Ketjuissa on ollut joskus juttuja menneiden polvien kinnulalaisista.
Muistaako kukaan muu 1960-luvun Kinnulasta tämän kylällä kiertäneen Huuko-persoonan?
Huuko oli hieman yksinkertainen, ehkä lievästi kehitysvammainen. Vakituista työpaikkaa ei ollut. Huuko eleli pientä elämäänsä poikamiehenä nykymittapuun mukaan äärimmäisessä köyhyydessä. Sosiaalihuolto oli vielä tuolloin 1950-1960 -luvuilla lapsenkengissään.
Huuko kierteli talosta taloon kirkonkylän alueella. Autteli muita kantamalla halkoja ja toimittamalla pikku asioita. Palkaksi Huuko sai istahtaa talon ruokapöytään, rahaa Huukolla harvemmin oli. Saunaankin Huuko joskus mukaan kutsuttiin.
Muistan Huukon olleen joskus meillä perunannostotalkoissa.
Joskus kuitenkin jokunen lantti oli eksynyt Huukonkin taskunpohjalle. Tällaisena ilonpäivänä Huuko kävi ostamassa kaupasta tai kioskilta pilsneriä. Pikku kekkulissa Huuko sitten huvitti meitä lapsia huojumalla hassunkurisesti.
Pilsnerin lisäksi kaupasta Huuko saattoi ostaa Kölninvettä eli Eu de Golognea.
Sehän oli tuohon aikaan melko puhdasta viinaa, joten sitäkin muistan kinnusjuoppojen juoneen viinanpistokseensa.
En oikein muista, missä Huuko asui. Oliko joku pikkuruinen kylmä mökki kylän laidalla?
Eräänä kesäisenä aamuna noin vuonna 1970 Huuko löytyi sitten istumassa pihakeinussa. Poisnukkuneena.
Eipä ollut varmaan kukaan lääkäri Huukoa tutkinut taikka lääkkeitä sydänvaivoihin määrännyt. Eipä silti, tuskin Huukolla lääkkeisiin olisi rahaa ollutkaan.
Olisko kellään muitikuvaa tai tarinoita Hugosta?
Muistaako kukaan muu 1960-luvun Kinnulasta tämän kylällä kiertäneen Huuko-persoonan?
Huuko oli hieman yksinkertainen, ehkä lievästi kehitysvammainen. Vakituista työpaikkaa ei ollut. Huuko eleli pientä elämäänsä poikamiehenä nykymittapuun mukaan äärimmäisessä köyhyydessä. Sosiaalihuolto oli vielä tuolloin 1950-1960 -luvuilla lapsenkengissään.
Huuko kierteli talosta taloon kirkonkylän alueella. Autteli muita kantamalla halkoja ja toimittamalla pikku asioita. Palkaksi Huuko sai istahtaa talon ruokapöytään, rahaa Huukolla harvemmin oli. Saunaankin Huuko joskus mukaan kutsuttiin.
Muistan Huukon olleen joskus meillä perunannostotalkoissa.
Joskus kuitenkin jokunen lantti oli eksynyt Huukonkin taskunpohjalle. Tällaisena ilonpäivänä Huuko kävi ostamassa kaupasta tai kioskilta pilsneriä. Pikku kekkulissa Huuko sitten huvitti meitä lapsia huojumalla hassunkurisesti.
Pilsnerin lisäksi kaupasta Huuko saattoi ostaa Kölninvettä eli Eu de Golognea.
Sehän oli tuohon aikaan melko puhdasta viinaa, joten sitäkin muistan kinnusjuoppojen juoneen viinanpistokseensa.
En oikein muista, missä Huuko asui. Oliko joku pikkuruinen kylmä mökki kylän laidalla?
Eräänä kesäisenä aamuna noin vuonna 1970 Huuko löytyi sitten istumassa pihakeinussa. Poisnukkuneena.
Eipä ollut varmaan kukaan lääkäri Huukoa tutkinut taikka lääkkeitä sydänvaivoihin määrännyt. Eipä silti, tuskin Huukolla lääkkeisiin olisi rahaa ollutkaan.
Olisko kellään muitikuvaa tai tarinoita Hugosta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
En ollut itse edes elossa tuolloin, mutta kuulostaa hauskalta henkilöltä!
Muistan Hugon. Asui Muholassa vähän Pasalasta eteen päin (en muista tien virallista nimeä) joen yli ja siinä ylämäen päällä.
Pasaselta peeveli. Pasala on sen tien loppupäässä.
Joskus 1960-luvun puolivälissä Hugo katkoi ja pilkkoi Osuuskaupan halkoja siinä kahvilarakennuksen takana. Meitä oli muutama lestiläispoika ja odoteltiin koulun jälkeen linja-autoa ja siinä odotellessa autettiin Hugoa halkojen katkomisessa ja pilkkomisessa. Siitäkös Hugo oli mielissään.