Ilmastonmuutos on tiedettä, mutta sen ehkäisy vaatii poliittista yksimielisyyttä.
Samoin oli 1980-luvulla, kun happosateet uhkasivat tappaa Euroopan metsät. Poliittinen yhteisymmärrys löytyi ja happopäästöt pantiin lainsäädännöllä kuriin.
Samoin oli 1980-luvulla, kun happosateet uhkasivat tappaa Euroopan metsät. Poliittinen yhteisymmärrys löytyi ja happopäästöt pantiin lainsäädännöllä kuriin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei 1980-luvulla happosateet metsiä Keski-Euroopassa tuhonneet. Kyseessä olivat tuhohyönteiset. Keppihevosella jöns taas ratsastaa palstalla.
Happosateet heikensivät puiden vastustuskyvyn jolloin hyönteiset ja kasvitaudit pääsivät tappamaan ne.
Suomessa oli samoja ongelmia. Muistan varsin hyvin millaiselta metsä näytti lapsuudessani ja miten se muuttui ajan kuluessa. Joskus 1980 - luvun paikkeilla ei esimerkiksi Hämeen metsissä enää ollut naavaa lainkaan, kun se on varsin herkkää hapolle. Normien kiristyttyä naava tuli takaisin metsiin.
Happosateilla oli toinen ikävä sivuvaikutus: happamuus liuottaa metalleita eli saa metsäteollisuuden ja hiilivoimaloiden ympäristöönsä levittämän elohopean liikkeelle.
Ja höpö höpö.
Todellisuus on taas jotain ihan muuta.
Tämän kirjoittaja on Luken metsäpatologian professori, joka selvittää teille, että mistä oli kyse.
"Keski-Euroopassa oli 1970-luvun lopulla ankara kesäinen pakkasjakso, jonka seurauksena jo valmiiksi ilmansaasteiden rasittamat kuuset paleltuivat laajoilla alueilla. Tästä monet saastetutkijat, media, poliitikot ja lopulta myös tavallinen kansa tekivät sen johtopäätöksen, että laajat metsäkuolemat olivat ihmisen toiminnan eli ilmansaasteiden seurausta. Havainto vauhditti merkittävästi silloista vihreän aatteen läpimurtoa Euroopassa.
Kun Suomessa sitten 1980-luvun aikana oli useita koleita kesiä ja suomalaiset männyt alkoivat ruskettua vuosi vuodelta pahemmin, tarttui media aiheeseen ja sai puolelleen muutamia tutkijoita kuten Erkki Lähteen ja Satu Huttusen. Nämä antoivat professorinstatuksellaan uskottavuutta väitteille saasteiden aikaansaamista tuhoista ja maailmanlopun ennusteista suomalaisille metsille.
Ristiriita Suomen ja etenkin Lapin alhaisten saastepitoisuuksien ja metsäkuolemien välillä selitettiin pois Suomen karulla ilmastolla, jonka seurauksena maamme mäntyjen sanottiin olevan äärimmäisen herkkiä ilmansaasteille. Tähän kuvaan sopi erinomaisesti pahimpien tuhojen löytyminen pohjoisesta Sallan Rikkilehdosta, venäläisen teollisuuskaupunki Montsegorskin läheltä.
Toki Suomessa oli tutkijoita, kuten Timo Kurkela, jotka ymmärsivät että ilmiön taustalla olivat poikkeuksellisen sateiset kesät ja niiden villitsemä surmakkasieni. Media ei kuitenkaan halunnut kuunnella heidän tylsää selitystään 1980-luvun mäntytuhojen taustalla, vaan piti viimeiseen asti kiinni saasteteoriasta.
Niinpä 1980-luvun ruskeiden mäntyjen aiheuttajaksi hyväksyttiin vasta kymmenien miljoonien markkojen tutkimushankkeen tulosten pohjalta surmakan aiheuttama versosurma (silloin myös versosyöpänä tunnettu); ratkaisevia todisteita tästä esittelivät rovaniemeläinen Risto Jalkanen ja hänen oppilaansa Juha Kaitera. Sekä tietenkin itse mäntymetsät, jotka hankkeen valmistuessa olivat jo karistaneet ikävän sienen niskoiltaan ja kasvoivat taas yhtä vihreinä kuten aina ennenkin."
Muistan 1980-luvulta, kun happosateet tuhosivat omaa metsääni. Kuusien latvat harsuuntuivat, tyvessä rehotti paisukarve ja naava katosi. Tilanne korjaantui yllättävän nopeasti, kun happopäästöjä rajoitettiin. Tosin naava ei ole vieläkään palannut metsiimme.
Ilmastonmuutos tapahtuu ilman ihmistäkin (ehkä hitaammin) joten se ei ole tiedettä.
Eikä sen ehkäisemiseksi tarvitse politiikkaa vaan yksilön tapojen muutosta.
Ei+tarvitse+mitään+toimenpiteitä+Suomessa+lainsäädännön+avulla+vaan+luonto+hoitaa+itse+säätönsä.+
Kulutushysterisen ihmisen puolusteluja sen puolesta ettei vaan tarvitse luopua mistään kun ei kykene itsenäisesti enään elämään vaan tarvitsee huoltajakseen älylaitteen järjestelmineen?
Imiaem aiheuttama Ilmastonmuutos on nukypolitiikan vahvin työkalu joka ei tiedä hyvää koko politiikalle koska on valhe.
Poliitikot voisivat säätää lain joka kieltää mannerlaattojen saumoissa tupruavan tulivuorotoiminnan, miksei samantien maanjäristykset ja mannerlaattojen törmäykset joista syntyy lopulta vuorijonoja.
Ilmaston lämpiäminen on näitä edellisiä suurempi luonnovoima jolle ihminen ei saa mitään millään lainsäädännöllä.
Et voi, eikä kukaan voi ehkäistä ilmastomuutoksia. Veroja toki voidaan keksiä ja tukahduttaa meidän oman teollisuutemme ja yhteiskuntamme.
Kyllä politiikot osaavat yksimielisyyden ainakin rahastusesssa, ja kaikessa valheessa, kun kyse historian suurimmasta valheesta ja ilmasto rahastusesta. politiikkojen ahneudella pitää yksimielisesti tehdä loppu. Yksimielisyyttä tarvitaan että oikeuden mukaisuus voittaisi. Pitää lopettaa yksimielisesti valheellinen ilmastopelottelo.