Kirjoittaa Pauli Vahtera blogissaan.
Hallitusneuvotteluihin lobbarina osallistuva SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta: ”Jos yrittäjyys tuottaa vähemmän rahaa kuin palkkatyö, kannattaa harkita palkkatyöhön siirtymistä.” Se on sama kuin SAK sanoisi työttömälle jäsenelleen ”Kannattaa harkita töihin menemistä”.
Yrittäjien osinkojen verottaminen on ikiaikainen vasemmiston vinkumisen kohde. Yrittäjien verotusta on helppo korottaa, koska mielikuva on, että se koskisi riistäjiä. Vasemmiston veromielipiteet, jos mitkä, ovat puhdasta populismia ilman mitään oikeaa ymmärrystä yrittäjien verotuksesta.
SAK haikailee varallisuusveroa takaisin. Se on kirottu vero, koska sitä joutuisi maksamaan myös varallisuudesta, joka ei tuota mitään, tai aiheuttaa vain kuluja. Tällaisia omaisuutta on mm. asunto, kesämökki, auto, metsä – itse asiassa suurin osa suomalaisten varallisuudesta. Niistä maksetaan jo yhä kasvava kiinteistövero, sekä putkiremonttien ja muitten korjausten yhteydessä arvonlisävero.
Varallisuusvero jos mikä on puhdas sosialisoinnin väline. Senkin sietäisi, jos raha menisi hyvään tarkoitukseen. Mutta ei tarvitse edes mielikuvitusta kun tietää, mihin se raha käytettäisiin – esimerkiksi kirjainten opettamiseen luku- ja kirjoitustaidottomina tänne tulleille maahanmuuttajille.
Jos afrikkalaiset pelastaisivat Suomen, he olisivat pelastaneet Afrikan jo vuosisatoja sitten. Toki aktiivisin väestö yrittää Eurooppaan, eli juuri se osa afrikkalaisista, joita maanosa tarvitsee kipeimmin itse. Vaikeaa on, kun kaikki on aloitettava kirjainten opiskelusta, jotta tulijat saisivat luku- ja kirjoitustaidon.
Lisää blogissa https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/05/18/edessa-nelja-vuotta-kylmaa-kyytia/
Hallitusneuvotteluihin lobbarina osallistuva SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta: ”Jos yrittäjyys tuottaa vähemmän rahaa kuin palkkatyö, kannattaa harkita palkkatyöhön siirtymistä.” Se on sama kuin SAK sanoisi työttömälle jäsenelleen ”Kannattaa harkita töihin menemistä”.
Yrittäjien osinkojen verottaminen on ikiaikainen vasemmiston vinkumisen kohde. Yrittäjien verotusta on helppo korottaa, koska mielikuva on, että se koskisi riistäjiä. Vasemmiston veromielipiteet, jos mitkä, ovat puhdasta populismia ilman mitään oikeaa ymmärrystä yrittäjien verotuksesta.
SAK haikailee varallisuusveroa takaisin. Se on kirottu vero, koska sitä joutuisi maksamaan myös varallisuudesta, joka ei tuota mitään, tai aiheuttaa vain kuluja. Tällaisia omaisuutta on mm. asunto, kesämökki, auto, metsä – itse asiassa suurin osa suomalaisten varallisuudesta. Niistä maksetaan jo yhä kasvava kiinteistövero, sekä putkiremonttien ja muitten korjausten yhteydessä arvonlisävero.
Varallisuusvero jos mikä on puhdas sosialisoinnin väline. Senkin sietäisi, jos raha menisi hyvään tarkoitukseen. Mutta ei tarvitse edes mielikuvitusta kun tietää, mihin se raha käytettäisiin – esimerkiksi kirjainten opettamiseen luku- ja kirjoitustaidottomina tänne tulleille maahanmuuttajille.
Jos afrikkalaiset pelastaisivat Suomen, he olisivat pelastaneet Afrikan jo vuosisatoja sitten. Toki aktiivisin väestö yrittää Eurooppaan, eli juuri se osa afrikkalaisista, joita maanosa tarvitsee kipeimmin itse. Vaikeaa on, kun kaikki on aloitettava kirjainten opiskelusta, jotta tulijat saisivat luku- ja kirjoitustaidon.
Lisää blogissa https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/05/18/edessa-nelja-vuotta-kylmaa-kyytia/
Vastaukset 3
Vanhimmat
SAK:n kanta hallitusneuvotteluissa on, että jos yrittäjyys tuo vähemmän rahaa kuin palkkatyö, niin yrittäjän kannattaa harkita palkkatyötä. Samoin, jos työttömyys tuo vähemmän rahaa kuin palkkatyö, niin työttömän kannattaa harkita palkkatyötä.
Tämä on SAK:n tämän hetkinen kanta työttömyyden hoitoon; kannattaa harkita työntekoa, jos sosiaaliset tulonsiirrot jäävät pienemmiksi.
Jos ovat samat tai paremmat, niin työntekoa ei kannata harkita.
Entä, jos osallistavan sosiaaliturvan tai työttömien aktivointimallin orjatyön 9 €/pv on pienempi kuin työmatkakustannukset yhdelle päivälle?
Kun työttömänä tulee parempi päiväkate kuin orjatyöläisenä, niin miten pitäisi toimia?
”Jos yrittäjyys tuottaa vähemmän rahaa kuin palkkatyö, kannattaa harkita palkkatyöhön siirtymistä.”
Entä jos palkkatöitä ei ole tai yritys on kasvussa. Entä jos ansiosidonnainen on sopeutumiseläkkeen kokoluokkaa, kannattaako työttömän mennä töihin?
Hyvin luettavissa, ettei SAK:lla ole mitään käsitystä yrittäjyydestä tai yleensäkään ihmisten arjesta.