kun vaihdoin hoitoalalta visuaaliselle alalle, niin jotkut opiskelukaverit kysyivät uudessa koulussa että olenko aina sitten piirtänyt. Huvittavaa siinä se, että olin tuolloin päälle 20v, jolla sattui olemaan aikaisempi tutkinto hoitoalalta. Siis ihan kuin samanikäinen ois kysynyt tuon kyssärin 10v vanhemmalta henkilöltä. Nykyään olen ollut uuden alan töissä jo monta vuotta. Joskus töissäkin joku hupsu kysynyt että olenko sit aina piirtänyt... Jotkut luulee, että olen vasta pari vuotta sitten tyyliin aloittanut piirtämisen. Tai kiinnostukseni visuaalisiin asioihin, kun piirtäminen on taito, joka sulla on ollut aina tai ei ole. Sama kuin kysyisi, että oletko aina hoitanut, jos lähtee opiskelemaan hoitoalaa.
Onko teillä ollut vastaavia hupsuja kyssäreitä?
Onko teillä ollut vastaavia hupsuja kyssäreitä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Häh? En ihan ymmärtänyt, mutta mainiota, että joku löytää löytää huvittavuutta ihan tavallisista kysymyksistä. Jo 10-vuotiaalta piirtäjältä voi kuka vain nuorempi tai vanhempi kysyä, onko tämä aina piirtänyt.
Muuten piirtämistaitoakin voi oppia aika paljon, se vain ei ole itsestään, vaikka toisten kiinnostus ja taipumus on vahvempi. Siinäkin opetus ja harjoitus tekee mestarin.
Ainahan sitä elämän varrella joutuu kummallistenkin kysymysten eteen. Lukemattomia kertoja saa vastata kysymyksiin, oletko aina tehnyt sitä tai tätä. Tai milloin aloitit tuon tai tämän harrastuksen. Tai miten kiinnostuit siitä tai tästä. Tämähän on sellaista normaalia juttelua vain, ei se jää kummemmin edes mieleen.
On mustakin hupsua kysyä ammattikitaristilta, että onko aina soittanut kitaraa. Tuskin kaveri on vasta aikuisiällä huomannut olevansa musikaalinen. Musikaalisuus on lahja, ei sitä voi oppia. Voi opetella soittaa välineitä, mutta ei sitä musikaalisuutta. Se on kyky luoda melodioita. Ymmärrän vielä jos 10v lapselta kysyy.