"Vety tihkuu läpi metallisista säiliöistä ja haurastuttaa niitä, mikä on ongelma voimalaitoskäyttöön tarkoitetussa varastoinnissa. Vetysäiliöstä karkaa 25 % sisällöstä kuukaudessa. "
https://maanystavat.fi/blogit/sahkoenergian-varastointi-vetyna-ja-metaanina
Vaikka tuossa puhutaan voimalaitoksesta, niin varmasti myös ajoneuvoissakin on materiaaleja (tankki, putkisto, paineensäädin jne.) joista korkeapaineistettu vety tihkuu jopa metallista läpi. Jos auto kuluttaa noin kilon 100km matkalla ja autoilija tankkaa 1-4 kertaa kuukaudessa, niin tuohon kulutukseen pitää myös lisätä jokin vedyn "haistumiskulu". Jos ajaa oikeasti paljon esim. työkseen tankaten vähintään kerran viikossa, niin olisiko silloin kulutus 1,05kg/100km? Mutta jos auto seisoo paljon (kerran kuussa tankkaus) niin olisiko kulutus silloin 1,2kg/100km? Toisinsanoen salakavalaa kulua vetyautoilussa tuo vedyn haihtuminen. Vuositasolla sillä voi olla jo hieman merkitystä jos vety kilo maksaa 10e.
Vertailun vuoksi litiumakussa ei ole merkittävää itsepurkautumista wikipedian mukaan.
"Toinen merkittävä etu on erittäin pieni itsepurkautuminen. Litiumioniakku säilyttää merkittävän osan varauksestaan jopa vuosia. "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Litiumioniakku
Vety-ydin on todella pieni ja sen takia se tihkuu karkuun eli hankalaa varastoida pitkiksi ajoiksi. Ei siis kannata jättää vetyautoa autotalliin kuukaudeksi, laittaa talliin valot päälle valokatkaisijan lyödessä sisäisesti pienen kipinän kosketuspinnoissa, sillä....
https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomiydin
https://maanystavat.fi/blogit/sahkoenergian-varastointi-vetyna-ja-metaanina
Vaikka tuossa puhutaan voimalaitoksesta, niin varmasti myös ajoneuvoissakin on materiaaleja (tankki, putkisto, paineensäädin jne.) joista korkeapaineistettu vety tihkuu jopa metallista läpi. Jos auto kuluttaa noin kilon 100km matkalla ja autoilija tankkaa 1-4 kertaa kuukaudessa, niin tuohon kulutukseen pitää myös lisätä jokin vedyn "haistumiskulu". Jos ajaa oikeasti paljon esim. työkseen tankaten vähintään kerran viikossa, niin olisiko silloin kulutus 1,05kg/100km? Mutta jos auto seisoo paljon (kerran kuussa tankkaus) niin olisiko kulutus silloin 1,2kg/100km? Toisinsanoen salakavalaa kulua vetyautoilussa tuo vedyn haihtuminen. Vuositasolla sillä voi olla jo hieman merkitystä jos vety kilo maksaa 10e.
Vertailun vuoksi litiumakussa ei ole merkittävää itsepurkautumista wikipedian mukaan.
"Toinen merkittävä etu on erittäin pieni itsepurkautuminen. Litiumioniakku säilyttää merkittävän osan varauksestaan jopa vuosia. "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Litiumioniakku
Vety-ydin on todella pieni ja sen takia se tihkuu karkuun eli hankalaa varastoida pitkiksi ajoiksi. Ei siis kannata jättää vetyautoa autotalliin kuukaudeksi, laittaa talliin valot päälle valokatkaisijan lyödessä sisäisesti pienen kipinän kosketuspinnoissa, sillä....
https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomiydin
Vastaukset 33
Vanhimmat
Ei ehkä yksittäiselle autoilijalle ole niin suuri ongelma tuo vedyn tihkuminen, mutta tankkausaseman pitäjälle kylläkin kun määrät ovat jo melko suuria. Jos alkuvuosina vetyautoja on vähän eikä vetyvarasto kierrä (tankkausaseman tankki täydestä tyhjäksi kohtuu ajassa), niin alkaakin vedyn haihtuminen tekemään hallaa jo muutenkin vaisulle bisnekselle. Ja pankkilainat painaa päälle koko ajan kun sille vähäisellekkin tulolle olisi tarvetta.
