Sanotaan, että Jumala ei ole olio, joka on hyvä, vaan hyvyys itsessään. Vastaavasti, jos ajatellaan, että Jumala ei ole olio, joka ajattelee, vaan ajatus itsessään, niin kolminaisuus voisi tarkoittaa seuraavaa.
Ajatus - sana - merkki (merkitys)
Sana tottelee ajatusta, mutta ajatus tapahtuu sanojen ja merkitysten avulla. Merkityskin saadaan ajatuksen ja sanojen avulla (tulkinta). Nämä kolme asiaa liittyvät siis oleellisesti toisiinsa. Sana ja merkitys sisältyvät ajatukseen, ajatus ja sana sisältyvät merkitykseen, ajatus ja merkitys sisältyvät sanaan (kyseessä ei siis merkityksetön merkkijono).
Ajatus loi maailman sanojen ja merkitysten kautta.
Jos asia on näin, niin voimme olettaa, että maailmaa voi ymmärtää luonnollisen kielen avulla, johon sisältyy myös matemaattisia kaavoja, mutta myös asioiden merkitys pitää ottaa huomioon, emmekä elä pohjimmiltaan merkityksettömässä maailmassa.
Ajatus - sana - merkki (merkitys)
Sana tottelee ajatusta, mutta ajatus tapahtuu sanojen ja merkitysten avulla. Merkityskin saadaan ajatuksen ja sanojen avulla (tulkinta). Nämä kolme asiaa liittyvät siis oleellisesti toisiinsa. Sana ja merkitys sisältyvät ajatukseen, ajatus ja sana sisältyvät merkitykseen, ajatus ja merkitys sisältyvät sanaan (kyseessä ei siis merkityksetön merkkijono).
Ajatus loi maailman sanojen ja merkitysten kautta.
Jos asia on näin, niin voimme olettaa, että maailmaa voi ymmärtää luonnollisen kielen avulla, johon sisältyy myös matemaattisia kaavoja, mutta myös asioiden merkitys pitää ottaa huomioon, emmekä elä pohjimmiltaan merkityksettömässä maailmassa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Erityisen hyvin tällaista kolminaisuutta kuvastaa heprean kieli, jossa kirjaimillakin on merkitys.
Hmm. En ole tiennyt että kirjaimilla olisi muuta merkitystä kuin äänteen kuvaaminen.
Tämähän olisi kuin palstalla esitetty ajatusuniversumi!
”Sana tottelee ajatusta, mutta ajatus tapahtuu sanojen ja merkitysten avulla. Merkityskin saadaan ajatuksen ja sanojen avulla (tulkinta).”
Sinulla on mukavia pohdintoja, joita voi miettiä.
Ajatukset eivät aina ole sanallisia, vaan ajattelua on monessa tasossa. Esimerkkinä vaikka tunteet ja tuntemukset sekä intuitiivisia. Aina ei ole helppoa sanallistaa näitä.
Sanat opitaan, sen vuoksi pienten lasten ajattelu on erilaista kuin aikuisten.
Sanat puhutaan tai kirjoitetaan eli käytetään kommunikointiin toisten ihmisten kanssa.
Sanoilla tosiaan on omat merkityksensä, ja nämäkin usein opitaan. Ajatellaan vaikka sanaa pöytä. Jokainen hahmottaa sen jonkinlaisena tasona. Mutta se ei kerro, minkälaisesta pöydästä on kyse. Onko neljä jalkaa vai yksi. Onko se pyöreä vai kulmikas jne.
Sen vuoksi kaikki joutuvat tulkitsemaan sen itse, eivätkä kaikki päädykään samanlaiseen tulkintaan.
Kun olemme oppineet sanat ja niiden merkitykset, toki ajattelemme sitten niillä. Harvoin sitä edes tulee huomioineeksi, koska se on automaattista.
Ajatukset eli sanoitetut ajatukset vaikuttavat meihin mm. tunteisiin, asenteisiin jne. joten niiden kautta voimme jonkin verran hallita mielen ja kehon toimintaa.
Joten, mielestäni sana ei todellakaan aina tottele ajatusta. Jos käytössä on vähän sanoja, se on vielä vaikeampaa.