... krooniseen kipuun ja/tai masennukseen.
Lopuillakaan 11%:lla tilanne ei huonontunut.
Tällaisista luvuistahan lääketehtaat voivat vain haaveilla.
https://www.sciencedaily.com/releases/2020/10/201001133227.htm?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed: sciencedaily/mind_brain/spirituality (Spirituality News -- ScienceDaily)
Lopuillakaan 11%:lla tilanne ei huonontunut.
Tällaisista luvuistahan lääketehtaat voivat vain haaveilla.
https://www.sciencedaily.com/releases/2020/10/201001133227.htm?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed: sciencedaily/mind_brain/spirituality (Spirituality News -- ScienceDaily)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Se, että joogaa ja meditaatiota harrastaa, osoittaa jo USKOA sellaisen tehoon. Eli tutkimusasetelma on jo tässä kohden viallinen.
Noita mainittuja juttuja ei voi myöskään kaksoissokkotutkimuksella testata, toisin kuin useimpia lääkeaineita.
Joogan ja meditaation harrastaminen sinänsä edellyttää jo jonkinmoista ruumiin ja mielen kuntoa. Ei voi luut murskana ja pää tohjona harrastaa.
Kysymyksessä oli tutkimus, jossa koehenkilöt suorittivat kahdeksan viikon meditointijakson. Eli he eivät olleet etukäteen valikoituneita sen enempää kuin minkään lääketieteellisten testien koehenkilötkään.
Ja itse asiassa, vaikkei näin olisi ollutkaan, niin sama asia pätee myös lääkkeiden ottajiin: he USKOVAT niiden tehoon. Itse asiassa usko lääkkeiden tehoon on niin voimakas tekijä, että lääketehtaiden on vaikeaa löytää mitään sellaisia tuotteita, että niiden terapeuttista vaikutusta erottaisi mitattavasti vaikka sokeri- tai kalkkitabletin ottamisesta.
Kyllähän monet aineet objektiivisesti auttavat fyysisiin oireisiin (korrelaatio voidaan demonstroida), mutta jokainen lääkäri tietää myös, että monesti ne alkavat auttaa täydellä teholla jo ennen kuin aine on mitenkään voinut ehtiä imeytyä elimistöön.
Eli mentaali edellä mennään. Jotkut voisivat kutsua sitä myös taikuudeksi, mutta tietenkään kyseessä ei ole taikuus sanan varsinaisessa merkityksessä. Maailmankaikkeuden luonne vain on sellainen; pohjimmiltaan ihan jotakin muuta kuin "ainetta".
Näin maailmankaikkeus toimii.
Tiede joutuu myöntämään, että käärme-energia on olemassa ja sen kautta,voidaan hoitaa ahdistuksia.
https://www.yogajournal.com/yoga-101/kundalini-yoga-to-treat-anxiety
Kundalini tarkoittaa sanskritiksi "kääritty käärme", ja varhaisessa itäisessä uskonnossa uskottiin, että selkärangan juurelle luotiin jumalallinen energia. Se on energia, josta olemme syntyneet, ja Kundalini pyrkii "purkamaan käärmeen" ja yhdistämään meidät tähän jumalalliseen energiaan.
https://www.yogajournal.com/yoga-101/a-beginners-guide-to-kundalini-yoga
>>>Ja itse asiassa, vaikkei näin olisi ollutkaan, niin sama asia pätee myös lääkkeiden ottajiin: he USKOVAT niiden tehoon. <<<
Juuri kaksoissokkotutkimuksella lääketutkimuksessa eliminoidaan se USKON vaikutus.
Eli puolet lääketutkimukseen osallistuvista saa plasebopillereitä.
Mutta kuinka järjestetään plasebojoogaa ja plasebomeditaatiota? Ei mitenkään. Eli joogan ja meditaation vaikutusten tutkiminen lääketieteessä jää tieteellisyydessä pakostakin hyvin paljon jälkeen vars. lääkkeiden vaikutusten tutkimisesta.
