suvakki
6matu
7peräkammari
8Jorma ärjäsi
9suvakki
10MV-lehti
Yhetön merkitsee jonkun asian loppumista."On taenneet murteen asijantuntiit hävitä yhettömiin tänä iltana, kun eivät vastoo." Vai lannistiko nimim. puikulapää kaikki vakuuttavilla vastauksillaan?
Sanasta sujjuu tulee ensimmäisenä mieleen luisto. Pielisjärven murteessa sen ensisijainen merkitys on mielestäni taipua, jonkin voiman vaikutuksesta.
Huuhuilun Kamuttaja kuvaili osuvasti. Oisko vielä harhailla sopiva sana kuvaamaan huuhuiluu. "Täytistäkö se siinnä huuhuiloo, pysysit yhessä kohti."
Taas sama höyry nikkeillä kam wl ja moni muu Jorma on paras
Tee lisää hyviä avauksia ja älä välitä tyhmistä kommenteista.
Kannattaako? Aivovammaiset sotkee tyhmillä kommenteilla kuitenkin jos on järkevä aloitus!
Ei niille pidä antautua nehän naurais räkäsen naurun.
Kysymäni sanat ovat peräisin vanhemmiltani, heidän vanhemmiltaan ja ympäristöstä kuultuja. Sanat siirtyvät sukupolvelta toiselle ja niihin voi tulla ajan myötä erilaisia vivahteita ja samalla myös hieman erilaisia merkityksiä. Sanalla voi olla eri paikkakunnilla hieman erilainen kirjoitustapa. Sanasta sanaan kirjakielelle kääntäminen on vaikeaa tai joskus jopa mahdotonta. Tässä ovat minun tulkinnat sanoille niin kuin olen niiden merkityksen aikoinani ymmärtänyt.
1. Lonita tarkoittaa valitsemista. ”Mitenkä kaavvan sinun pittää niitä hammeita lonita?”
2. Myöti, männä myöti tarkoittaa jonkin asian tai joidenkin asioiden asettumista kohdalleen, tasan tai ajallaan. ”Ehittiinpäs vielä junnaan, mäni ihan myöti”.
3. Yhetön tarkoittaa ei yhtäkään (yhdetön). ”On taenneet murteen asijantuntiit hävitä yhettömiin tänä iltana!” Hyvä esimerkki nimimerkiltä ”muistelua”.
4. Juottiissaan tarkoittaa tavaroiden hyvää järjestystä tai kohdallaan olemista. Ennen muinoin sanottiin ”juottiissaan kuin pässin munat”.
5. Raakasta tarkoittaa väsyttämistä. ”Minnuu jo raakassoo”.
6. Raakkasta tarkoittaa jonkin asian jatkuvaa pyytämistä. ”Lopeta jo se jonniijoutava raakkaseminen!”
7. Imakka tarkoittaa kipeän tuntua. ”Jopas se tuntu imakalta kun löen piäni kuapin ovveen”.
8. Huahhuilla tarkoittaa epämääräistä harhailemista. ”Kierrellä ja etsiä eikä löydä, olla vähän niin kuin pihalla kuljeskelussa”. Hyvä esimerkki kamuttajalta.
9. Janttuu tarkoittaa jonkin asian paranemista tai lisääntymistä. ”Pakkanen eikun jantuu”. Kun vanhalta isännältä (ei minulta) kysyttiin aviollisten toimien onnistumista, isäntä vastasi, että ne vain janttuut.
10. Sujjuu -sanalla (sujua) on todellakin monia merkityksiä. Se merkitsee mm. onnistumista, luistamista ja myös taipumista. ”Kylläpäs se tuo lankku sujjuu paenon alla”.
Osallistujilla oli hyvin paljon tietoa sanoista. Joitakin niistä käytetään vieläkin.
Oli sinulta taas hyvä ketju.
Olin luullut tietäväni lähes kaikki murteemme sanat, mutta nämä ketjut ovat paljastaneet minulle, etten ole tiennyt kuin osan, niistäkin osasta vain, ehkä yhden tai kaksi tarkoitusta sanalle, jolla on monta tarkoitusta.
Hyvä ketju.
Niin täydennän vielä, että oli taas useita sanoja joita en tiennyt ollenkaan.