Ja sitten alkaa tankkiasemien isäntien kikkailu haihtumista vastaan että tilaavat vain "puoli tankkia" ja päästävät sen lähes tyhjäksi ennen uutta tilausta, jolloin vety välillä loppuu kokonaan asemalta satunnaisesti kun tankkaajien määrää/ajankohtaa ei voi ennustaa juurikaan kun alkuvuosina autoja vähän ja autoilija kiroaa jos ei vety ihan riitä seuraavalle tankkausasemalle.
Vety on erittäin helposti syttyvä kaasu. Vedyn ja ilman seoksen sytyttämiseen riittää 0,02 mJ:n energia. Puristetun vedyn vuoto voi muodostaa niin paljon staattista varausta, että vuoto syttyy näennäisesti itsestään. Myös muuten muodostunut staattinen varaus, kipinät, kuumat pinnat ja liekit sytyttävät vedyn helposti. Ruosteinen pinta voi sytyttää vedyn huomattavasti itsesyttymislämpötilaa alemmassa lämpötilassa. Hienojakoinen platina ja jotkut muut metallit sytyttävät vedyn.
Vuotava vety kohoaa ylöspäin ja muodostaa syttyvän seoksen suljetun tilan yläosaan. Vuoto aiheuttaa räjähdysvaaran sisätiloissa. Tulipalon kuumentama kaasusäiliö voi repeytyä, minkä jälkeen vapautunut vety palaa räjähdyksenomaisesti.
Uskokaa jo, vety itsessään on mahdottomuus, ellei jostain saada ilmaista saasteetonta energiaa vedyn valmistamiseen ja josta saadaan sähköä takaisin niin vähän siihen kulutettuun sähköön nähdyn.
Noilla tosiasioilla ei ole mitään merkitystä, koska se on vety nyt, usot siä?
Ihan turhaan rakennatte mitään olkinukkeja.
Vety on paras ja sitä ei millään kirjoituksilla muuksi muuteta.
Sitä paitsi, onko yksikään vedyn kiihkopuolustaja koskaan kommentoinut hintaa?
Ei, koska sillä ei ole mitään merkitystä.
Monikohan vedyn kiihkolobbaaja todellakin hankkisi vetyauton ja ajaisi sillä? Pitää olla irtorahaa paljon jota voisi tuhlata.
Eipä ole ongelma mitenkään. Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vety
Elektroneja on enemmän, kuin vety-ioneita. Ja elektromagneettinen kenttä vaikuttaa koko maailmankaikkeuden alueella.
Joten sähköä on enemmän kuin vetyä.
Mutta sen käyttöön saamisen hyötysuhde on huono.
Eikö ketään huolestuta jos polttoainetta katoaa itsestään tankista? Vertaa pieni polttoainevuoto bensiini ja diesel tankissa.
Ei minua ainakaan. Ennemmin huolestuttaa täyssähköautojen tulipalot, joita sammutetaan vuorokausi tolkulla. Varsinkin autolautoilla.....
Laittaisitko nyt ihan oikeasti tänne jotain konkreettisista tuosta vedyn tankista vuotamisista.
Pelkkä oma MUTU tuntumasi kun ei ole sellainen.
Sähköautojen palamiset uutisoidaan isoilla otsikoilla kaikkialla, jotta saadaan klikkejä. Älä ole lammas. Suhteellisesti enemmän palaa öljypoltinautoja.
Jos+et+halua+SELVÄÄ+aloitusviestiä+uskoa,+niin+löydätkö+vastaavasti+toisenlaisia+linkkejä+jotka+väittävät+ettei+vetyä+haihdu+tankista?+Siinä+perässä+oli+selvä+linkki+eikä+mitään+mutuilua.
25+%+kuulostaa+kyllä+turhan+kovalta+lukemalta+säiliön+seinien+läpi+tihkumaan.+Tässä+on+mennyt+puurot+ja+vellit+sekaisin.
"Artturi Tilanterä
Kirjoittaja on ilmastonmuutoksesta huolestunut tietotekniikan opiskelija ja Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävien puheenjohtaja."
