EUssa tulee Saksan ja Ranskan vaikutusvalta kasvamaan. Niinpä Suomen koulujen kieliopintoja pitäisi hieman suunnata uudelleen. Saksan- ja ranskankielen opintoja pitkinä kielinä pitäisi vähitellen lisätä. Kauppasuhteet erityisesti Saksaan tulevat vahvistumaan, joten saksankielentaitoisia tarvitaan lisää. Englanti ei huoli tulevaisuudessa enää myöskään suomalaisia jatko-opiskelijoita, koska siellä vihataan ulkomaalaisia. Näin ollen tieteeliset kontaktit suuntautuvat entistä enemmän Saksaan.
Brexitin vaikutukset koulujen kieliopintoihin
AnAufHinterIn
1248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Britit käyvät kauppaa edelleen kuten USAkin. Pyrkivät todennäköisesti EFTA-sopimukseen kuten Sveitsissä tai entisen kaltaiseen EEC-sopimukseen, mutta ei ETA-sopimukseen. ETA-sopimus on kalliimpi ja pääsyä ei ole päätöksentekoon kuten ei Norjassa eikä Islannissakaan.
Saksan ja Ranskan painoarvot nousevat. Saksaa osataan perinteisesti myös entisissä Itäblokin maissa. Vasta nuoremmat ikäluokat ovat opiskelleet englantia. Näin oli Suomessakin. Ns. suuret ikäluokat lukivat saksaa yhtä paljon tai enemmän kuin englantia. Oppikoulussa, johon pyrittiin pääsykokeiden kautta, puolet tai enemmän luki vieraana kielenä vain saksan ja vasta lukiossa lyhyen englannin, siis vielä koko 1960-luvun. Kansakoulussa, oppivelvollisuuskoulussa, ei luettu vieraita kieliä ollenkaan. Pakkoruotsi on uusi asia. Se tuotiin vasta peruskouluun, johon siirryttiin ensin pohjoisessa ja idässä 1970-luvulla asteittain, pääkaupunkiseudulle viimeisenä.
Ruotsin valinnaisuus on jatkossa aivan välttämätöntä, kun kielivarantoa täytyy laajentaa. Peruskoulussa pitää oppia englannin lisäksi saksaa, ranskaa, venäjää ja espanjaa enemmän.