muuta vesilinnustoa vaikka usein kuulee metsästäjien näin väittävän. Uudessa Linnut-lehdessä on selvitys jossa ei ole yhtään joutsenen uhkaa tukevaa väitettä..
joutsen ei uhkaa
repe
211559
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Istuppa jonakin päivänä sellaisen metsälammen reunalla jossa elelee joutsen ja seuraa sen toimia. Kaikki alueelle tulevat eläimet ajetaan suht agrressiivisesti pois. Ei ainakaan muut linnut pääse pesiytymään.
Itse ole useita vuosia istuskellut kalliolla, jolta näkyy joutsenen pesälle. Samalla lahdella pesii härkälintu, punasotka, heinäsorsa ja pikkulokkiyhdyskunta (lähimmät pesät 5m joutsenen pesäkummusta). Elo lahdella on juuri niin leppoisaa, kuin sen tutkimusten mukaan sen pitäisikin olla.
Joutsenen agressiivisuus muita vesilintuja kohtaan on sitkeä maalaislegenda, jolle ei ole mitään katetta todellisuudessa. Pesivä joutsen on agressiivinen lajitovereilleen, niin kun reviirilinnun kuuluukin olla.
Joutsenet ovat hyvä suoja muille linnuille pesimäaikana. Joutsen häätää pesintäänsä kohdistuvat uhat pois, muut eläimet se jättää rauhaan.
Tuollaisia suhteellisen pieni metsälampia joita meilläpäin. Sopinee tulla katselemaan mikäli ei usko...
on minullakin. Sorsapesueet häipyy joutsenen alkaessa pesiä. Väljemmillä vesillä näyttävät sopivan.
poikuemääriä ja mitä lajeja niillä lammilla oli ennen joutsenten tuloa.
Oletteko tosiaan suorittaneet poikuelaskentoja, vai onko kyse mutusta, jota muokkaa metsästäjien uskontunnustus joutsenen agressiivisuudesta muita vesilintuja kohtaan. Miksi tutkijat ja lintuharrastajat eivät koskaan löydä näitä sorsista autioituneita lampia?
pienet metsälammet ovat varsin tyhjiä vesilinnuista, koska niissä ei ole koskaan niitä ollutkaan. Joku sinisorsa, telkkä, ehkä joskus tavi asustaa tällaisilla pikku metsälammilla. Kiertelen tällaisia lampia puolityökseni ja useimmiten ne ovat varsin tyhjiä. Ainoa laji jolle näkisin pientä uhkaa on kaakkuri, joka pesii mielellään tällaisen metsälammen saarekkeessa ja jos laulujoutsen kerkiää siihen saarekkeeseen ensin (kuten yleensä varhaisempana muuttajana kerkiää), niin kaakkuri ei voi enää siihen asettua.
että selityksesi osuu melko oikeaan.
Kaakkurinkaan suhteen en olisi huolissani.
Kaakkuri pesii mielellään pieniin saarekkeisiin, kun taas joutsen kasaa pesäkumpunsa yleensä rannalle.
Yksi kaverini on tehnyt n.50 "keinosaarta" kaakkureille. Ainakaan näillä lammilla ei ole ollut mitään ongelmia joutsenten kanssa.
Samalla lammellahan ne mahtuvat muuten pesimään aivan hyvin, vaikka eivät minusta olekaan mieltyneet samantyyppisiin lampiin.
Hehtaarin suuruisista lintuvesiallikoista on kokemusta. Niillä oli ennen useampia sorsapoikueita. Joutsenten myötä ovat tyhjentyneet. Havainnot perustuvat koiran kanssa tapahtuneeseen metsästykseen. Koira löytää suunnilleen kaikki linnut ja ajaa ylös tai ulos myös sulkasatoiset.
ollut lailliseen aikaan liikkeellä, niin ei sorsapoikueiden enää pitäisi pesälammilla metsästyksen aikohin ollakaan.
Poikueiden toteamiseksi on oltava liikkeellä toukokuun puolivälistä kesäkuun loppuun.
Tunnen kyllä erilleen aikuisen ja nuoren linnun. Aiemmin siellä oli metsästysaikaan pieniä parvia enimmäkseen nuoria lintuja. Tilannetta olen seurannut vain metsästysajan osalta. En tiedä karkoittaako joutsen sitten myöhemmin sorsat. Myös sulkasatoiset näyttävät kaikonneen.
Mikä joutsenista, vaiko kaikki yleisesti?
puhutaan joutsenesta, tarkoittaa se laulujoutsenta, vaikka ministeri Korkeaoja ei tätä tiedäkään.
Sitten jatkamme tästä. Kun siis on todettu, ettei laulujoutsen aiheuta mainittavaa uhkaa muille linnuille, mikä on tilanne muiden joutsenten kohdalla?
Henkilökohtaisesti olen lisäksi sitä mieltä, että olisi huomattavasti parempi puhua asioista oikeilla nimillään, väärinkäsitysten ehkäisemiseksi. Esimerkiksi, jos puhun tiasista, viittaanko silloin yleisesti tiaslintuihin, vai vaikkapa vain talitiasiin?
on ilmeisesti sama myös kyhmyjoutsenen kanssa. Siitä ei tosin liene vielä vankaa tieteellistä näyttöä, ainoastaan lintuharrastajien havaintoja ja "perstuntumia". Tutkimus on kyllä käsittääkseni tekeillä.
Kaikki lintuja harrastavat tuntevat "pelkkänä" joutsenena vain laulujoutsenen. Pelkkänä tiaisena ei tunneta mitään tiaista.
On toki hyvä, että puhuttaessa lintuja tuntemattoman ihmisen kanssa, käytetää "virallista" laulujoutsen nimeä.
laulujoutsen eli joutsen on monissa lintukirjoissakin. Kyhmyjoutsen sen sijaan mainitaan aina kyhmyjoutsenena. Mutta muuten olen samaa mieltä että väärinkäsityksen välttämiseksi on syytä puhua laulujoutsenesta,
Laulujoutsenesta käytetään nimitystä joutsen, sillä suomalainen kansa on tuntenut sen paremmin, kuin kyhmyjoutsenen.
tapelkaa jostai sirristä.köyttäytykää johonkin lintutornii huutamaa iskulauseita.
kerrankin näin..että voi edes jutella rauhallssesti - mut sekään ei kaikille kelpaa..tappele sinä jos sua tappeleminen niin kiinnostaa
on kyse nimeen omaan luonnonsuojelukysymyksestä toisin kun monessa muussa täällä palstalla esiintyvästä huuhaasta..
Minulla on saaressa mökki, jossa ei asuta jatkuvasti koko kesän. Joutsenista on ollut harmia siitä syystä koska ne tulevat poissa ollessamme terasseille tarpeilleen. Olen kiertänyt mökin ja savusaunan lippusiimoilla. Nyt eivät ole tulleetterasseille, mutta kylläkin piha-alueelle, eikä ole kiva siivota niiden jätöksiä. En voi kokosaarta kiertää lippusiimoilla. Kerro mistä apu? Marjatta on kiitollinen.