Ai, nyt vetyuskovaisille on kiusallista että vetyä haihtuu tankista ja se puolestaan kielletään? "Ei voi tapahtua, valeuutisia!" :D
"Vedyn tiheys on kuitenkin hyvin pieni, joten sen varastointi vaatii erityisiä järjestelyjä. Kaasumaisena sitä säilytetään jopa 700 barin paineisena. Pieni molekyyli pyrkii kuitenkin tihkumaan jopa teräksen läpi."
https://www.energiatalous.fi/?p=2630
700 bar painetta kestäviä tankkeja pystytään rakentamaan vain pienikokoisina. Isot määrät on pakko säilyttää nesteytettynä, jolloin lämpötila alle -250 °C. Hävikki tulee siitä, kun vetyä haihtuu tankista sitä mukaa kuin sinne vuotaa ympäristöstä lämpöä.
Pitääkö niitä haihtumislinkkejä vielä lisää etsiä vai joko uskotaan että vedyn haihtuminen on myös ongelma niin rahallisesti kuin ympäristöllisesti (turhaa energiaa haihtuu ilmaan tuottamisessa lisäten likaisen kivihiilisähkön tuotantoa).
Hyvä ja onnea
Mahtavaa!
Vallan mainio homma
Vetyautot takaavat paljon hommia hinauspalveluille. Mahtavaa!
Nestemäisellä+vedyllä+haihtuminen+on+myös+melko+suurta+kun+pitäisi+kuljettaa+tankkiautolla+maanteitä+pitkin.+Haihtuvuus+2%+päivässä+eli+melkoista+hävikkiä+myös+sitten+kohteen+varastosäiliössäkin+säilöttynä.
Kyllä jo siinä vaiheessa kun ostaa vetyauton, niin rahaa haihtuu ja paljon hukkaan ja joka tankkauksella häviää sähköä monin kerroin enemmän kuin akkuautoissa.
On käynyt ilmi että vety lämmittää jopa 11-kertaisesti ilmastoa hiilidioksiidiin verrattuna, joten se on tulevaisuudessa uhka ilmastonmuutokselle.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17401861/vety-lammittaa-ilmastoa-11-kertaisesti-vuodot-tukittava-
Taitaa vetyauto olla paljon ajavien auto.
Kuitenkin tutkitusti polttomoottoriautot syttyvät huomattavasti herkemmin kuin täyssähköautot.
"Yli vuosikymmenen ajalta kerättyjen tietojen perusteella polttomoottoriautojen paloherkkyys on jopa 80-kertainen sähköautoon verrattuna.
Tiedossa on, että sähköautopalot ovat hyvin harvinaisia ja siitä on olemassa myös ihan tosielämän tietoja. Australialaisyritys EV Firesafe on seurannut maailmanlaajuisesti sähköautojen akkupaloja vuodesta 2010 lähtien ja tähän päivään ulottuvan datan perusteella vahvistettuja tapauksia on 415, The Driven kirjoittaa.
Se on varsin vähän sillä maailmassa on tällä hetkellä jopa 30 miljoonaa sähköautoa. Esimerkiksi yrityksen kotimaassa Australiassa oli 13 vuoden aikana palanut neljä sähköautoa, joista yksi vaikuttaa olleen tuhopoltto ja kolme muuta oli pysäköitynä rakennuksiin, jotka paloivat. Hiljattain yksi sähköauto syttyi Australiassa saatuaan osumia tiellä olleesta romusta. EV Firesafen mukaan vastaavia tapauksia on yhteensä seitsemän koko maailmassa."
https://www.iltalehti.fi/sahkoautot/a/22504743-b815-4bac-99a3-c9a7e63d35a4
Tätä on vitsi, josta tuli fakta sen jälkeen kun sitä tarpeeksi moneen kertaan lainattiin
Yhdysvalloissa toimiva palomieskouluttaja (kvg StacheD) ihmetteli, miten voi olla tilastotietoa paloherkkyydestä jo silloin, kun patterivatkaimien määrä oli "yhden käden sormilla laskettavissa". Pitää olla liikenteessä satoja tuhansia autoja ennen kuin voi mitään dataa alkaa keräämään. Muutoin tulos on ihan heitä noppaa eli jo yksikin tapaus pyöräyttää todennäköisyydet asteikon päästä toiseen.
