Tuntuu koko ajan siltä että oon yksin, kaikki ajattelee että menisit jo muualla, ei me haluta olla sun kaa.
Lukittaudun joka välkkä koulun vessaan ja itken siellä, viiltelen käsivarteeni ja ajattelen mitä tapahtuisi jos jonain päivänä vaan tappaisin itteni. Sit mun äiti ajattelee että oon hirveen läski vaikka oon ihan normaalipainonen joten yritän salaa pudottaa vähän painoo olemalla syömättä koulussa ja syödä kotona mahdollisimman vähän. Sit mun äiti on kans sanonu että oon ilkee, itsekäs ja epäreilu, mun pikkusisko vihaa minua ja isosisko ei välitä minusta. On koko ajan tosi epätodellinen olo kuin oisin unessa mutta vielä epätodellisempi. Minulla ei ole yhtään kaveria ja tälläkin hetkellä olen koulun vessassa viiltelemässä ku pitäs olla syömässä jotai.
Tiiättekö mikä auttais tähän?
Lukittaudun joka välkkä koulun vessaan ja itken siellä, viiltelen käsivarteeni ja ajattelen mitä tapahtuisi jos jonain päivänä vaan tappaisin itteni. Sit mun äiti ajattelee että oon hirveen läski vaikka oon ihan normaalipainonen joten yritän salaa pudottaa vähän painoo olemalla syömättä koulussa ja syödä kotona mahdollisimman vähän. Sit mun äiti on kans sanonu että oon ilkee, itsekäs ja epäreilu, mun pikkusisko vihaa minua ja isosisko ei välitä minusta. On koko ajan tosi epätodellinen olo kuin oisin unessa mutta vielä epätodellisempi. Minulla ei ole yhtään kaveria ja tälläkin hetkellä olen koulun vessassa viiltelemässä ku pitäs olla syömässä jotai.
Tiiättekö mikä auttais tähän?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Äitis on oikeessa, nouse nyt sieltä pöntöltä saatanan säälittävä kakara ja tapa ittes.
Jätä ainakin trollit huomiotta.
Kannattaa ehdottomasti mennä puhumaan jollekulle, olipa tämä sitten ammattilainen, ystävä tai ylipäätään joku, joka kuuntelee. Kenenkään ei tarvitse sietää tuollaista oloa. Jokaisella ihmisellä on tarve tulla kuulluksi omista huolistaan, eikä niitä saa padota sisälleen.
Siitä kannattaa aloittaa.
Jokainen ihminen on arvokas ja jokaisella on oikeus tuntea itsensä yhtä arvokkaaksi kuin muut ihmiset. Niin sinulla kuin minullakin.
En usko että se äitisi ja siskosi oikeasti ajattelee sinusta noin. Kysy vaikka heiltä. Ja entä isäsi sitten?
He sanoivat minulle niin.
En ole koskaan ollut kovin läheinen isäni kanssa
Hei
Tarvitset ehdottomasti apua. Viiltely on vakava merkki siitä, että asiasi eivät ole kunnossa. Se on merkki syvästä ahdistuksesta. Mitä jos menisit juttelemaan koulun terkkarin tai kuraattorin kanssa. Hän osaa kuunnella ja auttaa sinua eteenpäin.
Missään tapauksessa et voi jäädä yksin näiden asioiden kanssa. Siten ne eivät parane vaan pikemminkin pahenevat.
Tee hyvää itsellesi ja hae apua. Olet arvokas ja ainutlaatuinen, pidä itsestäsi huolta.
Lämmöllä,
pappi Elisabet
En osaa puhua tunteistani
Kerää rohkeutesi sillä ei tässä maailmassa ole oikeasti mitään pelättävää. "There's nothing to fear than fear itself" Mene pää pystyssä kaikkialle ja rohkeasti "valtaa tila" mihin ikinä menetkin. Tämä on hyvin vaikeaa ja voit kohdata pilkkaa, häpeää, vihaa ja nöyryytystä, mutta jos olet periksiantamaton niin tulet aina selviämään ja olet esimerkkinä muille. "Tee sitä mitä muut ei tee ja mee sinne minne muut ei mee". Tiedän miltä tuntuu hautoa itsemurhaa, mutta olen aina kieltäytynyt kuolemasta ja jos kaikki on ollut ylivoimaista niin olen tiennyt sen olevan vain väliaikaista. Elämä on positiivista, vaikka se näyttää ympärillämme toiselta. Opiskele ja lue heistä, jotka ovat nousseet kurjuudesta omille jaloilleen ja lue heidän opetuksia, jotka hyvyydestä ja itsekurista puhuvat. Elämä on matka, johon kannattaa valmistautua tiedolla, jonka muut meitä täällä ennen eläneet ovat meille jättäneet. Muista tämä aina elämässäsi.
Ei haittaa vaikket osaisi puhua tunteistasi. Ei siinä ole mitään vaatimustasoja. Kuraattori, terkkari tms. ovat ammattilaisia ja osaavat auttaa sinua purkamaan tilannettasi. Luota siihen ja rakasta itseäsi niin paljon, että haet apua.
Pappi E
Aina jos meinaan puhua tuntemattomille niin jännittää ja tulee semmonen olo että varmaan liiottelen kaiken ettei se oo niin paha ja muut ei ymmärrä kun oon huono selittää
Se on ymmärrettävää. Jännittäminen on niin yleistä, että melkein jokainen jänskättää joskus. Olet tosi hyvä ilmaisemaan ajatuksiasi kirjoittamalla. Se viittaisi siihen, että osaat kyllä puhua kunhan sinua lempeästi rohkaistaan. Tuntemattomasta tulee vähitellen tuttu kun alat luottaa häneen ja hän tutustuu sinuun. Voisit vaikka näyttää tämän viestiketjun alkajaisiksi hänelle..
Ei ongelmista puhuminen ole liioittelua. Sinulla on oikeus omiin ongelmiisi ja tunteisiisi. Sen myöntämisestä lähtee tie kohti parempaa elämää.
Muista: olet ihana ja arvokas ihminen. Riippumatta siitä miltä juuri nyt tuntuu.
Elisabet