Niin+voisi+luulla,+mutta+todellisuudessa+myös+meditaatiosta+on+järjestetty+plasebokontrolloituja+tutkimuksia+sekä+lumelääkkeiden+että+lumemeditaation+suhteen.+Tässä+yksi+sellainen,+jossa+myös+tutkittiin+kivunlievitystä:
Ahaa. Kerropa sinä mitä eroa on meditaatiolla ja plasebomeditaatiolla.
Perustuuko plasebomeditaatio kenties gurulta saatuun humpuukimantraan, ja aito meditaatio johonkin toiseen mantraan, joka sitten ilmeisesti on aidompi?
Juurihan tuossa kerroin, millaisia vertailukohteita meditaatiotutkimuksissa on käytetty.
Plasebokontrolloinnissa käytetään vertailuun jotakin, joka ei ole testauksen kohteena mutta joka muistuttaa testauksen kohdetta jollain tavoin. Itse asiassa meditaatiotutkimuksessa vertailukohde on paljon tiukemmin standardein valittu kuin lääkeainetutkimuksissa ikinä. Lääkeainetutkimuksissa ainoastaan plasebon muodolla ja nautintatavalla (esim. pilleri, voide, jne) on yhtäläisyyksiä testauskohteen kanssa, mutta siitä ollaan hyvin tarkkoja, että plaseboaineella ei todellisuudessa ole mitään tiedettyjä terapeuttisia vaikutuksia. Sen sijaan meditaatiotutkimuksissa käytetään vertailuun esim. rentoutusta, jonka jo ennestään tiedetään olevan hyvinkin vaikuttavaa.
Jos meditaatiotutkimuksiin sovellettaisiin lääketutkimuksissa ynnä muissa tavanomaisissa terapioissa käytettyjä lumekeinoja (lumepilleri, lumeneula, lumeleikkaushaava), niin plasebomeditaatio pitäisi todellisuudessa tehdä niin, että koehenkilölle sanottaisiin vain: "Istu alas, laita silmät kiinni ja ole siinä puoli tuntia". Jos koehenkilö kysyisi, mitä hänen pitäisi mentaalisesti tehdä, häntä pitäisi kehottaa pyörittämään asioita mielessään tavanomaiseen tapaansa. Silloin plasebon muoto vastaisi testauksen kohteen muotoa ilman vaikuttavaa tekijää. Tämän mahalätsyn avulla oltaisiin päästy vertailussa samalle viivalle lääkeaineplasebokontrolloinnin kanssa.
>>>Sen sijaan meditaatiotutkimuksissa käytetään vertailuun esim. rentoutusta, jonka jo ennestään tiedetään olevan hyvinkin vaikuttavaa.<<<
Eli vertailukohteena on jokin jolla ei ole mitään tekemistä meditaation kanssa, ja asianlaidan tietävät hyvin sekä tutkijat itse ja tutkimuksen kohteetkin!
Ei mitään kaksoissokkotutkimusta ole siis tämä!
Onko tullut kenties opeteltua ulkoa joku *liturgia* ?
Jos vanhemmat ovat antaneet lapselle lahjaksi hyvän hyvyyttään vasaran, niin lapsi tietysti koputtelee vasaralla joka paikkaan. Mutta eikö silloin pidä alkaa jo olla huolissaan, jos lapsi alkaa luulla kaikkea maailmassa nauloiksi?
Aluksi on ymmärrettävä, mitä tarkoitusta varten eri sokkoprotokollat on ylipäätään luotu. Yksinkertaiset sokkotestit kehitettiin aluksi pitämään huolta siitä, ettei koehenkilön etukäteistieto testattavasta asiasta pääse sotkemaan testituloksia. Nimittäin jos koehenkilö tiesi ottavansa vastaan vaikkapa lumelääkettä varsinaisen testikohteen sijasta, niin tällä oli selkeä vaikutus koetuloksiin, koska mielen plasebovaste käynnistyi tehokkaammin silloin, kun koehenkilö tiesi saavansa oikeaa lääkettä lumelääkkeen sijasta. Koehenkilö oli siis pidettävä tietämättömänä siitä, mitä hänelle annetaan.
Kaksoissokkotestit luotiin pitämään huolta siitä, ettei myöskään kokeenTEKIJÄN tieto annetusta tuotteesta pääse vaikuttamaan testituloksiin. Niin nimittäin voi käydä, jos kokeentekijä tietää, mitä koehenkilölle on annettu, ja hän viestittää tätä tietoaan koehenkilölle tahattomasti erilaisin elein, ilmein, äänenpainoin, rykimisin, jne. Varmin tapa pitää koehenkilö tietämättömänä saamastaan tuotteesta on pitää myös kokeentekijä tietämättömänä samasta asiasta.
Mutta koostuuko koko maailma nauloista, jotka soveltuvat tällaisten kaksoissokkotestien vasaran kohteiksi?
No ei. Maailma on vähän monimutkaisempi paikka, ja tieteen tarkoitus on hankkia tietoa, ei toteuttaa rituaaleja rituaalien itsensä vuoksi. Sokkotestien tarkoitus on siis pitää koehenkilö tietämättömänä saamastaan tuotteesta, jottei tämän mieli vaikuta ennakoitavalla tavalla koetuloksiin. Mutta testataanko tieteessä ainoastaan kohteita, jossa koehenkilölle annetaan jotakin, jonka hän vain passiivisesti nauttii?
Ei, koska inhimillinen toiminta koostuu vähän muustakin pelkkien erilaisten aineiden nauttimisesta. Ihmistieteissä tutkitaan myös sitä, mitä tapahtuu, kun koehenkilö tarkoituksellisesti TEKEE jotakin. Ja tarkoitukselliseen tekemiseen liittyy se, että tiedetään, että tehdään jotakin tiettyä asiaa. Kaksoissokkokoevaatimus aidon autoilutilanteen vaikutuksesta autoilijan kokemaan stressiin verrattuna ei-autoilutilanteeseen kuulostaa keinotekoiselta, tieteestä mitään ymmärtämättömän henkilön liturgiselta hölynpölyltä. Kyllähän tosimaailman autoilussa autoilija tietää lähes aina autoilevansa. Sama meditaation suhteen. Kaikki asiat maailmassa eivät ole nauloja, vaikka onkin olemassa vasara. Vasaralla on useimmiten melko vaikea korjata digitaalisia piirejä. Vai oletko tästä eri mieltä?
Joku voi tietysti esittää vastaukseksi täysin realistista autoilusimulaattoria, jossa autoilija ei pysty erottamaan, onko hän oikeasti liikenteessä vai ei. Mutta sellaisen vaatimuksen esittäjä osoittaa vaatimuksellaan vain, että hän ei ymmärrä sokkotestien tarkoituksesta yhtään mitään. Katsos kun ei ole mitään järkeä verrata aitoa autoilutilannetta täysin realistisesti simuloituun autoilutilanteeseen, jos autoilija ei tiedä, onko hän simulaattorissa vai ei. Autoilijan antamista raporteista kun tulee samanlaiset.
Ihmisellä on sympaattinen ja parasympaattinen hermosto, kaasu ja jarru. Kaikki perustuu kaasun ja jarrun oikeaan hallintaan.
Kukahan+se+aloituksessa+kirjoitti:
Ja+tosiasiassa+monen+lääkkeen+teho+on+käytännössä+100%+verrattuna+humpuukiin.
Voi tätä huru-ukkoa, joka on ilmeisesti oppinut lukemaan äännetasolla mutta luetun ymmärtämisestä ei hajuakaan.
Tuo tarkoittaa, että monen lääkkeen teho on tasan sama humpuukin kanssa.
Silloinhan ne ovat tasan samalla korkealla tasolla kuin meditaatio ja jooga.
Mikäs niistä nyt yhtäkkiä humpuukia teki? Vastausta miettiessäsi voit lukea vaikka näitä linkkejä:
https://www.google.com/search?q=benefits of yoga and meditation
Vai onko niin, että hallussasi on jokin mihinkään tieteeseen tai tutkimukseen pohjautumaton mysteerinen etukäteistieto siitä, miten asiat niiku TODELLA ovat?
Voi tätä guru-ukkoa joka meditoinniltaan ei ymmärrä tieteenteosta mitään.
Asiallisempi koejärjestely tutkimuksessa olisi ollut verrata meditointia myös joihinkin tunnettuihin kipulääkkeisiin.