Ilmeisesti joku on ihan vitsinä tai vedätyksneä tuollaisia lukuja heitänyt ja kun mitään oikeaa dataa ei vielä ollut olemassa, niin siihen on sitten kaikki asiaa googletelleet törmänneet ja noita lukujan on lopulta raportoinut nimekkäämmäkin lehdet ja uutistoimistot ja kaikki toisiaan lainaillen, niin on jäänyt huomaamatta, ettei mitään lähdettä koskaan ollutkaan! Vitsi vaan muuttui faktaksi, kun sitä tarpeeksi moneen kertaan toistettiin.
Ja edelleen on se tilanne, että patterivatkamet ovat uusi juttu. Määrä kasvaa koko ajan ja Suomessa patterivatkaimien keski-ikä on 2 vuotta. Polttomoottoriautojen vajaa 14 vuotta. Aika tekee tehtävänsä myös patterivatkaimissa (akuston sisälle pääsee kosteutta -> korroosiota yms.) joten palojen todennäköisyys tulee kasvamaan. Sama juttu polttomoottorivehkeissä - letkut haurastuu -> tulee polttoainevuotoja ja tonnin ritsassa saattaa muutoinkin olla kunnossapito leväperäisempää. Ja patterivatkaimia tullaan taatusti ranettamaan (meikataan piiloon akun vaurioita ja sitten pommi kiertoon).... onhan näitä jo ollut, kun on tulvavedessä uitettuja autoja dumpattu Suomeen käytettyinä!
Paloherkkyyden vertailua siten, että otetaan auton ikä huomioon en ole nähnyt. Mutta se on uutisoitu, että patterivatkaimia hinataan useammin kuin saman ikäisiä polttomoottoriautoja.
Vedyn haihtuminen kannattaa ottaa vakavasti myös rahallisesti mitattuna.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19231950/vety-on-energiana-kallista-totea-muuntotaulukosta-itse-
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17625951/usassa-jopa-25-dollaria-vetykilo-ja-tulee-nousemaan-
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18005410/vetyautoilijoiden-tuska-vedyn-hinta-nousee-sietamattomaksi-
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17741344/vetyautoille-vaadittava-vetyvuototesti-katsastuksessa-
Vedyn varastointi on tosiaan hankalaa. Pienen tiheyden vuoksi muutamaa sataa kiloa suuremmat määrät pitää nesteyttää, mutta vedyn nesteytys vaatii hurjasti energiaa. Lisäksi nestevedyn lämpötila on vain muutaman asteen abs. nollapisteen yläpuolella, se haurastuttaa monia metalleja ja vety on äärimmäisen räjähdysherkkää - ihan eri luokkaa kuin mikään muu polttoaine. Nämä yhdessä tarkoittavat, että käsittelyyn tarvitaan "avaruustekniikkaa" joka on "tähtitieteellisen hintaista".
Paljon fiksumpi idea oli Suomessa kehitetty metanointi, jossa vetyyn yhdistettiin mikrobien avulla (hyvin pienellä energiankulutuksella) hiilidioksia, jota saatiin kaapattua voimalaitoksen piipusta. Tuloksena ns. synteettistä metaania. Siis kemiallisesti samaa tavaraa kuin maakaasu.
Kas kummaa, metaanille on jo olemassa jakeluputkisto, varastosäiliöitä ja käyttökohteet. Sitähän käytetään liikennnepolttoaineena hlöautoissa, busseissa ja kuorma-autoissa. Myös muutama laiva käyttää sitä, nimekkäimpänä esimerkkinä uusin jäänmurtajamme Polaris.
Synteettistä metaania oli tarkoitus myös käyttää voimalaitosten polttoaineena kulutushuippujen aikana. Maakaasulla/metaanillahan toimii sekä osa voimalaitoskattiloista että useimmat kaasuturbiinit (kaasuturbiinivoilmalat sekä ns. hyötuhteeltaan kaikkein parhaimmat kombilaitokset, joissa on sekä höyrykattila että kaasuturbiini). Ei saa kombivoimaloistakaan ulos täyttä sähkötehoa ilman metaania... eikä sitä turbiinia saa muutettua puuhakkeella toimivaksi, vaikka kattilat onkin jo suurelta osin muutettu biopolttoaineelle.
