Miten kovalenttisen vedyn elektronipari muodoostuu

Varmaan aika yksinkertainen Kemiaa pidemmälle opiskelleille, mutta jos olen käsittänyt kovalenttisen sidoksen oikein, kyseessä on aina saman alkuaineen sitoutuminen tai sen elektronien sitoutuminen saman alkuaineen kanssa?

Vedyllä ei ole,kuin yksi elektroni, ja eikä näin olleen yhdistyessään toisen vedyn kanssa yllä koskaan elektroni-oktettiin. Rittääkö tässä tapauksessa pelkkä täysi uloimman elektronikuoren täysi elektronimiehitys (2), vai pitääkö aina olla oktetti kyseessä? Onko tässä jokin poikkeus kenties, jota en ole koskaan kuullut?

Divetyoksidin ymmärrän, kun molemmat vetyatomit luovuttavat oman elektroninsa hapelle, syntyy kaksi elektroniparia, ja happi saavuttaa elektroni-oktetin.
1314
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

”kyseessä on aina saman alkuaineen sitoutuminen tai sen elektronien sitoutuminen saman alkuaineen kanssa?”

Kyllähän kaksi eri alkuainetta voi sitoutua kovalenttisinsidoksin toisiinsa. Sanothan itsekkin tuolla veden, jossa vedyt ovat kiinnittyneet happeen. Kovalenttisessasidoksessa jaetaan elektroneja.

”Vedyllä ei ole,kuin yksi elektroni, ja eikä näin olleen yhdistyessään toisen vedyn kanssa yllä koskaan elektroni-oktettiin. Rittääkö tässä tapauksessa pelkkä täysi uloimman elektronikuoren täysi elektronimiehitys (2), vai pitääkö aina olla oktetti kyseessä? Onko tässä jokin poikkeus kenties, jota en ole koskaan kuullut?”

Oktetti on vain yksi pysyvistä elektronirakenteista. Sääntö on, että alkuaineet pytkivät aina täyttämään uloimman elektroni kuorensa. Tosin joskus on helpompaa luovuttaa ylimääräiset pois kuten ryhmien yksi ja kaksi metalleilla.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


jerzunposti kirjoitti:

Varmaan aika yksinkertainen Kemiaa pidemmälle opiskelleille, mutta jos olen käsittänyt kovalenttisen sidoksen oikein, kyseessä on aina saman alkuaineen sitoutuminen tai sen elektronien sitoutuminen saman alkuaineen kanssa?

Vedyllä ei ole,kuin yksi elektroni, ja eikä näin olleen yhdistyessään toisen vedyn kanssa yllä koskaan elektroni-oktettiin. Rittääkö tässä tapauksessa pelkkä täysi uloimman elektronikuoren täysi elektronimiehitys (2), vai pitääkö aina olla oktetti kyseessä? Onko tässä jokin poikkeus kenties, jota en ole koskaan kuullut?

Divetyoksidin ymmärrän, kun molemmat vetyatomit luovuttavat oman elektroninsa hapelle, syntyy kaksi elektroniparia, ja happi saavuttaa elektroni-oktetin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu