Hei! Olin tänä aamuna pistänyt pitkävaikutteista Levemiriä 17 yksikköä ja sokerit oli tuolloin 7 lukemissa. Tunnin päästä tunsin huonoa oloa ja sokerit oli laskemassa äkkiä, ne olivat 4-3 lukemissa. Söin, mutta pelkäsin shokkia niin että soitin ambulanssin. Tilannetta seurattiin ja sokerit oli noussut 7 tasolle. Myöhemmin, kun ambulanssi oli lähtenyt, sokerit laski hiljalleen 5 lukemille. Söin taas myöhemmin, sokerit nousi 12 lukemille mutta ne on pysähtynyt 11 lukemille.
Nyt vähän pelottaa, mistä tämä johtuu, kun tällaista ei ole aiemmin tapahtunut. Johtuuko helteestä, vai jostain muusta? En ole pistänyt ollenkaan Novorapidia eli tuota pikavaikutteista. Nyt alan olla jo vainoharhainen ja epäillä lääkkeitäni.
Nyt vähän pelottaa, mistä tämä johtuu, kun tällaista ei ole aiemmin tapahtunut. Johtuuko helteestä, vai jostain muusta? En ole pistänyt ollenkaan Novorapidia eli tuota pikavaikutteista. Nyt alan olla jo vainoharhainen ja epäillä lääkkeitäni.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Olisikohan piikki osunut suoneen?
Suoraan sanoen pistokohdasta vuoti hieman verta mutta olettaisin että neula osui vain pintaverisuoneen eikä minnekään syvemmälle.
Voisi ehkä epäillä myös pistosta lihakseen, jos varsinkin laiha deeläinen pistää 5mm neulalla. Toisaalta, miten sitä tietää osuuko rasvakerrokseen vai lihakseen?
Mulla on ainaki sellanen varustus tos keskivartalolla et on piikki kuinka pitkä tahansa nii ei varmasti suoneen tahi lihakseen osu ... tosin usein nk. pintaverisuoni vähä vuotaa mullaki !
Uskoisin että insuliini on mennyt lihakseen tai suoneen ainakin osittain. Lämmin sää ja pintaverenkierto sekä liikunta myös nopeuttaa pitkänkin imeytymistä. Jos suoneen osuu pistos edes osittain, on syytä toimia nopeasti. Hunajaa, mehua ym. paljon ja äkkiä. Hyvä kun varmuudeksi soitit ampparit.
Miten voi olla mahdollista, että Levemir, joka alkaa vaikuttaa vasta 3-4 tunnin kuluessa pistoksesta, voi vaikuttaa niin äkkiä ja niin paljon?
Pitkävaikutteiset insuliini koostuvat kiteistä, jotka sulavat hitaasti rasvakudoksessa. Jos piikki osuu suoneen tai lihakseen niin tuo prosessi nopeutuu suuresti. Hidasvaikutteisen insuliinin käyttömäärät ovat myös valtavia verrattuna ateriainsuliiniin joten vaikutus on todella dramaattinen tällaisessa tapauksessa.
Vähän ohi aiheen, mutta ihmettelen, miksi diabeteslääkärit tai hoitajat eivät kerro (varoita) insuliinidiabeetikoille tästä, että on pienenpieni mahdollisuus, että insuliiniannos menee suoneen tai lihakseen? Ja kuinka silloin on kiire toimia.
Pelkkä varoituskaan ei oikein toimi kun asiat tuppaavat unohtumaan. Pitää olla itse aktiivinen.
Sama asia painonpudotuksessa. Kakkosille pitäisi painottaa että painonpudotuksella saattaa päästä lääkkeettömäksi ja välttää oheissairaudet. Itse toivon että brittien DIRECTissä saadut kokemukset saavuttaisivat suomalaiset lääkäritkin.
Minulla ollut diabetes 2 yli 10 vuotta. Lääkäri valehteli minulle, että LDL-kolesterolini on minulla oikein hyvä (2,3), vaikka Käyvän hoidon https://www.kaypahoito.fi/hoi50025 mukaan tavoitetaso on minulla jopa alle 1,4.
Lähde: https://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50025/linkki2.html
Nuo ovat tiukentuneet ihan vastikään. LDL-kolesteroli alle 1.4 on tavattoman matala enkä usko että kovin moni niihin pääsee ilman lääkkeitä. Itsekin kuulun erityisen suuren riskin potilaisiin kun suvussa on paljon sydäntauteja ja kakkostyypin diabetes on ollut pitkään. Hoitotasapaino on kyllä hyvä. Saas nähdä mitkä ovat laboratorioarvot kuukauden kuluttua.
Minulla LDL-kolesteroli nousee helposti mutta toisaalta statiinit laskevat sitä tehokkaasti. Nyt tyydyttyneen rasvan syönti on aika minimissä ja paino pudonnut vuodessa reilut 10 kg. Myöskään huonoja hiilihydraatteja ei tule juurikaan. Alkoholiakin menee vähän. Verensokerit ovat olleet hyvät omien mittauksien mukaan.
"LDL-kolesteroli alle 1.4 on tavattoman matala enkä usko että kovin moni niihin pääsee ilman lääkkeitä. "
Onko kenelläkään tietoa kuinka nopeasti elintapamuutokset näkyvät kolesterolin labratutkimuksissa. Muistelen itse että huomattavasti nopeammin kuin pitkänsokerin arvot.
Ajattelin tehdä nyt elintapamuutoksen. Milloin kannattaisi mittauttaa kolesteroliarvot seuraavan kerran aikaisintaan?
Jatkan vielä. Paras mittari kuulemma olisi apoB.
Toiseksi paras on ei-HDL (eli kokonaiskolesterolin ja HDL:n erotus).
LDL on vasta kolmanneksi paras.
Kokonaiskolesterolin hyödyllisyys tulee kai viimeisenä.
https://www.kaypahoito.fi/hoi50025#T2
Minä mittauttaisin kolmen kuukauden välein tai harvemmin. Minulla on seuraavat labrat tasan kuukauden kuluttua ja edellisistä on silloin vuosi. Painoa on lähtenyt paljon, tyydyttyneen rasvan syönti on vähäistä, täysjyvää menee paljon. Öljyjä menee liiankin vähän kun elän lähinnä leivällä, keitoilla, rasvattomalla piimällä ja keitoilla. Mittauta pitkän sokerin ja kolesterolin seuraavan kerran marraskuussa ennen Espanjaan lähtöä ja sitten kun palaan Espanjasta. Lääkityksenä Simvastatin 20 mg.
ApoB:n mittaus on kallista eli Puhdilla 62 €. Tuo pari kertaa vuodessa niin 150 € menee ja tärkein asia eli valtimoiden kovettuminen jää selvittämättä. Teetätän varmaan jossain 65 vuoden korvilla magneettikuvan sydämestä ja päätän jatkanko simvastatiinin syöntiä.
Tarkoitus olisi mittauttaa apoB ensiksi yhden kerran, ja jos se on linjassa LDL:n kanssa, mittauttaa sen jälkeen jatkossa vain LDL tai ei-HDL.