BTW vetyhihhulit elämöi polttokennojen 70, 80 tai 90 % tjsp hyötysuhteella, mutta se on sähköntuotannon hyötysuhde (tyyliin 50-60 %) + talteen otettu hukkalämpö. Moderneimmat kombivoimalaitokset pystyvät sähkötuotannossa 50-60 % lukemiin ja kokonaishyötysuhde voi olla jopa 95 %.
Eikä vety ole ainoa mahdollinen polttokennojen polttoaine, vaikka vetyhihhuleilla on tapana näin väittää. On olemassa mm. metaanilla tai metanolilla toimivia polttokennoja. Suomessakin valmistetaan metaania polttoaineena käyttäviä polttokennovoimaloita. Nämä on tarkoitettu käyttämään esim. kaatopaikkakaasua (=metaania) polttoaineenaan. Erinomaisen fiksua, saadaan "ilmaista" sähköä ja saadaan hävitettyä metaania, joka on paljon hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.
Synteettisen metaanin tuotantolaitoksia oli suunnitteilla jo useita. Ainakin Vantaalle. Keravalle ja Lahteen. Niiden piti tulla olemassaolevan voimalaitoksen kylkeen, jolloin CO2 saataisiin kaapattua voimalan piipusta ja metaanin tuotannon hukkalämpö hyödynnettäisiin kaukolämpöverkkoon. Ja tuotettua metaania poltettaisiin ao voimalassa talvipakkasilla. Aika monta kärpästä piti lyödä yhdellä iskulla. Vrt. vedyn kanssa pelleily, jossa ei ole mitään kytkentöjä nykyiseen energiantuotantoon, jossa ei vetyä käytetä.
Sitten kaikki loppui. Kovin vähän tästä kerrottiin, mutta ilmeisesti syynä EU lainsäädäntö ja lipevät lobbarit.
Vety valmistetaan valtaosin maakaasusta. Maakaasun sisältämä CO2 päästetään taivaan tuuliin, joten vedyn tuotanto aiheuttaa isot CO2 päästöt. Autoihin myytävään polttoaineeseen laitetaan sekaan vain pieni osa kalliimpaa elektrolyysillä tehtyä vetyä. USA:ssa vaadittu osuus tätä "vihreää" vetyä on noin 30 %. Silti vety on luokiteltu 0-päästöiseksi, mikä on 2000-luvun suurin kusetus.
Eu alueella, mm. saksassa käytetään runsaasti maakaasua tai nestekaasua. Eteläisemmässä Euroopassa nestekaasua käytetään myös liikennepolttoaineena eikä tälle ole ei-fossiilista vaihtoehtoa. Kaasusta halutaan eroon ja kun ei päättäjät jaksa asioihin peruhtä ja lipevät lobbarit kuiskuttaa valheita korviin, niin sitten kaadetaan 450 M€ kankkulan kaivoon (flopannut H2 mobility hanke) ja pätkäistään kaikille muille kaasuille, myös biokaasulle ja synteettiselle metaanille, samat CO2 päästömaksut kuin fossiiliselle maakaasulle.
No, niihin päästömaksuihin sitten kaatui metaanintuotannon kannattavuus. Sekä energian vuodenaikavarastointi. Helposti varastoitavaa metaania kun piti tuottaa kesällä (jolloin on tuulivoiman ylituotantoa) ja näitä varastoja piti syödä talven pakkashuippujen aikana.
Akustot ihan liian kallis ratkaisu tällaiseen vuodenaikavarastointiin. Vety liian kallista, kun ei ole olemassa valmiita tuotantolaitoksia, ei varastoja eikä vekottimia, joilla vety muutetaan takaisin sähköksi. Jälleen kerran syytä muistaa, että metaanin kanssa käyttökohteet on jo ja varastojakin on (Haminan säiliöt + varastotankkeri) jo olemassa... eli ei tarvi näiden rakentamista alkaa tyhjästä polkaisemaan. Metaaninkin pitää nesteyttää varastointia varten, mutta sen nesteytys vaatii energiaa murto osan siitä, mitä vedyn nesteytys.