Mitä merkityksiä tunnette huokasta -sanalle?
Huokasta tarkoittaa kirjakielellä huokaisemista. Voidaan huokaista rasituksen jälkeen levähtäessä eli hengähtää. Voidaan huokaista helpotuksesta jostakin tukalasta tilanteesta selviämisen jälkeen. Voidaan huokaista myös ihastuksesta tai huokaista lopullisesti viimeisen kerran. Voinee olla olemassa muitakin "huokasuja".
Kovaa ajamista. Se kun huokasi siihen suoralle, niin oli tutkassa 190.
Wanhalieksalainen ja moskarimiehillä kertoivat jo ne merkitykset joita minäkin tunnen.
Millaisia määriä ovat urkkosumma ja huntturi? Entäs kun otetaan kottia, riittääkö sen kuljettamiseen kottikärri?
Ei kasööri sitä kottii ihan urkkosummissa jakele. Pitää olla jo hyvähankkeinen työmua, jos sen kulettamiseen tarvihtoo kottikärrit. Lompsaan ne senvertaset markat sopii, jos niitä ylleesä suapi.
Huntturissa = ihan arviolta.
Minun mielestä jos ottaa kottii, niin tieliikennelain ja kalastuslain mukaan on vietävä köttikärrillä, muuten joutuu palauutamaan huntturissa sen, minkä on urkkosummassa saanut.
No se oli tarkalleen sanottu. Miärät lakipykälätii selevisi kertaheitolla.
etkö nää hullu se on karkumatkalla houruulasta olis saatava heti kiinni sanoo jorma
Urkkosumma, koko urakasta sovittu rahasumma, huntturi on noin, eli ei ihan tarkkaa, ja kottihan on palkkaennakko, ja jos on iso palkka ja iso kotti, niin voi kottikärri olla tarpeen!
Hyvin olet perillä määristä. Sananmukaisesti urkko on urakka ja siitähän tulee urakkasumma. Urkkosummalla oli ennen muinoin myös toisenlainen vivahde, eli ei ihan tarkka määrä, vaan arvio. "Maksoin tuosta mopon rottelosta ihan urkkosummassa sata markkaa".
Jatketaan vielä hieman. Mikäs se onkaan ruotsinkielisestä sanasta muotoiltu ruaspiikki?
Naula eli Värtsilän oksa.
Muistelen, että lieksalainen kirvesmies "Aarne Ulukki" sanoi ruaspiikeiksi oikein isoja nauloja, joita hän 65 vuotta sitten talonrakennustyömaallamme löi kämmenkupilla lankun kylkeen kiinni ja alkoi sitten vasaroida. Taisivat olla kuustuumanauloja ainakin.
Niin minunkin muistaakseni.
Tuo on aivan uusi nimitys minulle, mutta hauska, ja sattuva sellainen.
Mikäs on lehmänkenkä ja mikä on saparoveitsi?
Lehmänkenkä on sorkkarauta. Ennen aikaan, kun sikoja teurastettin kotona, lähetettin lapset sisääle hakemaan saparoveistä. Tämä siksi, että eivät olisi näkemässä sian ampumista. Kirvesmiehet laittoivat oppipojan hakemaan soikean reiän poraa timpurikaveriltaan. Saparoveistä ja soiken reiän poraa en ole koskaan nähnyt, liekkö olemassa koko vehkeitä.
Neliskulmaisen reiän pora on olemassa, olen käyttänytkin.
Yllätys, yllätys, se on kolmikulmainen.
No sitäkää työkaluu ei löyvy joka ukon pakista. Onko tosijaan pora, vai paremminkin jyrsin. Reijäntekovehe kuitennii.
Se on kolmileikkuinen jyrsin joka tekee sellaista neliönmuotoista työstörataa. Tähkiön Sepon opastuksella taas tehtiin poratalttakoneella neliskulmaisia reikiä puuhun aikoinaan Rauhalan kansalaiskoulussa. Käyrään makaroniin tulee reikä siinä vaiheessa kun makaronimassa tulee suulakkeesta ulos.
