Elikkäs nuorempi koirani 1vuotias on jo vähän pidempään kiusannut vanhempaa 7vuotiasta koiraani. Ikäväksi asian tekee se, että kokoeroa on huomattavasti ( 40kg!) ja se, että vanhempi koira on ihan nössö ja liian pitkäpinnainen. Nuorempi koira siis ihan ajankulukseen härkkii tätä vanhempaa, koittaa saada leikkimään, menee herättelemään kesken unien jne. Sitten on kova meteli rähinä ja pahimmassa tapauksessa pienempi koirani joutuu isomman tallomaksi. Yksi jalkavamma jo aiheutunut. He osaavat myös leikkiä ja rähistä keskenään nätisti, enkä silloin puutu asiaan. He myös nukkuvat lähekkäin ja vanhempi koira pesee nuoremman korvia ja hoitaa häntä. Mitään vihasuhdetta ei siis taustalla ole, ainoastaan toisella on tylsää.
Tiedän, että aktivointia nuoremmalle pitäisi järjestää paaaaljon, mutta oma jaksamiseni on tosi kortilla. Elämässä tapahtui jotain mikä aiheutti masennuksen ja tässä sitä kysytään voimia kaiken keskellä vielä koirien välejäkin selvittämään.
Olen yksinkertaisesti vaan eristänyt nyt isomman koiran portin taaksen AINA kun huomaan, ettei kyse ole leikistä ja kun näen vanhemman koiran olevan "pulassa". Ja päästänyt takaisin huoneeseen vasta kun se on mennyt maate rauhoittumaan. Se onkin auttanut ja nuorempi on tajunnut mistä kysymys.
En vain tiedä onko tämä ainoa olemassa oleva tapa toimia tilanteessa?
Lisäksi olen ottanut meille "omaa aikaa" vanhemman koiran kanssa, niin että nuorempi on portin takana. ( koska nuorempi ei antaisi kenenkään huomoida vanhempaa koiraa, häntä vaan koko ajan pitäisi huomioida, hänelle vaan jutella, häntä vaan leikittää jne)
Mutta tässäkin nuorempi ikäänkuin kostaa(?) tämän vanhemalle päästyään taas portin takaata pois. Miten tulisi siis toimia oikein koiran näkökulmasta katsottuna? Tarkoitus ei ole lisätä kahnausta vaan tavoitteena yhteinen hyvä elämä kaikille.
Otan mielelläni vinkkejä vastaan!
Tiedän, että aktivointia nuoremmalle pitäisi järjestää paaaaljon, mutta oma jaksamiseni on tosi kortilla. Elämässä tapahtui jotain mikä aiheutti masennuksen ja tässä sitä kysytään voimia kaiken keskellä vielä koirien välejäkin selvittämään.
Olen yksinkertaisesti vaan eristänyt nyt isomman koiran portin taaksen AINA kun huomaan, ettei kyse ole leikistä ja kun näen vanhemman koiran olevan "pulassa". Ja päästänyt takaisin huoneeseen vasta kun se on mennyt maate rauhoittumaan. Se onkin auttanut ja nuorempi on tajunnut mistä kysymys.
En vain tiedä onko tämä ainoa olemassa oleva tapa toimia tilanteessa?
Lisäksi olen ottanut meille "omaa aikaa" vanhemman koiran kanssa, niin että nuorempi on portin takana. ( koska nuorempi ei antaisi kenenkään huomoida vanhempaa koiraa, häntä vaan koko ajan pitäisi huomioida, hänelle vaan jutella, häntä vaan leikittää jne)
Mutta tässäkin nuorempi ikäänkuin kostaa(?) tämän vanhemalle päästyään taas portin takaata pois. Miten tulisi siis toimia oikein koiran näkökulmasta katsottuna? Tarkoitus ei ole lisätä kahnausta vaan tavoitteena yhteinen hyvä elämä kaikille.
Otan mielelläni vinkkejä vastaan!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mielestäni ihan oikeansuuntaisesti toimit. Yksivuotias on vielä niin kakara että sen pitää uskoa vanhemman auktoriteettia. Ongelma tulee kun vanhempi on selvästi heikompi. Koirien leikkihän on aina haastavaa, siinä myös mitellään voimia. Toimisin samoin kuin sinä, olisin vanhemman puolella ja tukena. Nuorempi pistetään kuriin ja sanaa on uskottava kun kielletään riehunta. Se on nuoren luonteen kehitykselle parempi ettei ala luulla itsestään liikoja. Tarpeeksi ikääntyessään vanha koira yleensä luopuu asemastaan, se voi kyllä tapahtua rajustikin yhteen ottaen . Kun itse pidät tiukasti määräysvallan tilanteissa, vältytte pahoilta tappeluilta.