Tuntuu jotenkin että vaikka olen tosiaan aikuinen niin silti kun perhe on koolla ja vanhemmat pyörivät tässä ympärillä niin olen yhä se kuopus. Nokkimisjärjestyksessä minun pitää saada aina se pienin annos ruokaa. Sisaruksistani minä tunnun olevan se kenen kanssa pitää päsmäröidä ja jolle pitää puhua alentuvasti.
Mieli tekisi välillä tokaista, että minua ei tarvitse enää kohdella kuin pikkusiskoa. Vaikka näyttäisinkin ikäistäni nuoremmalta.
Mieli tekisi välillä tokaista, että minua ei tarvitse enää kohdella kuin pikkusiskoa. Vaikka näyttäisinkin ikäistäni nuoremmalta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.