Miksi työssäkäyviä jotka pärjäävät työllään pitää subventoida tulonsiirroin kuten esim. asuntolainojen korkovähennysoikeus. Tai miksi yhteiskunnan pitää subventoida etuoikeutetussa asemassa olevai opiskelijoita kun he voivat ottaa lainaa. Nämä rahat ovat pois niiltä jotka oikeasti tarvitsevat yhteiskunnan tukea. Toivon sitten hieman mielenkiintoisempaa kommentointia joka ei liiku allekirjoittaneen henkilössä vaan asiassa.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Paidassa, ruma ystävä paidassa, ei henkilössä
Eli mitä sanottavaa itse asiaan?
Punaisten pallojen ritarina tiedät itsekin, ettei aloituksessasi ole asiaa, pelkkää toistoa. Papukaijaefekti on nimitys useimmille ulostuloillesi.
Asiahan on aivan kristallinkirkas jota täytyy toistaa siksi että Hyvinvointivaltio on näköjään kaiken muun ohella tappanut ajattelukyvyn,
Toistetaan nyt vielä. Miksi yhteiskunnan pitää subventoida niitä jotka pärjäävät ilmankin. Tai miksi yhteiskunnan pitää subventoida taiteen tekemistä? Tai huippu-urheilua?
Tästä samasta asiasta puhui mm. Heikki Pursiainen loistavassa kirjassaan "Paska Suomi".
Mihin tarvitaan lapsilisiä, eläkkeitä, ilmaista koulutusta tai maataloustukia jokainen tulkoon omillaan toimeen
Ainakin keski- ja hyvätuloisten lapsilisät pitäisi poistaa. Joskus kun kuuntelee nykypäivän pilalle hemmoteltujen opiskelijoiden marinaa tulee mieleen että lukukausimaksut olisivat poikaa.
Asuntolainojen korkovähennysoikeus luotiin aikana, jolloin korot olivat nykytasoon nähden moninkertaiset. Erityisesti niillä, jotka eivät saaneet valtion tukemaa arava-lainaa. Koettiin reiluksi, että myös kovalla rahalla asuntonsa hankkineet saivat näin valtion tukea.
Kovan rahan asuntojen korkovähennysoikeus myös kevensi valtion ja kuntien moraalista velvollisuutta vastata asuntotuotannosta, jolloin julkinen valta säästi myös investointikuluistaan. Säästöt voitiin käyttää johonkin hyödyllisempään. Vältyimme sosialistiselta ajattelutavalta, jonka mukaan asuntojen rakentaminen on yhteiskunnan tehtävä.
Korkotason pudottua asuntolainojen korkovähennysoikeuden merkitys on pienentynyt ja sitä on huomattavasti laskettukin. Jos korkotaso säilyy edes kutakuinkin nykyisellään, vähennyksestä todennäköisesti luovutaan ajan mittaan kokonaan.
Lainalla opiskeluun ei sen sijaan ole enää paluuta, koska liian harvat nuoret ovat nykyisessä työllisyystilanteessa valmiita ottamaan lainaa monivuotisia yliopisto-opintoja varten, Kaikkia haluaisivat ammattikouluun.
Mikäli korot eivät lähde nousuun ja ole vähintään nelinkertaisia kolmenvuoden päästä - kusessa ollaan. Eli talous ei toimi omillaan, vaan elellään edelleenkin keskuspankin tuen varassa.
"Lainalla opiskeluun ei sen sijaan ole enää paluuta, koska liian harvat nuoret ovat nykyisessä työllisyystilanteessa valmiita ottamaan lainaa monivuotisia yliopisto-opintoja varten, Kaikkia haluaisivat ammattikouluun."
Eli etuoikeutetussa asemassa olevat opiskelijat olettavat yhteiskunnan hoitavan kaiken heidän puolestaan.
Eivät oleta, päinvastoin. Nykyopiskelijoistahan suuri osa käy töissä opintojen ohessa ympäri lukuvuoden. Rahoittavat sillä tavalla sen osuuden, minkä me otimme lainana.
Mikäli ilmainen opintoraha kuitenkin poistettaisiin kokonaan, liian moni nykyopiskelija nostaisi kätensä pystyyn, sillä sen opintorahankin hankkiminen töitä tekemällä alkaisi olla liian vaikeaa.