Oisikkii meleko hankala porata se reikä jäläkikäteen siihen makarooniin, se kun on tosijaannai käyrä. Sepon verstaassa se oli pylyväsporakone, jossa oli se talttasysteemi. Vai oliko se sittennii Elsisen puolella. En muista ihan tarkkaan, kun siitä on jo niinnii paljon aikoo.
Sorkkarauta on lehmänkenkä. Lapset käskettiin hakemaan saparoveistä sianteurastuspaikalle. Yleensä se oli naapurissa lainassa ja lapsia juoksutettiin mökistä toiseen niin että sika oli jo lihoina. Veistä ei löytynyt mistään, mutta lapset oli pois jaloista.
Meitä on kuulemma narrattu samalla tavalla. "Voe kehno niitä entisii ukkoja. " Aika veitikoita olivat.
Mikä on kunttakuokka? Mitä on kuntta?
Kuntta on turvetta.
Pieni korjaus, kuntta on oikealta nimeltään metsänpohjamatto.
no ei varmaan ole mitä tietäjät sanoo sinä olet salakamuttaja ja sotket tahalte
Molemmista kuulin käytettävän kuntta sanaa, joten olette molemmat oikeassa.
Metsänpohja se virallisesti taitaa olla, mutta turpeen nostosta puhuttiin kuntan nostona.
Mitäs on jussikko?
Appiukko tenhotti ettei jussikkoo syö. Tarkoitti sillä kaikenlaista heinää ja vihanneksia.
Hankala heinikko viikatteella niitettäväksi. Sisältää mätästuppaita. Mätttäissä paljon maa-ainesta, Viikate tylsyy.
Hyvin sanottu! Sehän on juuri tuota sitkeää heinämätästä, ja hankalaa niitettävää!
Mitäs silloin tapahtuu kun äelöttää?
Ei taida kukaan äelöttää? Kysyjä voisi kertoa jo.
Suattaa ola kuotta olo!
Huonovointisuus ja voimattomuus, johon saattoi liittyä myös ylenantaminen ( = nyk.oksentaminen). Tämä ns.tauti voi johtua ylirastuksesta sen aikaisissa raskaissa
töissä taikka liiasta väkijuomien nauttimisesta.
kiva selitys tunnut tietävän enemmän kun minä, pistä joskus omat sanat tänne
Monella olisi paljonkin tietoa, kun vain rohkenisivat kirjoittaa.
Sinulla täytyy olla joku joka täältä kertoo vanhalle poliisille mitä täällä tapahtuu .
Olen maalaistalosta syntyisin n.kuusikymppinen. Kuulin lapsena ja aikuisempanakin puhuttavan PALOVIINASTA..Luulin ja kuvittelin, että se on jokin Alkon myymä tuote kuten Jaloviina...Mutta näin se menee, vanhetessa viisastuu ja paloviina kuuluu olevan itse tehtyä/tiputettua aitoa kansallisjuomaa nim. = PONTIKKA
Eikös se oo kaiikki, tislaamalla valmistettu alkoholijuoma palpviinaa. Esimerkkinä Koskenkorva tai Vodka, niitähän saa Alkostakin. Erikseen ovat oluet, viinit ja muut marjamehut, nehän tehdää käymisprosessia hyödyntämällä.
Suomessa on paloviina, Englannissa brandy, Hollannissa brandewijn, Saksassa Branntwein, Islannissa brennivin, jne. Kyse ei ole pelkästään pontikasta, vaan yleensä viljasta tai perunasta teollisesti ”poltetusta” ja tislatusta viinasta.
Olet sitten aika paljon nuorempi, mutta jos olet asunut ikäsi Lieksassa, niin murrepohjasi on vankempi kuin minulla.
Minä joudun kaivelemaan paljon niitä lapsuuden ja tietysti nuoruudenkin ajan sanoja.
Noista viinoista en tiedä mitään, kun olen ollut "raivoraitis" koko ikäni.
Myrkkynuolikääpiöt kiertää pensaikossa ja rummuttaa tuoreimmat tiedot.
Ja pöytäviinaahan sanottiin aikoinaan tikkuviinaksi, kun se oli selluloosasta tehtyä!
Olen kullut pöytäviinasta , myös leikillisen sanonnan "huonekaluviina." Ja senkin, että tikkuviinasa, voi saada tukkihumalan. Pitäneekö paikkansa?
Hauskasti sanottu